Matti Yli-Sissala on tehnyt koko työuransa massiivipuun parissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

– Massiivipuu on aina ollut sydäntäni lähellä, eikä siihen kyllästy, hän sanoo.

HOISKO CLT:n ajatuksena on ollut alusta asti koota saman katon alle monipuolinen massiivipuurakentamisen osaaminen. CLT-elementtien suunnittelu on omassa talossa, mikä on poikkeuksellista.

– Tuotannon läheisyys ja sen tunteminen ovat iso etu elementtisuunnittelussa. Se mahdollistaa prosessin sujuvuuden ja tekee helpoksi asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen, Yli-Sissala kuvaa.

Tavoitteena rakentamisen helppous

HOISKOn CLT-suunnittelija pyrkii aina löytämään asiakkaan kannalta optimaaliset ratkaisut. Hän ottaa huomioon työmaan ja asentamisen helppouden ja sujuvuuden, mikä tarkoittaa myös kustannustehokkuutta.

– CLT on yhtenäistä massaa. Se tekee suunnittelusta lähtökohtaisesti helppoa. Mitkä tahansa arkkitehtikuvat taipuvat CLT-elementeistä toteutettaviksi. Sekä kokemusta että asiakaspalvelua on kuitenkin tuoda asiakkaalle aina esiin se, millaiset vaikutukset ratkaisuilla on kustannuksiin.

Myös ulkonäköasiat ovat keskeisiä. Esimerkiksi saumat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan väliseinien kohdille, jotta ne eivät riko yhtenäistä seinäpintaa. Kun kohteeseen tulee isoja ikkuna-aukkoja, suunnittelija pohtii, milloin ne on järkevä tehdä samaan elementtiin aukkona, milloin jakaa seinä useampaan elementtiin.

Yli-Sissala kannustaa avoimuuteen materiaalien yhdistämisessä. Esimerkiksi CLT-seinät toimivat hyvin myös betonirunkoisessa talossa, eivätkä elementtien liitokset ole vaikeita.

CLT mahdollistaa yksinkertaiset detaljit

Ihannetilanteessa HOISKO CLT pääsee mahdollisimman varhaisessa tuomaan näkökulmia myös rakennesuunnitteluun. Sillä on suuri merkitys etenkin isoissa, julkisissa kohteissa.

– Monesti rakennekuvissa törmää turhan monimutkaisiin detaljeihin. Liitoksista suunnitellaan aivan liian järeitä, vaikka simppelit liitokset riittäisivät. Varsinkin julkisessa rakentamisessa rakennesuunnittelussa käytetään paljon rautaa ja tehdään turhia kustannuksia. Yksi selitys tähän voi olla se, että rakennesuunnittelijan käyttämät detaljit eivät ole juuri kohteen mukaiset vaan esimerkiksi isomman rakennuksen, Yli-Sissala listaa.

CLT-mahdollistaa kiinnitykset yksinkertaisilla liitoksilla.

– Turhaa työtä ja kuluja välttää, kun rakennesuunnittelun tekee CLT:n tunteva ammattilainen ja kun elementtivalmistajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin.

CNC-koneet ohjelmoidaan tekemään valmiit seinäelementit elementtisuunnittelussa syntyvän 3D-mallinnuksen pohjalta. Elementtiin suunnitellaan ja työstetään myös erilaiset läpiviennit ja mahdollinen julkisivun uritus.

– Elementteihin tehdään jo tehtaalla aukot ilmastoinnille ja sähkövedoille. Oleellista onkin, että asiakas toimittaa sähkö- ja lvi-suunnitelmat meille hyvissä ajoin.

Varhainen yhteydenotto HOISKOon kannattaa

Yli-Sissala painottaa, että yhteyttä on hyvä ottaa luonnosvaiheessa tai viimeistään rakennesuunnitteluvaiheen alkupuolella, jolloin ratkaisuihin päästään ottamaan kantaa.

Kokonaisvaltaisemmin mukaan pystytään tulemaan tietenkin siinä vaiheessa, kun asiakkaan kanssa on tehty sopimus elementtien toimittamisesta.

– Omakotitaloissa ja pienemmissä julkisissa kohteissa ja liikuntahalleissa teemme mielellämme myös rakennesuunnittelun. Isoimmissa kohteissa elementtisuunnittelukin voi tulla muualta, mutta olemme mielellämme mukana opastamassa varhaisesta vaiheesta lähtien.

Kun asiakas ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, voidaan miettiä myös sitä, miten suunnittelu kohteessa kannattaisi toteuttaa. HOISKOn kumppaniverkostosta löytyy CLT-osaajia sekä arkkitehti- että rakennesuunnitteluun.

Matti Yli-Sissala

• Aloitti työuransa massiivipuun parissa kesätöissä samalla tontilla, jossa HOISKO CLT nykyään toimii. Silloin paikalla toimi lamellihirsitekniikan kehittänyt hirsitalovalmistaja Finwood. Suunnittelijaksi hän tuli suoraan koulun penkistä 90-luvun alkuvuosina.
• HOISKO CLT:llä Yli-Sissalan vetovastuulla on suunnittelutiimi. Nykyään konkreettiseen suunnittelutyöhön jää vähemmän aikaa, mutta sitäkin hän tekee jonkun verran.

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala appeared first on Hoisko CLT.

– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.