Joensuun vilkkaan Kauppatorin sydämenä on sykkinyt lähes 50 vuotta Pohjois-Karjalan Marttojen Marttakahvio, perinteisten pohjoiskarjalaisten leivonnaisten tyyssija.

Kahvion ykköstuote ovat paikan päällä paistettavat karjalanpiirakat, marttapiirakat, ja erikoisuus Piirakkapaja, jonka suuren ikkunan takaa kesäkansa voi seurata piirakoiden leipomista. Piirakkapajan leipurin apuna talkoilee joka kesä satoja maakunnan Marttoja.

Viime syksynä Piirakkapajan ja Marttakahvion tulevaisuus oli puntarissa. Torialueen muutokset ja silloisten tilojen huono kunto panivat Martat miettimään, laitetaanko jauhot pussiin ja kahvion toiminnalle piste. Asiakkaiden kanta oli voimakas: Marttakahvion pitää löytyä torilta jatkossakin.

Tarvittiin siis uudet tilat – ja äärimmäisen nopealla aikataululla.

Tänä keväänä, vain reilut puoli vuotta myöhemmin, monet kaupunkilaiset seurasivatkin iloisina ja huojentuneina erikoiskuljetusta, joka toi torille kaksi viimeistelyä vaille valmista CLT-rakennusta. Siinä ne olivat: uusi kahvio ja Piirakkapaja.

Rakennukset ovat modernin puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja myös osoitus siitä, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yrityselämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä: rakennushanke on ollut samalla Riveria-ammattiopiston ja ammattikorkeakoulu Karelian oppimiskohde.

CLT:n kestävyys ja ekologisuus vastaavat Marttojen arvoja

Marttakahvion toimintaa pyörittää yhdistys, Pohjois-Karjalan Martat. Tilat omistaa Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, joka vastasi rakennushankkeesta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Heli Hjälm kertoo, että nopeasti tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen oli ratkaistava yhtä nopeasti rakennusmateriaali ja toteutustapa.

CLT-vaihtoehto nousi esiin, koska siitä oli kokemusta sekä arkkitehti Maija Korkeelalla (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) että rakennesuunnittelija Mika Keskisalolla (KJ Insinööritoimisto Oy). Kun Hjälm kuuli CLT:n ominaisuuksista ja eduista, oli selvää, mitä hän hallitukselle esittää.

– Niin Marttana kuin kuntapäättäjänäkin pidin tärkeänä, että kohde toteutetaan puusta. Joensuutahan kutsutaan Suomen puupääkaupungiksi, josta löytyy monia alan instituutioita ja oppilaitoksia. Toivoisin, että puurakentamista ja –arkkitehtuuria voitaisiin tuoda täällä esille nykyistä enemmän.

Marttojen arvomaailmaan CLT istui täydellisesti.

– Massiivipuuelementin ominaisuudet kulkevat rinnan ajamiemme asioiden kanssa. Martathan ovat kestävien ja ekologisten ratkaisujen airueita ja rohkeita edelläkävijöitä. Kun rakennamme tällaista modernia, puuarkkitehtuurista kokonaisuutta, näytämme mallia – kuten Martat ovat aina tehneet.

Oppilaitokset pääsivät mukaan CLT-projektiin

Aiemmin opettajana toiminutta Hjälmiä kiinnosti ajatus siitä, että rakennushankkeen voisi toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjota niille mahdollisuus oppimisprojektiin ammattilaisten mukana. Tämän kiinnostavuutta lisäsi materiaalivalinta, CLT, joka tarjosi oppilaitoksillekin mahdollisuuden nopeasti alaa valtaavan materiaalin ja tekniikan haltuunottoon.

– Paljon puhutaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tässä oli paikka konkretisoida se.

Riveria-ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu lähtivät innolla mukaan.

Karelian kolme insinööriopiskelijaa ovat vastanneet muun muassa kilpailutuksesta, hankinnoista, työmaasuunnittelusta ja massoittelusta. Riveriasta mukana on ollut talonrakennuksen, lvi-, sähkö- ja metsäalojen, pintakäsittelyn ja logistiikan opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen eri vaiheisiin on osallistunut yli 50 opiskelijaa.

Hjälm on erittäin tyytyväinen opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

– Oli hienoa tarjota oppimisprosessiksi tällainen isompi kohde, jossa on ollut mahdollista nähdä kokonaisuuden rakentuminen eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tässä pääsee konkreettisesti näkemään myös suunnittelun, aikataulutuksen ja vuoropuhelun merkityksen, Hjälm sanoo.

Vaalean CLT:n ja hiilletyn puun kaunis kontrasti

Moderniin, arkkitehtuurisesti kauniiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi 34-neliöistä rakennusta, joista toinen on kahvila, toinen Piirakkapaja. Ne sijoittuvat vastakkain siten, että väliin tulee valokatteellinen pergola. Se tarjoaa kahvilapöydille suojan niin sateelta kuin paahteeltakin.

Osassa ulkoseinistä CLT-pinta on jätetty näkyviin. Vaalealle puupinnalle on haettu kontrastia kahden seinän ulkoverhoilusta, joka on tehty hiilletystä puusta. Sitä valmistaa Hiil Oy, ja materiaalina käytetään kierrätyslautaa. Puun hiiltäminen on vanha japanilainen puunkäsittelymenetelmä, joka kestää sään ääriolosuhteita.

Arkkitehti Maija Korkeelan kaunista suunnittelukäsialaa ovat monet yksityiskohdat kuten monikulmainen katto ja karmittomat ikkunat. Sen mahdollistaa ikkunan upottaminen jo tehtaalla tehtyyn CLT-elementin huullokseen.

Suurin haaste kaikille on ollut tiukka aikataulu. Ratkaiseva päätös tehtiin elokuussa, havainnekuvat olivat kädessä syyskuussa ja rakennuslupa saatiin jouluksi. Elementit tulivat HOISKO CLT:n tehtaalta helmikuun alussa. Siinä vaiheessa torilla ei voitu rakennustöitä vielä aloittaa, joten rakennukset koottiin yhteistyökumppani Puuartisti Oy:n toimipaikassa.

Kaupunkilaiset ihastuivat CLT-kahvioon

Uuden Martta-kahvion valmistuminen on joensuulaisille sydämen asia. Se näkyy. Rakennushanketta on seurattu niin alueen lehdissä kuin työmaa-aitojen takana. Hypetystä, huomiota ja julkisuutta on hankkeen ympärillä riittänyt.

– Kaikki, mitä tapahtuu torilla, on joensuulaisille kauhean tärkeää. Siihen on pitänyt tottua, että hanketta seurataan. Yleisöpalautetta tulee paljon, ja ihmiset kommentoivat, että on ihanaa, kun torille tulee tällaista modernia otetta. Toki jonkun mielestä tämä on liian moderni.

Toukokuun lopussa odotus palkittiin ja uusi, upea kahvio avautui yleisölle.

– Toivotaan, että Marttakahvio otetaan omaksi jälleen kerran, Hjälm sanoo.

Hjälm antaa HOISKO CLT:lle kiitokset hyvästä yhteistyöstä.

– HOISKOlta saatiin ehdottomasti parhainta asiakaspalvelua. Oli hienoa, miten tarjouksia kysyneisiin opiskelijoiden suhtauduttiin ja miten hyvää palvelua he saivat. Myös tilaukseen viime metreillä tulleesta muutoksesta selvittiin HOISKOn kanssa hienosti.

Marttakahvio palvelee Joensuun Kauppatorilla arkisin klo 7-17.30 ja lauantaisin klo 8 –16. Kahvilasta löytyvät kaikki perinteiset pohjoiskarjalaiset leivonnaiset, joita myydään myös mukaan. Ennakkovarauksella voi osallistua myös Piirakkapajan piirakkakouluun, joka on etenkin turistien suosiossa.

Marttakahvion löydät Facebookista ja Instagramista.

Lue myös:

“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” – Hoisko CLT

The post CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän appeared first on Hoisko CLT.

Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.