Koulun nimi tulee Kuortaneella syntyneeltä arkkitehti Alvar Aallolta. Mitäpä mahtaisi Aalto sanoa CLT-rakentamisesta?

– Luulen, että hän tykkäisi CLT:stä ja etenkin sen yksiaineisuudesta. Yksiaineisia rakennuksia hän suunnitteli itsekin, esimerkkinä naapurikuntamme Alajärven kaupungintalo ja seurakuntatalo. Niiden materiaali on harkkotiili, pohtii Kuortaneen tekninen johtaja Martti Ranta.

Homekoulun tilalle nousee yksiaineinen CLT-koulu

Yksiaineisuus nähdään Kuortaneen kunnassakin suurena etuna. Onhan uuden koulun rakentamisen taustalla vanhan koulun joutuminen käyttökieltoon kosteuden aiheuttaman sisäilmaongelman takia. Se näkyi niin oppilaiden kuin henkilökunnankin oireiluna. Uusi koulu haluttiin rakentaa materiaalista, joka ei toisi samaa ongelmaa vastaan.

– Halusimme varmistaa, ettei uuden koulun rakenteisiin tule missään olosuhteissa kastepisteitä, jotka voivat lähteä aiheuttamaan kosteusongelmia. Yksiaineinen, kosteutta tasaava massiivipuu on turvallinen ratkaisu, sanoo Ranta.

Koulujen sisäilmaongelman kanssa Kuortane ei ole ollut yksin. Sisäilma- tai kosteus- ja homeongelmia on raportoitu useammassa sadassa suomalaiskoulussa.

Massiivipuisen koulun lempeämpi äänimaailma vakuutti

Kun uuden koulun suunnittelu alkoi, vierailtiin useissa erilaisissa kouluissa. Massiivipuu erottui edukseen.

Vaikutuksen tekivät erityisesti Pudasjärven massiivipuinen koulu ja sen tyytyväiset käyttäjät, joiden mukaan ääni ja häly eivät tunnu massiivipuisessa koulussa samalta kuin levytetyssä rakennuksessa. Äänimaailma on paljon pehmeämpi ja mukavampi.

Samaa palautetta on saatu monista HOISKOn CLT-kohteista, esimerkiksi Hukanhaudan päiväkodista Joensuussa. Siellä käyttäjien kokemuksia selvitti Karelia-ammattikorkeakoulu.

Ranta on havainnut itsekin saman vaikutuksen.

– Massiivinen puu tavallaan imee ääniä ja tasapainottaa niitä samalla tavalla kuin se tasapainottaa kosteuttakin.

CLT sopii kunnan ilmastotavoitteisiin

Alvarin koulun rakennusmateriaalia ei kuitenkaan haluttu rajata vielä alkuvaiheessa. Sen sinetöi CLT:ksi arkkitehdin suositus. Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy.

Hyvänä kannustimena on myös läheinen Kuortaneen urheiluopisto, johon rakennettiin muutama vuosi sitten liikuntahalli CLT:stä.

– CLT sopii hyvin Kuortaneen kunnan tavoitteisiin. Kuortane on mukana neljän kunnan KESTÄVÄT-hankkeessa, jonka myötä se on sitoutunut ilmastostrategian tavoitteisiin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Kotimainen, ekologinen puurakentaminen istuu tähän ajatukseen hyvin, Ranta sanoo.

Kuortaneen lisäksi hankkeessa ovat mukana Alavus, Kurikka ja Lapua, jotka tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen ja ilmaston hyväksi. Energiaa ja ympäristöä säästävät toimet ulotetaan kunnissa mahdollisimman laajalle, ja niiden toteutumista valvoo kunnan oma energiansäästötiimi.

Käytännön toimia Kuortaneella ovat olleet muun muassa lämpöpumppuinvestoinnit, ilmanvaihtolaitteiden uusimiset, katuvalaistuksen vaihtuminen ledeihin ja käyttöveden säästösuuttimet. Materiaalitehokkuutta on etsitty myös ideakilpailulla.

Uuden ajan materiaali ja uuden ajan pedagogiikkaa

Alvarin koulu on uuden ajan koulu myös pedagogisesti. Se ei pidä sisällään perinteisiä luokkia pitkän käytävän varrella, vaan koostuu kahdesta suuresta tilasta, jotka on jaettu 0.—2.-luokille ja 3.—6.-luokille. Näissä opiskellaan viihtyisissä puitteissa ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Tilat voi jakaa pienemmiksi liukuseinillä.

Näiden tilojen lisäksi rakennuksessa on ruokala, iso liikuntasali, taito- ja taideaineiden tilat, näyttämö ja joitain muuta tiloja. Kaksikerroksisen rakennuksen yläkertaan tulee muun muassa opettajien taukotila.

Periaatteisiin kuuluu, että koulu on kengätön.

Kuortane voi suositella CLT-kouluja muillekin

Kuortane ei ole ainut kunta, joka on viime vuosina valinnut koulun tai päiväkodin rakennusmateriaaliksi CLT:n. CLT on investointi tulevaisuuteen: sekä oppilaiden ja henkilökunnan terveyteen että pitkäikäiseen, kestävään rakennukseen.

Entä Rannan terveiset muihin kuntiin, joissa suunnitellaan uusia kouluhankkeita?

– Minulla on vain hyvää sanottavaa CLT:stä. Onhan tällaisen koulun rakentaminen ekoteko. Käytön kannalta iso asia on massiivipuun tasapainottava vaikutus niin äänimaailmaan kuin kosteuteen. Budjettivaiheessa tiedettiin, että hintaa voi tulla CLT:lle vähän enemmän. Toisaalta myöhemmissä kustannuksissa säästetään paljon, kun CLT:ssä on ulko- ja sisäpinta valmiina.

The post Kuortaneella haluttiin välttää sisäilmaongelmat – siksi Alvarin alakoulu rakennetaan CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Alvarin koulun uudisrakennuksen taustalla ovat entisen koulun sisäilmaongelmat, jotka johtivat käyttäjien oireiluun ja rakennuksen käyttökieltoon.

Vastaavien ongelmien välttäminen painoikin kunnan vaakakupissa uutta rakennusta suunniteltaessa. Massiivipuisen rakennuksen keskeisenä etuna pidetään myös sen äänimaailmaa, joka on todettu huomattavasti lempeämmäksi kuin perinteisissä levytetyissä luokkahuoneissa.

Pääurakoitsijan ensimmäinen CLT-asennus

Alvarin koulu on pääurakoitsija Peab Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Matti Luodolle ja työmaainsinööri Lauri Mäenpäälle ensimmäinen CLT-kohde.

He myöntävät, että pieniä ennakkoluuloja oli aluksi siitä, miten homma käytännössä sujuu ja kuinka tällaiset elementit ja niiden liitokset loksahtavat paikoilleen.

Ennakkoepäilyt ymmärtää, sillä ihan pieni palapeli ei ole kyseessä. Alvarin koulu on korkea, kaksikerroksinen rakennus, joka pitää sisällään monia muotoja, kulmia ja ratkaisuja. Rakennuksessa on yli 1800 neliötä. Erilaisia CLT-elementtejä siihen tuli noin 300. Suurin elementti on kooltaan 3×9 metriä pienin 2×2 metriä.

Rakennuksen monimuotoisuudesta kertoo, että kahta samanlaista paikkaa ja toistuvuutta ei ole heidän mukaansa missään kohdassa.

Huolellisesti suunnitellut kuormat ja aikataulut takasivat sujuvan asennuksen

Asennuksen jälleen molemmat voivat todeta, että elementit loksahtivat tarkalleen sinne, mihin piti. Kaikki sujui hyvin, vaikka Alvarin koulu ei ole rakennuksena helpoimmasta päästä.

– Elementit olivat mittatarkkoja ja liitokset kohdillaan. Kaikki oli valmiina ja valmiiksi ajateltu tehtaalla. HOISKO CLT:ltä tuli asennusta varten selkeä ohjeistus ja asennusjärjestys.

Asennus tehtiin sääsuojan, teltan, alla. Se kesti noin kuusi viikkoa. Elementit tulivat työmaalle 11 erässä.

– Jokainen kuorma ajoittui oikeaan vaiheeseen ja oli lastattu niin, että elementit saatiin asennukseen oikeassa järjestyksessä. Tällainen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kuormien aikatauluttamista. Se sujui hyvin, sanoo Luoto.

Toki jotain pientä haastetta matkan varrella tuli vastaan. Tämä liittyi rakennuksen monimuotoisuuteen.

– Joissakin väliseinissä CLT-elementti yhdistyy teräspalkkiin tai betonirakenteisiin. Sellaiset liitokset olivat hieman haastavampia, sanoo Mäenpää.

Valmis seinä säästää työvaiheita

CLT on Luodon ja Mäenpään mielestä hyvännäköinen ja hyvä materiaali. Koska elementin sisäpinta on sellaisenaan valmis, lopullinen seinäpinta, säästyy monta työvaihetta.

Samasta syystä on kuitenkin otettava huomioon, että seinäpintaa suojataan työmaalla kolhuilta.

– Me suojasimme seinän muovilla niissä kohdissa, joissa kuljetaan paljon.

Yksi CLT:n etu rakennustyötä ajatellen on heistä se, että kaikki seinä on runkoa. Se helpottaa työstöjen tekemistä.

Paloturvallisuuden maksimoimiseksi kohteen elementit on käsitelty tehtaalla palosuojamaalilla. Yksi käytännön haaste tuli vastaan, kun tehtaalla maalattuun pintaan tuli muutamaan kohtaan uusintakäsittelyä vaativa jälki.

– Koska HOISKO CLT:n palosuojauksella on sertifiointi, palosuojamaalauksen voi tehdä vain sertifioitu käsittelijä. Itse emme voineet tehdä paikkausta, mikä olisi tietenkin ollut käytännössä helpompaa.

Säntillisyys avainsana lattian kuivatuksessa ja elementtien tukemisessa

Rakennuksen ja elementtien korkeuden takia oli mietittävä tarkkaan, miten elementit tuetaan väliaikaisesti asennusvaiheessa. Tukemiseen käytettiin siirrettäviä väliaikaisia tukia. Niiden sijoittaminen ja tiheys oli laskettava hyvin tarkkaan.

Massiivipuukohteissa on aina tärkeää huolehtia lattiavalun kuivatuksessa niin, että ilmankosteus ei pääse laskemaan liian nopeasti matalaksi.

– Se vaatii tasapainottelua. Meillä lattioita kuivatettiin puhaltimilla, joiden käyttöä säädeltiin automaattisesti niin, että puhallin sammui ilmankosteuden laskiessa tiettyyn pisteeseen, Luoto kertoo.

ALVARIN KOULU

• Kuortaneen kirkonkylän koulu, jossa on noin 150 koululaista.
• Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy, pääurakoitsija Peab Oy.
• Rakennuksen ulkoseinät ovat 240-millistä, väliseinät 120-millistä CLT:tä. Elementti on reunaliimattua.
• Kantavat rakenteet ovat kokonaan CLT:tä, samoin välipohja ja osa väliseinistä.
• Ekologiseen kouluun on asennettu maalämpö ja aurinkokennot.

The post Hyvin suunnitellut kuormat tekivät Alvarin koulun CLT-elementtien asentamisesta sujuvaa appeared first on Hoisko CLT.