Elokuu 2022. Ollaan Rovaniemen Hirvaalla suonotkon laidalla, CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa (CLT Access Matting) -hankkeen yleisönäytöksessä. Paikka on Metsähallituksen korjuukohde, ja maaston haasteet ovat ammattilaisille tuttuja. Maaperä upottaa niin, että sukat saattavat kastua pitkistä saappaanvarsista huolimatta.

Ajokone Ponsse Buffalolle eteneminen suonotkon yli on kuitenkin helppoa. Se kulkee CLT-levyistä tehtyä ajokaistaa kuin kovalla maalla, ensin ilman kuormaa, sitten kuorman kanssa, jolloin ajoneuvon kokonaispaino nousee 40 tonniin. Pyörä ei uppoa, eikä levy murru.

Ennen näytöstä levyjen päältä on ajettu testeissä telaketjuilla, hokeilla ja ilman, jo 70 kertaa. Se ei ole levyjen käytettävyyttä huonontanut, jättänyt vain jälkensä niiden pintaan. CLT-levyjen kantokyky on valtava: ne pienentävät pintapainetta yllättävän tehokkaasti, ja ristiinlaminoidut lankkukerrokset tekevät levyistä painoonsa nähden erittäin lujia.

– Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten CLT-levyt toimivat pehmeiden maiden puiden korjuussa ja pienten ojien ylityksessä. Lisäksi selvitetään, miten pitkään levyt käytössä kestävät, tehdään laskelmia kustannuksista ja kannattavuudesta ja mietitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia levyjen jakeluun ja vuokraukseen, kertoo metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi. Hän toimii asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja on CLT Access Matting-hankkeen projektipäällikkö.

CLT-levyt soveltuvat vaikeissa maastoissa toimiville toimialoille

Näytös osoittaa, että ollaan suurten mahdollisuuksien äärellä. Siirrettävät CLT-alustat ovat ekologinen ja kerrasta toiseen kestävä ratkaisu, joka mahdollistaa korjuun vaikeiden taipaleiden takaa ympäri vuoden ja koko alueen korjaamisen samalla kertaa hankalia osia myöten. Malminetsinnässä tai ympäristökatastrofien torjunnassa levyjä käyttämällä voitaisiin päästä hyvin nopeasti haasteellisten taipaleiden taakse. Näissä käyttötarkoituksissa ajan säästöstä koituvaa hyötyä voitaisiin pitää jopa jonkinlaisena lottovoittona.

Idean äiti, hankkeessa asiantuntijana toimiva puutalousinsinööri Tytti Ahoranta ei ole yllättynyt siitä, miten hyvin CLT painavien koneiden alla toimii.

– CLT:ssä yllättää oikeastaan vain se, että se toimii juuri odotetusti, kertoo paljon materiaalia tutkinut Kemin Digipolis Oy:n projektipäällikkönä työskentelevä Ahoranta.

CLT-levyt kulkevat työmaalle metsäkoneen mukana

Hankkeen toteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis Oy, Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus, ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. HOISKO CLT on hankkeessa mukana testilevyjen A-sarjan valmistajana. B-sarjan levyt on valmistettu Ammattiopisto Lappian Kemin CLT-oppimisympäristössä.

Hankkeessa on kehitetty kaksi tuotetta: tasamaalle tarkoitetut 1,5- ja 2,5-metriä pitkät etenemälevyt ja niitä pidempi ja paksumpi siltalevy ojanylitykseen. Liimalevykerroksia levyissä on viisi, mutta testit osoittavat, että ohuempikin levy riittäisi. Suunnittelusta on vastannut rakennustekniikan DI Risto Airaksinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Jotta levyt vastaavat käyttäjien tarpeita, suunnittelu lähti liikkeelle metsäkoneyrittäjiä haastattelemalla.

–Sieltä tulivat reunaehdot: levyt on pystyttävä kuljettamaan metsäkoneen kyydissä paikalle ja kuljettajan pitää saada ne asennettua maan pintaan koneesta nousematta, koneen omalla kouralla. Sitä varten levyissä on kahva, kuvaa Ahoranta.

CLT-alustat pisteytettiin parhaaksi kehitysideaksi

Hankkeen taustalla on kansainvälinen ROSEWOOD-hanke, jossa tutkittiin, miten voidaan parantaa puuraaka-aineen liikkumista Euroopassa. Siihen tarvittiin eri alueille sopivia innovaatioita. Suomen innovaatiotyöryhmissä syntyi kaikkiaan 17 ideaa. Tytti Ahorannan ajatus talon kantavana rakenteena tutuksi tulleen CLT:n hyödyntämisestä infrakohteessa nousi pisteytyksessä kärkeen ja jatkotutkimuksen kohteeksi.

– CLT-levyistä on vastaavanlaisessa käytössä kokemuksia maailmalta muun muassa öljynporauskohteista kuin myös puunkorjuusta. Lähimpänä Latviasta löytyy CLT-levyistä tehty metsäautotie.

CLT-levy vastaa monen toimialan tarpeisiin

Yksi CLT-levyn valtti on Ahorannan mukaan se, että levy on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta, se ei kuluta eikä saastuta ympäristöä, ja kun se nostetaan pois, ei maastoon jää juuri minkäänlaista jälkeä. Hankkeessa tuodaan esille myös sitä, miten CLT-rakenteita voidaan hyödyntää rakennuksen elinkaaren päättymisen jälkeen.

Saloniemi kertoo, että osana tutkimusta on haastateltu myös monien muiden toimialojen edustajia. Kiinnostus on suurta. Ratkaisut voisivat olla hyödyksi muun muassa kaivoskairauksissa, puolustusvoimissa, näytteenotoissa, pelastustoimessa ja ympäristökatastrofien torjunnassa. Esiin on noussut myös ajatus, että nopean etenemisen vaikeakulkuisissa paikoissa varmistavia levyjä pitäisi olla varmuusvarastoissa.
Se näyttää Saloniemestä selvältä, että tutkimus tulee saamaan jatkoa.

Hankkeen rinnakkaishankkeessa on tutkittu CLT:n käyttöä siltamateriaalina hyvin kokemuksin.

”CLT toimisi myös pienten siltojen rakenteena”

CLT-levyjen toimivuutta seurasi näytöksessä myös HOISKO CLT:n Jukka Matti-Tuuri.

– Paikan päällä näki, miten levy toimii, ja sehän toimi loistavasti. CLT:llä voidaan taata turvallinen ja varma ylitystapa raskaille koneille upottavissa maastoissa. Sellaisten koneiden juuttuminen suohon on kallista, hän miettii.

Jotta levyt saadaan arkiseen käyttöön, tarvitaan toimija niitä kehittämään. Matti-Tuuri pitäisi järkevänä ratkaisuna sitä, että levyjä olisi vuokrattavissa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä, eikä jokaisen urakoitsijan tarvitsisi niitä itse omistaa.

Hän näkee, että lujalla CLT-levyllä on paljon käyttömahdollisuuksia.

– Yksi kiinnostava kohde ovat pikkuteiden sillat. Se vaatii oman tutkimuksensa, mutta uskon, että se on tulevaisuutta.

Miksi CLT-levy on niin ylivertainen maanpinnan vahvistajana:

● edistää puunkorjuuta ympäri vuoden, myös rospuuttoaikoina
● ajomatka kohteeseen voi lyhentyä merkittävästi, jolloin säästetään aikaa, vaivaa ja energiaa
● isossa levyssä pintapaine leviää niin laajalle, että levyn yli päästään hyvin isoilla koneilla
● levy on turvallinen ja vakaa, jolloin vältytään vahingoilta ja raskaiden koneiden painumisilta
● saadaan tarkasti korjattua koko leimikko periaatteessa mihin vuodenaikaan vaan, eikä haastavia osia tarvitse jättää korjattavaksi toisena ajankohtana
● levyt valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta
● levyistä ei jää käyttöpaikalle mitään.

CLT-levyjen käyttöä suonotkon ylityksessä esitellään vielä toisessa näytöksessä Rovaniemen Hirvaalla 8.syyskuuta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 4.9. mennessä.

Katso video näytöksestä Rovaniemeltä elokuussa 2022. Ponsse Buffalo kuljettaa kuormaa suonotkon yli CLT-levyjen päällä:

Katso video näytöksestä Rovaniemeltä elokuussa 2022. CLT apuna ojan ylityksessä:

JUTUN PÄÄKUVA YLHÄÄLLÄ: HARRI LINDEMAN

Lue hankkeesta myös Lapin ammattikorkeakoulun sivuilta.

The post Tutkimus raivaa tietä CLT:n hyödyntämiselle maan pinnan kantavuuden vahvistajana pehmeillä mailla appeared first on Hoisko CLT.

Tämän todistaa Järviseudun ammatti-instituutin eli JAMIn massiivi(pui)nen projekti, jonka tuloksena on syntynyt kenties Suomen ensimmäinen CLT-saunalautta. Hulppea saunalautta on toteutettu oppilastyönä. CLT-levyt toimitti HOISKO CLT.

Elementtilevyjen kaikki työstöt tehtiin poikkeuksellisesti koululla eikä tehtaalla, jotta tulevat rakennusalan ammattilaiset pääsivät tutustumaan CLT-elementin työstämiseen.

Jamittareksi nimetty saunalautta ei ole mikään peruslautta, vaan hyvin varusteltu, kookas, 12×5-metrinen keidas, joka on rekisteröity 22 hengelle. Lautta pitää sisällään lasitetun kokous- ja ruokailutilan kymmenelle, kattoterassin oleskeluryhmineen, saunan, pesutilat ja jopa karaokelaitteet. Lauttaa vuokrataan kaikille kiinnostuneille. Sen asemapaikkana on Lappajärven golf-kentän ranta, ja vuokraamisesta vastaa Lakis Oy.

– Saunalautta-ajatus syntyi siitä, että halusimme toteuttaa yhteisen projektin paikallisten yritysten kanssa, kertoo rehtori Matti Väänänen.

Alajärveläisen HOISKO CLT:n lisäksi mukana ovat olleet alajärveläiset Mäkelä Alu (lautan runkopalkit ja terassin kaiteet) ja Saltex (keinonurmi) sekä vimpeliläinen VPT-Keittiöt (kalusteet).

Talonrakentajien opettaja tykästyi CLT:hen

Jamittaren toteuttamisessa isoin rooli oli talonrakentajatutkinnon sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoilla. Hankkeesta teki erityisen se, että kyseessä on lautta eikä maan päälle tuleva rakennus.

–On ollut opiskelijoille hienoa nähdä, miten projekti etenee ja tällainen erikoisuus valmistuu, sanoo opettaja Juha Haapala.

CLT:stä hänellä on vain hyvää sanottavaa.

– Se on helppoa ja nättiä työstää, ja siitä on yksinkertaista ja helppoa rakentaa. HOISKOn tehtaalta meille annettiin hyvät ohjeet.

Hanke alkoi vierailulla tehtaan toimitiloissa.

Arkkitehdille mielenkiintoinen projekti

Arkkitehtikuvat piirsi suunnittelija Juuso Horelli, jonka suunnittelema minitalo oli tuolloin juuri valittu Valkeakosken talonäyttelyn parhaaksi ja mieleenpainuvimmaksi kohteeksi.

Rakennekuvat JAMIn opiskelijat piirsivät itse AutoCadilla.

Juuso Horelli sanoo projektia mielenkiintoiseksi.

– Suunnittelen pääsääntöisesti pientaloja. Tässä kohteessa olikin paljon pientalon piirteitä, koska se vastaa kooltaan omakotitaloa. Suunnittelussa oli kuitenkin otettava huomioon sellaisia asioita, joita taloissa ei tarvitse miettiä: esimerkiksi se, paljonko rakennus saa painaa ja jakautuuko paino tasaisesti.

Koska painopiste oli saatava mahdollisimman alas, kattoterassilla ei CLT:tä käytetty.

– Lähtöajatuksena oli, että rungon ulkomitat ratkaisi se, kuinka suuri oli suurin tehtaan valmistama elementti.

Horellin ajatuksena oli hyödyntää myös työstöstä syntyvät hukkapalat. Niistä toteutettiinkin saunan runko ja sisäseinät.

CLT on hyvä materiaali pienellä hiilijalanjäljellä

Jamitar oli Horellille ensimmäinen suunnittelutyö, joka toteutettiin CLT:stä.

– Suunnittelijalle tämä on erilainen materiaali siinä mielessä, että isot elementtilevyille tehdään CNC-työstöt jo tehtaalla suunnittelijan tekemien tiedostojen pohjalta, hän sanoo.

CLT:n tuloa rakennusmarkkinoille Horelli pitää erittäin hyvänä asiana materiaalin ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen sekä sen monikäyttöisyyden ja helppouden takia.

– CLT sopii ominaisuuksien puolesta isoihin kohteisiin siinä missä betonikin, ja suunnittelu ja- rakennusprosessi ovat yhtä sujuvia. Kerrostaloissa kaunista massiivipuupintaa on palomääräysten mukaan levytettävä valitettavan paljon.

Jamittaresta lisätietoja saunalautan Facebookissa.

Kuvat: Juha Haapala / JAMI, Jaakko Joensuu /JAMI

The post Hulppea Jamitar-saunalautta syntyi CLT:stä Järviseudun ammatti-instituutin oppilastyönä appeared first on Hoisko CLT.

Oletko sinä tuleva työkaverimme? Laitahan hakemus tulemaan.

Rakennesuunnittelija

Rakennesuunnittelijana kykenet itsenäiseen suunnittelutyöhön asiakaskohteidemme rakenne- ja elementtisuunnittelun parissa. Osallistut muun suunnittelutiimin jäsenenä toiminnan kehittämiseen ja olet osa vahvasti kehittyvää ja kasvavaa alaa.

Sinulla on rakennusinsinöörin tai -mestarin koulutus ja olet aikaisemmin toiminut puurakenteiden suunnittelutehtävissä. Edellytämme AutoCad-ohjelmiston sujuvaa hallintaa. Ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.

Tekninen suunnittelija

Teknisenä suunnittelijana osallistut monipuolisesti kohteidemme suunnittelutyöhön. Työ sisältää elementtisuunnittelua, työstösuunnittelua, tarjous- ja tarvikelaskentaa. Työnkuvasi tarkentuu osaamisesi mukaan.

Sinulla on vähintään AMK-tason rakennusinsinöörin tai -mestarin koulutus. Edellytämme sujuvaa AutoCad-ohjelmiston hallintaa. Ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.

Lähetäthän hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen sähköpostitse 31.8. mennessä osoitteeseen: tero.yli-sikkila@hoisko.fi
Lisätiedot:
matti.yli-sissala@hoisko.fi, 040-5037433 tai
tero.yli-sikkilä@hoisko.fi, 050-3254635

The post Nyt olisi uusille suunnittelijoille töitä appeared first on Hoisko CLT.

Niin rakennusalan ammattilaisilla kuin omakotitaloa suunnittelevilla onkin messuilla hyvä tilaisuus päästä tutustumaan puurakentamisen mullistavan CLT:n monipuolisiin mahdollisuuksiin.

Edustajamme ei ole itse paikalla asiakkaidemme messukohteissa, mutta vastaamme mielellämme kohteista herääviin kysymyksiin puhelimitse tai sähköpostilla.

Hetena on uniikki CLT-koti

Finnlogin rakentama omakotitalo Hetena (kohde 38) on saanut ennakkoon paljon huomiota. 

Finnlog on modernin puuarkkitehtuurin ekspertti. HOISKO CLT -elementtien monipuolisuus pääseekin oikeuksiinsa näyttävän talon rakenteellisesti erikoisissa ratkaisuissa kuten eri suuntiin kaltevissa kattorakenteissa. L-mallinen talo yhdessä saunarakennuksen kanssa muodostaa keskelle suojaisan atrium-pihan. 

Rakennusmateriaalina on 100-millinen, lisäeristetty CLT. Talon ulkovuori on laudoitettu. Sisällä CLT-elementti on jätetty näkyviin ja siihen on haettu hirren näköä urituksella.

Talon suunnittelija on arkkitehti Mikki Ristola. Kohteen sisustussuunnittelijana on Heli Virtanen Iloa360:sta.

Finnlog Hetenaan voit tutustua rakentajan nettisivuilla. 

Eristeetön Veljesteco nousi HOISKO CLT:stä

Veljesteco (kohde 4) on paritalo, jonka nimi kertoo paljon. Talon rakennuttajat ovat veljekset perheineen ja ekologisuus on rakentamisen avainsana. Talo on rakennettu 240-millisestä CLT:stä, joka ei vaadi lainkaan eristettä. Elementin ulkopintaan rakentaja on valinnut lautaverhoilun.

Myös Veljesteco tuo esiin sen, millaiset mahdollisuudet muodoilla leikkimiseen CLT:stä rakentavalla on. Talon sisustuksessa on niin ikään hyödynnetty CLT-levyä. Siitä on rakennettu kalusteita sängystä ruokailukalustoon.

Talon arkkitehti on Michael Pet ja päänäytteilleasettaja HOSET Oy.

Veljestecoon voit kurkistaa rakentajien Instagram-tilillä.

The post HOISKO CLT esillä Tuusulan Asuntomessuilla appeared first on Hoisko CLT.

Ethän siis epäröi ottaa yhteyttä myyntiin, jos sinulla on jotain kysyttävää.

Aurinkoista ja inspiroivaa kesää koko HOISKOn porukalta!

The post CLT-tuotantomme pyörii ja palvelemme kesänajan normaalisti appeared first on Hoisko CLT.

HOISKOn toiminta käynnistyi vuonna 2016 täysin uudella tuotteella ja markkinalla. Suomessa ei aiemmin ollut vastaavaa teollisuutta ollut juuri lainkaan. Menestyvän liiketoiminnan ja tuotannon rakentaminen aivan nollasta on vaativa prosessi, jossa vain harva onnistuu. Me hoiskolaiset olemme tehneet asioita oikein, mutta olemme kuitenkin vielä matkamme alussa.

Uusi toimitusjohtaja

HOISKOn tarina on nyt uudessa taitekohdassa. Saimme tänä keväänä tiimiimme vahvistusta, kun Tero Yli-Sikkilä tuli mukaan toimintaan uutena osakkaana. Terosta tehtiin samalla myös yhtiön toimitusjohtaja, kun aiemmin vetovastuussa ollut Markku Herrala halusi keskittää oman työpanoksensa yhtiön talouden johtamiseen.

– Aika ajoin on hyvä katsella toimintaa uudesta näkövinkkelistä. Nyt oli sen aika, että lähdemme ottamaan seuraavaa askelta ja kehittämään toimintaa edelleen, kun sille on rakennettu hyvä pohja. Uskon laadukkaaseen tuotteeseemme ja ala kiinnostaa, joten halusin lähteä yhtiöön myös osakkaaksi, kertoo vuosia hirsitaloteollisuudessa ja etenkin viennissä työskennellyt Tero.

– Meillä on aivan mahtava tiimi, mihin on ollut mukava tulla mukaan. Tunnen itseni tervetulleeksi, ja on ollut ilo huomata, miten sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa meillä on, hän sanoo.

Massiivipuu on nosteessa

HOISKO valmistaa tällä hetkellä ainoastaan seinäelementtejä, mutta toimintaa pyritään kehittämään siten, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan kattavampiakin paketteja loppuasiakkaalle.

– Tähän suuntaan kehitämme toimintaa askel kerrallaan. Pitkän aikavälin tavoitteemme on edelleen olla selkeä CLT-tuotannon markkinajohtaja. Tuotteemme on äärimmäisen laadukas. Jatkuvasti loppuasiakkailta saamamme hyvää palaute laadusta ja viimeistelystä puhuu puolestaan. Vaikka puurakentamisella itsessään on pitkät perinteet, on massiivipuusta rakentaminen vasta nousemassa. Vastuullinen rakentaminen ja terve sisäilma ovat nyt trendejä ja alamme on kovassa nosteessa. Odotan suurella innolla ja mielenkiinnolla tulevia vuosia, Tero lisää.

The post Uusia tuulia HOISKOssa appeared first on Hoisko CLT.

Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella sijaitsee valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus Kuortane Olympic Training Center. Valmennuskeskus tekee yhteistyötä useiden Suomen lajiliittojen kanssa tarjoten kansainvälisen tason tietotaitoa, maan parhaat kouluttajat, nykyaikaiset olosuhteet sekä edelläkävijän laitteet ja tekniikan. Tällaista palvelulupausta ei täytetä tyhjin käsin – se vaatii konkreettisia tekoja ja investointeja. Yksi tällainen on uusi telinevoimisteluhalli.

– Telinevoimistelu on kasvanut volyymissa suurimmaksi lajiksemme, ja lajin käytössä ollut vanha halli alkoi käydä ahtaaksi. Ryhdyimme suunnittelemaan uuden hallin rakentamista jo joitakin vuosia sitten. Lopulta pääsimme aloittamaan projektia vuoden 2019 toukokuussa maanrakennustöillä. Rakennus pystytettiin heinä-elokuussa ja loppuvuosi tehtiin sisätöitä. Halli otettiin käyttöön helmikuussa 2020, kertoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

Miksi CLT valittiin rakennusaineeksi?

Projektin suunnitteluvaiheessa mietittiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja aloitettiin kilpailutuksia.

– Päätimme, että puurakentaminen on otettava yhtenä vaihtoehtona mukaan prosessiin. Totesimme hyvin pian sen olevan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto. Etenkin liikuntarakentamisessa puu on raikas ja terveellinen vaihtoehto. Myös kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta päädyimme valitsemaan puun. Päätös oli lopulta melko helppo. Akustiikka on todella hyvä. Lisäksi CLT materiaalina on fiksun ja laadukkaan näköinen. Puumateriaalin bakteerinhylkivyys on etenkin liikuntatiloissa tärkeää, Töyrylä perustelee.

Miksi juuri HOISKO CLT?

Projektissa kartoitettiin ja kilpailutettiin CLT-toimittajia.

– Huomasimme, että HOISKO on selvästi pisimmällä Suomessa CLT-elementtien valmistuksessa. Hallin koko, 70 m x 35 m, oli kaikeksi onneksi sellainen, että sen vielä pystyi CLT-rakentamisella toteuttamaan, kun kantavia väliseiniä ei ole. Olemme tyytyväisiä HOISKOn suunnittelutyöhön. Meillä oli pääpiirrustukset, joissa oli tietyt kriteerit ja HOISKO suunnitteli rakennuksen sen pohjalta valmiiksi. Yhteistyö sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja sovituissa asioissa pysyttiin.

HOISKO CLT on ainoa kotimainen massiivipuurakennustuote, jolle on myönnetty vähäpäästöisen rakennustuotteen M1-tunnus. Pystytys on tehokas prosessi: voimisteluhallinkin tapauksessa elementit lähtivät Alajärven tehtaalta järjestyksessä työmaalle asennusporukalle, joka pystytti rakennuksen suoraan kuormasta. Seinien pystytys vei kaikkiaan noin parisen viikkoa työaikaa. Myös kattorakenteet ja -elementit toimitettiin HOISKOsta.

Hallissa ehdittiin harjoitella noin kuukausi ennen koronapandemian aiheuttamia rajoitteita. Kuortaneella ollaan odottavaisin mielin, että treenejä päästään pian jatkamaan upeassa hallissa.

– Käyttö lähti hyvin liikkeelle heti, ja näkymät ovat hyvät. Kyllä tämä meidän hallimme on Euroopankin mittapuulla moderneimmasta päästä ja erittäin korkeatasoinen. Meillä on nyt voimistelun huippu-urheilijoille tarjolla uudemmat, laadukkaammat ja toimivammat tilat. Laji on kasvava ja näemme siinä suuren potentiaalin, Töyrylä lisää.

Katso videolta, mitä mieltä urheilijat ovat hallista.

The post Voimisteluhalli CLT:stä oli nappivalinta appeared first on Hoisko CLT.

Listasimme kuusi tärkeintä syytä, miksi HOISKOn massiivipuinen reunaliimattu CLT-elementti on hyvä valinta niin julkiseen kuin yksityiseen rakennuttamiseen ja pientaloihin.

1. Terveellisyys

Puurakennuksessa on hyvä, terveellinen sisäilma. Puumateriaali edistää tutkitusti myös terveyttä laskemalla stressitasoa ja parantamalla immuunipuolustusta sekä mielialaa. Lisäksi puulla on antibakteerisia ominaisuuksia.

2. Turvallisuus

Ristikkäisen rakenteen vuoksi CLT-elementin kantavuus on teräksen luokkaa. Meillä käytetään kaikissa kerroksissa C24-lujuusluokiteltua materiaalia, mikä takaa paremman kantavuuden myös aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, osalta. Palonkesto on hyvä (hiiltyy, mutta säilyttää kantavuuden). HOISKO CLT:llä on CE-merkki, eli VTT on tutkinut ja hyväksynyt tuotteen. Meidän CLT:lle on myös myönnetty M1-tunnus, eikä rakennusmateriaalista tule sisäilmaan hajuja tai kemikaaleja. Kun rakennetaan yhdestä materiaalista, on rakennusvirheiden mahdollisuus pienempi.

3. Kustannustehokkuus

CLT-elementit on helppo asentaa ja rakennusaika on nopea. Huoltokustannukset ovat painumattomuuden ansiosta pienet. CLT-rakennuksella on pitkä käyttöikä ja elinkaari. CLT-elementti on valmis, eristeetön ja parhaimmillaan ainoastaan pintakäsittelyä vaille valmis seinä, lattia tai katto. Lisäeristeettömänä ja reunaliimattuna massiivipuurakenteena CLT-talossa hyödynnetään siis myös tavallisesti eristeiden viemät lattianeliöt. Kun työ on tehty tehtaalla ja osat nostetaan työmaalla elementti kerrallaan paikoilleen, säästytään ylimääräiseltä työmaa-ajalta, odotteluajalta sekä materiaalien pitkäaikaiselta suojaustarpeelta.

4. Uusiutuvuus ja ympäristöystävällisyys

Puu sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja toimii hiilivarastona, millä on tuntuva merkitys kasvihuoneilmiön hillitsemisessä. Puu on maailman ympäristöystävällisin rakennusmateriaali, jota myös pystytään kierrättämään ja uudelleenkäyttämään. Meillä hyödynnetään 100 % raaka-aineesta.

5. Viihtyisyys

Puu on elävä, hengittävä ja lämmin materiaali, joka tutkimusten mukaan lisää ihmisten viihtyvyyttä ja parantaa elpymistä. Puu tasaa kosteutta ja pitää huoneilman miellyttävänä kaikkina vuodenaikoina. Puurakennuksen akustiikka on erityisen miellyttävä.

6. Kotimaisuus

Käytämme CLT-elementtien valmistukseen suomalaista, kestävästi hoidetusta metsistä tuotettua PEFC sertifioitua raaka-ainetta.  

The post Kuusi syytä – miksi massiivipuu ja HOISKO CLT ? appeared first on Hoisko CLT.

Toimitukset ja kohteiden asennukset ovat käynnissä tavalliseen tapaan.

Tehdasvierailut olemme kuitenkin toistaiseksi keskeyttäneet. Tuotantoomme pääsee tällä välin tutustumaan virtuaalisesti oheisen videon kautta.

The post COVID19 – Tuotantomme toimii normaalisti epidemia-aikana appeared first on Hoisko CLT.

CLT Finland Oy launches a new solid wood building product. The customer has now a chance to choose HOISKO LOG as well as HOISKO CLT for home material.

By height, the new HOISKO LOG has no boundaries – the ”Home Size Log” enables choosing the log height according to the wall size, up to 12 meters. Then, the direction is vertical.

A need for the new product comes from the customers willing to build a solid wood frame home but hesitate due to authorities’ unfamiliarity with the novel CLT product features. Fire directives, for example, need standardization in most areas.

Positive environmental impacts and the carbon storage feature of wood construction are already known facts. When using Finnish coniferous tree, the responsible forestry as well as the C24 strength and visual classification actualize. However, the home owners’ will for environmentally friendly, healthy and safe living is often overruled by the authorities by invoking the unclear directives. As it comes to CLT, the construction directives need clarification although both materials, CLT and log, are the same and familiar solid wood materials.  

“Here in HOISKO we now offer the log option as well so the customer decision-making between materials gets easier in multiple ways”, Jukka Peltokangas from CLT Finland Oy rejoices. The surface material comes from Finnish spruce or pine with the highest M1 building material emission classification. The HOISKO LOG has a non-settling character and is manufactured with a CLT technique.

For constructors and designers, the diverging building directives of CLT and log may come as a surprise. The inadequate information may thus cause unnecessary rise of construction costs. As a product, HOISKO LOG clarifies the public purchase processes as well.    

HOISKO LOG

For more information, please contact:

MR. JUKKA PELTOKANGAS
R & D Director, CLT Finland Oy
tel. + 358 44 351 8641
jukka.peltokangas@hoisko.fi

The post CLT Finland Oy launches a new solid wood building product – HOISKO LOG now accompanies HOISKO CLT appeared first on Hoisko CLT.