Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.

Kuortaneen urheiluopistolla eli Kuortane Olympic Training Centerissä otettiin huhtikuun alussa käyttöön jo toinen CLT:stä rakennettu liikuntahalli, LähiTapiola Areena. Hallin pituus on 65 metriä, leveys 30 metriä ja kerrosala 2400 neliötä.

Kolme vuotta sitten valmistunut telinevoimisteluhalli, Lem-Kem Areena, oli Suomen ensimmäinen CLT-liikuntahalli. HOISKO CLT on molempien hallien elementtitoimittaja.

– Ensimmäisestä hallista saatujen kokemusten ja käyttäjien erittäin hyvän palautteen perusteella oli helppo valita puu uudenkin hallin materiaaliksi, sanoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

CLT-liikuntahalli on kaunis ja kaikumaton

Massiivipuinen halli antaa urheilijoille kokonaan toisenlaisen ympäristön treenaamiselle kuin mihin teräshalleissa on totuttu.

– Puun pinta on valoisa ja tyylikkään näköinen. Käyttäjät arvostavat sen tunnelmaa, viihtyisyyttä ja hyvää akustiikkaa. Tilan koosta huolimatta massiivipuisessa hallissa ei kaiu kuten teräshallissa. Puun antibakteeriset vaikutukset ovat tietenkin myös eduksi liikuntahallissa, Töyrylä listaa.

Yksi massiivipuun eduista on jopa yllättänyt. Ensimmäisen vuoden lämmityskulut jäivät vain kolmannekseen arvioidusta, seuraava vuosi tuli sitäkin edullisemmaksi.

– Tätä selittää puun tiivis rakenne. Se pitää lämmön sisällä ja myös varastoi ja luovuttaa sitä, sanoo Kuortaneen urheiluopiston kiinteistömestari Tuomo Haavisto.

Haavisto on suunnitellut molemmat CLT-hallit.

CLT-hallin asentaminen oli nopeaa

Ensimmäisen hallin antama kokemus teki seuraavan suunnittelusta ja rakentamisesta entistä helpompaa.

– Vaikka kyseessä on näin suuri halli, asentaminen oli nopeaa ja sujuvaa. Aikataulut, ja vieläpä tiukat, pitivät, sanoo Haavisto.

Uudessa hallissa tehtiin joitakin erilaisia rakenneratkaisuja kuin ensimmäisessä. Aiemmassa CLT oli kantavana rakenteena. Nyt kantavaksi rakenteeksi tulivat liimapuiset mastopilarit, joiden päälle oli yksinkertaista toteuttaa kattorakenteet. Pilarit hoitavat samalla jäykistyksen, ja niillä saadaan rikkonaisuutta ja näyttävyyttä yli 60 metriä pitkään, yhtenäiseen seinäpintaan.

Katon kannattajana on liimapuinen bumerangipalkki, ja kattorakenteena Seikat-kattoelementti. Umpipuinen, 8000 kilon painoinen elementti tuli tontille yhtenä kappaleena ja nostettiin sellaisenaan paikoilleen.

Sekä hallin ulkoseinät että väliseinät ovat CLT:tä. Elementin puupinta on kauttaaltaan näkyvissä sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta se on käsitelty läpikuultavalla, tummalla sävyllä, kun edellisen hallin pintakäsittely oli peittävä. Puun sävyisissä sisäpinnoissa on HOISKO CLT:n sertifioitu NT Deco -palonsuojakäsittely.

CLT-halli herättää kiinnostusta

Haavisto ja Töyrylä kiittävät HOISKO CLT:tä hyvästä suunnittelusta ja yhteistyöstä.

– Jukka Peltokangas hoiti asiat hienolla palvelulla ja oli valmis palavereihin nopealla aikataululla. Työmaan haasteet, joita aina tulee, saatiin todella nopeasti ratkaistua.

HOISKOn toiminnasta välittyy heidän mukaansa kunnioitus, ja yhdessä on hauska tehdä.

CLT-hallit ovat tuoneet Kuortaneelle vieraita, joita massiivipuun käyttö hallin materiaalina kiinnostaa.

– Kyllä tämä pöhinää ja kyselyitä on aiheuttanut, sanoo Haavisto.

– Eihän puusta tehtyjä halleja ole totuttu näkemään, ja moni on havahtunut huomaamaan, että näinkin halleja voi rakentaa, miettii Töyrylä.

Ensimmäisessä hallissa on käynyt treenaajia jo yli 20 maasta.

Kesän liikkujien kohtauspaikka

Uuden monitoimihallin myötä Kuortaneelle saatiin ensiluokkaiset puitteet salibandylle ja koripallolle. Kokonaan uusina lajeina treenimahdollisuudet saivat akrobatiavoimistelu ja crosstraining. LähiTapiola Areenalta löytyy myös toimistotiloja.

Lajivalikoima edellytti poikkeuksellisia lattiaratkaisuja. Koripallokentän lattiapinta oli merkittävä investointi. Siitä haluttiin parasta, mitä saa, joten materiaalina on pohjoisamerikkalainen vaahtera kuten maailman NBA-kentilläkin. Sen päälle rullataan tarvittaessa Taraflex-matto salibandya varten. Crosstraining-alueella lattia on kumilaattaa.

LähiTapiola Areenan kupeesta tulee keskeinen kohtauspaikka kesän lomailijoille ja liikkujille, sillä sen matalassa päädyssä on kesäkioski terasseineen. Sinne keskitetään myös kesäliikuntavälineiden vuokraus. Aivan hallin vieressä ovat muun muassa padel-kentät, ja suunnitelmissa on toteuttaa sen läheisyyteen lasten kesäliikuntapuisto.

– Meidän erikoisuutemme onkin se, että samalla, kun valmennuskeskus kokoaa useiden lajien huippu-urheilijoita ympäri maailman, olemme myös tavallisten liikkujien lomakohde ja vapaa-ajan harrastuspaikka. Majoitusvuorokausia meillä on noin 130 000 vuodessa, Töyrylä sanoo.

Ekologinen urheilukeskus

• Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisuus ovat keskeisessä roolissa kaikessa Kuortaneen urheiluopiston toiminnassa.
• Opiston tavoitteena on olla jo aivan lähivuosina hiilineutraali, ja puurakentamisella on tässä tärkeä rooli.
• Rakennukset lämpenevät maalämmöllä, ja noin viidennes sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla, joita on yhteensä 2900.
• Opistolla on rakennusmassaa kaikkiaan noin 50 000 kerrosneliötä. Erilaisia liikuntahalleja on seitsemän, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy uima- ja keilahallit. Vanhin liikuntahalli on puurakenteinen ja tehty vuonna 1952.

Katso videolta, miltä Kuortaneen urheiluopiston CLT-liikuntahallin cross training -alueella näyttää: 

(Kuvaus: Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto)

Lue myös artikkelimme aiemmin Kuortaneen urheiluopistolle rakennetusta Suomen ensimmäisestä CLT-liikuntahallista, Lem-Kem Areenasta.

Katso Lem-Kem Areenan esittely referensseistämme.

Puu-lehden artikkeli LähiTapiola Areenasta Puu-Infon sivuilla.

The post Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Joensuun vilkkaan Kauppatorin sydämenä on sykkinyt lähes 50 vuotta Pohjois-Karjalan Marttojen Marttakahvio, perinteisten pohjoiskarjalaisten leivonnaisten tyyssija.

Kahvion ykköstuote ovat paikan päällä paistettavat karjalanpiirakat, marttapiirakat, ja erikoisuus Piirakkapaja, jonka suuren ikkunan takaa kesäkansa voi seurata piirakoiden leipomista. Piirakkapajan leipurin apuna talkoilee joka kesä satoja maakunnan Marttoja.

Viime syksynä Piirakkapajan ja Marttakahvion tulevaisuus oli puntarissa. Torialueen muutokset ja silloisten tilojen huono kunto panivat Martat miettimään, laitetaanko jauhot pussiin ja kahvion toiminnalle piste. Asiakkaiden kanta oli voimakas: Marttakahvion pitää löytyä torilta jatkossakin.

Tarvittiin siis uudet tilat – ja äärimmäisen nopealla aikataululla.

Tänä keväänä, vain reilut puoli vuotta myöhemmin, monet kaupunkilaiset seurasivatkin iloisina ja huojentuneina erikoiskuljetusta, joka toi torille kaksi viimeistelyä vaille valmista CLT-rakennusta. Siinä ne olivat: uusi kahvio ja Piirakkapaja.

Rakennukset ovat modernin puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja myös osoitus siitä, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yrityselämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä: rakennushanke on ollut samalla Riveria-ammattiopiston ja ammattikorkeakoulu Karelian oppimiskohde.

CLT:n kestävyys ja ekologisuus vastaavat Marttojen arvoja

Marttakahvion toimintaa pyörittää yhdistys, Pohjois-Karjalan Martat. Tilat omistaa Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, joka vastasi rakennushankkeesta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Heli Hjälm kertoo, että nopeasti tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen oli ratkaistava yhtä nopeasti rakennusmateriaali ja toteutustapa.

CLT-vaihtoehto nousi esiin, koska siitä oli kokemusta sekä arkkitehti Maija Korkeelalla (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) että rakennesuunnittelija Mika Keskisalolla (KJ Insinööritoimisto Oy). Kun Hjälm kuuli CLT:n ominaisuuksista ja eduista, oli selvää, mitä hän hallitukselle esittää.

– Niin Marttana kuin kuntapäättäjänäkin pidin tärkeänä, että kohde toteutetaan puusta. Joensuutahan kutsutaan Suomen puupääkaupungiksi, josta löytyy monia alan instituutioita ja oppilaitoksia. Toivoisin, että puurakentamista ja –arkkitehtuuria voitaisiin tuoda täällä esille nykyistä enemmän.

Marttojen arvomaailmaan CLT istui täydellisesti.

– Massiivipuuelementin ominaisuudet kulkevat rinnan ajamiemme asioiden kanssa. Martathan ovat kestävien ja ekologisten ratkaisujen airueita ja rohkeita edelläkävijöitä. Kun rakennamme tällaista modernia, puuarkkitehtuurista kokonaisuutta, näytämme mallia – kuten Martat ovat aina tehneet.

Oppilaitokset pääsivät mukaan CLT-projektiin

Aiemmin opettajana toiminutta Hjälmiä kiinnosti ajatus siitä, että rakennushankkeen voisi toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjota niille mahdollisuus oppimisprojektiin ammattilaisten mukana. Tämän kiinnostavuutta lisäsi materiaalivalinta, CLT, joka tarjosi oppilaitoksillekin mahdollisuuden nopeasti alaa valtaavan materiaalin ja tekniikan haltuunottoon.

– Paljon puhutaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tässä oli paikka konkretisoida se.

Riveria-ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu lähtivät innolla mukaan.

Karelian kolme insinööriopiskelijaa ovat vastanneet muun muassa kilpailutuksesta, hankinnoista, työmaasuunnittelusta ja massoittelusta. Riveriasta mukana on ollut talonrakennuksen, lvi-, sähkö- ja metsäalojen, pintakäsittelyn ja logistiikan opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen eri vaiheisiin on osallistunut yli 50 opiskelijaa.

Hjälm on erittäin tyytyväinen opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

– Oli hienoa tarjota oppimisprosessiksi tällainen isompi kohde, jossa on ollut mahdollista nähdä kokonaisuuden rakentuminen eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tässä pääsee konkreettisesti näkemään myös suunnittelun, aikataulutuksen ja vuoropuhelun merkityksen, Hjälm sanoo.

Vaalean CLT:n ja hiilletyn puun kaunis kontrasti

Moderniin, arkkitehtuurisesti kauniiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi 34-neliöistä rakennusta, joista toinen on kahvila, toinen Piirakkapaja. Ne sijoittuvat vastakkain siten, että väliin tulee valokatteellinen pergola. Se tarjoaa kahvilapöydille suojan niin sateelta kuin paahteeltakin.

Osassa ulkoseinistä CLT-pinta on jätetty näkyviin. Vaalealle puupinnalle on haettu kontrastia kahden seinän ulkoverhoilusta, joka on tehty hiilletystä puusta. Sitä valmistaa Hiil Oy, ja materiaalina käytetään kierrätyslautaa. Puun hiiltäminen on vanha japanilainen puunkäsittelymenetelmä, joka kestää sään ääriolosuhteita.

Arkkitehti Maija Korkeelan kaunista suunnittelukäsialaa ovat monet yksityiskohdat kuten monikulmainen katto ja karmittomat ikkunat. Sen mahdollistaa ikkunan upottaminen jo tehtaalla tehtyyn CLT-elementin huullokseen.

Suurin haaste kaikille on ollut tiukka aikataulu. Ratkaiseva päätös tehtiin elokuussa, havainnekuvat olivat kädessä syyskuussa ja rakennuslupa saatiin jouluksi. Elementit tulivat HOISKO CLT:n tehtaalta helmikuun alussa. Siinä vaiheessa torilla ei voitu rakennustöitä vielä aloittaa, joten rakennukset koottiin yhteistyökumppani Puuartisti Oy:n toimipaikassa.

Kaupunkilaiset ihastuivat CLT-kahvioon

Uuden Martta-kahvion valmistuminen on joensuulaisille sydämen asia. Se näkyy. Rakennushanketta on seurattu niin alueen lehdissä kuin työmaa-aitojen takana. Hypetystä, huomiota ja julkisuutta on hankkeen ympärillä riittänyt.

– Kaikki, mitä tapahtuu torilla, on joensuulaisille kauhean tärkeää. Siihen on pitänyt tottua, että hanketta seurataan. Yleisöpalautetta tulee paljon, ja ihmiset kommentoivat, että on ihanaa, kun torille tulee tällaista modernia otetta. Toki jonkun mielestä tämä on liian moderni.

Toukokuun lopussa odotus palkittiin ja uusi, upea kahvio avautui yleisölle.

– Toivotaan, että Marttakahvio otetaan omaksi jälleen kerran, Hjälm sanoo.

Hjälm antaa HOISKO CLT:lle kiitokset hyvästä yhteistyöstä.

– HOISKOlta saatiin ehdottomasti parhainta asiakaspalvelua. Oli hienoa, miten tarjouksia kysyneisiin opiskelijoiden suhtauduttiin ja miten hyvää palvelua he saivat. Myös tilaukseen viime metreillä tulleesta muutoksesta selvittiin HOISKOn kanssa hienosti.

Marttakahvio palvelee Joensuun Kauppatorilla arkisin klo 7-17.30 ja lauantaisin klo 8 –16. Kahvilasta löytyvät kaikki perinteiset pohjoiskarjalaiset leivonnaiset, joita myydään myös mukaan. Ennakkovarauksella voi osallistua myös Piirakkapajan piirakkakouluun, joka on etenkin turistien suosiossa.

Marttakahvion löydät Facebookista ja Instagramista.

Lue myös:

“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” – Hoisko CLT

The post CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän appeared first on Hoisko CLT.

Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat Niina Hiltunen, Juho Leppänen ja Kiril Pippola, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia.

He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja Heli Hjälmin oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista.

– CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen.

– HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo.

– HOISKO ja siellä kontaktimme Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen.

– Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa.

Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä.

– Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat.

CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali

CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen.

– Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen.

Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää.

– Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola.

– Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen.

Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille

Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta.

– Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen.

– Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo.

– Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen.

Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle.

– CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto.

Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille

Riveria-ammattiopistosta tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna.

– Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori Miika Räätäri.

– Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin.

Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä.

– Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo.

Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan.

– Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta.

Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon.

Pohjois-Karjalan Marttojen sivut löydät täältä.

Lue myös:

CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT

The post “HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskyläläisen Heikki Timlinin johtaman ja perustaman Alpan kestävät, laadukkaat alpakanvillaiset Alpa®-neuleet ovat valloittaneet sydämiä sekä menestyneet Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Kova kasvu on asettanut haasteita juuri kymmenen vuotta täyttäneen yrityksen toimitiloille.

– Kuuden vuoden aikana olemme muuttaneet viisi kertaa, kun tilat ovat käyneet ahtaiksi. Aina uudessa paikassa on tuntunut, että jotain puuttuu, Timlin kertoo.

Muuttokierteen katkaisee vuoden 2022 joulusesonkiin valmistunut oma liikerakennus Jyväskylän Keljossa. Liki 700-neliöinen, Villa Alpaksi nimetty rakennus on toteutettu HOISKO CLT:n elementeistä.

CLT-elementin elävä puupinta on jätetty näkyviin sekä sisällä että ulkona. Kaikkialla huokuu sen rauhoittava, lämmin tunnelma. Asiakkailta ja työntekijöiltä on tullut ihastelevaa palautetta. Villa Alpaa kehutaan seesteiseksi ja rauhalliseksi. Juuri sitä materiaalivalinnalla haettiinkin.

– Massiivipuussa on sama yksinkertaisuus ja kauneus kuin luonnonmateriaalisissa tuotteissammekin. Se on puuta, ei mitään muuta. Sitä paitsi puuhan kaunistuu vanhetessaan. Samoin meidän neuleemme paranevat ajan kuluessa: ne pehmenevät ja mukautuvat omistajansa käyttöön, Timlin kiteyttää.

Puu antaa kauniit puitteet tuotteille ja työntekoon

Villa Alpan alakerrasta löytyy myymälä, jossa seinien puupinta antaa harmonisen taustan tuotteille. Kahdeksan metriä korkeassa, automatisoidussa varastossa hyllyt kohoavat kattoon asti. Täällä pakataan tilauksia 25 000 paketin vuositahtia.

Puusepän rakentamat, upeat CLT-portaat johtavat yläkertaan, joka on suunnittelijoiden valtakuntaa: yhdeksän kodikkaasti sisustettua työhuonetta, neuvotteluhuone ja iso, viihtyisä oleskelutila. Timlin halusi luovan työn tekijöille puitteet, joissa katse lepää puun elävässä pinnassa ja kauas metsäiseen maisemaan kantavassa ikkunanäkymässä. Yhteisissä tiloissa maisema tulee sisään kokonaisen seinän kokoisesta ikkunasta.

Rakennuksesta löytyy lisäksi oma valokuvausstudio ja kierrätystuotteiden huoltotila.

Miksi massiivipuu?

Vastuullisuus ja pitkäikäisyys ovat Timlinille merkittäviä sanoja. Ne kuvaavat yrityksen valmistamia neuleita ja ovat keskeisiä syitä siihen, että hän halusi rakentaa toimitilat massiivipuusta.

– Massiivipuu on massiivipuu. Olen aina pitänyt siitä. Ensikosketuksen CLT:hen olen saanut kesämökistäni, jonka HOISKO CLT toimitti muutama vuosi sitten. Kun sitten aloimme miettiä toimitilojen rakentamista, massiivipuiset toimitilat olivat unelmani. Siksi lähdimme selvittämään massiivipuuvaihtoehtoja, hän kuvaa.

Lähtökohtana oli rakentaa Alpan koti, jossa on hyvä olla ja rauhoittua tekemään työtä.

– Yrittäjänä koen, että minulla on vastuu ja velvollisuus tarjota työntekijöille hyvät, viihtyisät toimitilat, joissa on mukava tehdä töitä ja olla kuin kotonaan. Uskon myös vahvasti siihen, että kun töissä on hyvä olla ja hengittää, se johtaa pidemmässä juoksussa hyviin ideoihin ja yrityksen kehittymiseen.

Kuinka CLT sopii toimitilarakentamiseen?

Timlin painottaa, että kustannustehokkuus on toimitilarakentamisessa tietenkin tärkeää.

– Sitä haettiin erityisenkin paljon. Meillä oli budjetti, josta ei ollut varaa lipsua.

CLT osoittautui monella tapaa järkeväksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

– Yksi sen etu on, että elementti on suoraan kantava runko. Tämä mahdollisti myös korkean varaston toteuttamisen yksinkertaisesti, ilman erillisiä palkkirakenteita. Varaston toteuttamisen helppous vaikutti siihen, että hirsivaihtoehto jäi pohdinnasta pois jo alkuvaiheessa.

Toinen CLT:n etu oli rakentamisen nopeus, mikä merkitsee myös kustannustehokkuutta. Liiketilan piti olla valmis puolen vuoden päästä siitä, kun kaivurin kauha raapaisi maata.

CLT:llä päästiin molempiin tavoitteisiin: liki 700 neliötä oli valmiina aikataulun ja budjetin mukaan.

Suunnitteluun panostaminen kannattaa

Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto arkTimlin Oy:n arkkitehti SAFA Eevamaria Timlin. Toimisto on kokenut CLT-kohteiden suunnittelija. Rakennesuunnittelija oli HavuPlanin Tomi Aho, jonka erikoisosaamiseen kuuluu niin ikään CLT. Sisustuspuolen rakentamisesta vastasi Rakennuspalvelu Henura Oy.

Jo luonnosvaiheessa, ennen tarjousten kysymistä ja lopullisia valintoja, lähdettiin siitä, että suunnitelma toimii erityisesti CLT:lle. Suunnittelussa avainasia oli hyvä yhteistyö arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennushankkeesta itse vastanneen Timlinin kesken.

– Lähtökohtana oli miettiä, millaisilla mitoilla ja ratkaisuilla hukkaa syntyisi elementtivalmistuksessa mahdollisimman vähän. Tilojen mittoja ja toimivuutta pohdittiin 3D-mallinnuksen avulla. Esimerkiksi ikkuna-aukot pyrittiin tekemään elementtijaolla. CLT:n mahdollisuudet avautuivatkin toden teolla suunnitteluvaiheessa, Timlin sanoo.

Yksi kantava ajatus alusta asti oli se, että ovi- ja ikkuna-aukoista jäävät aukkopalat hyödynnetään kalusteissa. Työhuoneiden oviaukoista jääneistä levyistä onkin syntynyt puusepän käsissä pöytiä, istuimia ja portaikon kauniit askelmat.

– Se toi huomattavaa kustannussäästöä, että kalusteita ei jouduttu paljon hankkimaan.

Arkkitehtuuri haluttiin pitää yksinkertaisena ja tuoda siihen näyttävyyttä pienillä, yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi yläkerran käytävään tuo ilmettä pieni kaarevuus.

HOISKO CLT:n plaanaus on hyvä pohja pintakäsittelylle

Se oli selvää, että CLT-pinta jätetään rakennuksessa näkyviin sekä ulkona että sisällä. Ulos haettiin vielä näyttävyyttä tehtaalla elementteihin tehdystä pystyurituksesta.

Ulkopinnoille on tehty tehtaalla HOISKOn itse kehittämä viimeistely, plaanaus. Se karhentaa pinnan siten, että käsittelyaine tarttuu hyvin.

– Se osoittautuikin hyväksi pinnaksi. Käsittelyaineet tarttuivat todella hyvin.

Villa Alpassa on nyt puitteet kunnossa kasvutarinan jatkamiselle ja uusien markkinoiden valloittamiselle.

– HOISKO CLT:n palveluita tulen käyttämään jatkossakin, kun tarvetta tulee, sanoo Timlin.

Alpan tarina

• Alpan tarina alkoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun Heikki Timlin reissasi Perussa reppu selässä ja paikallinen alpakanvillaneule yllään. Alpakanvillan ainutlaatuisen hyvät ominaisuudet valkenivat kelien vaihdellessa. Siitä syntyi liikeidea, joka johti vaikeuksien jälkeen hurjaan kasvuun. Yritys on nyt kolmen omistajan osakeyhtiö.
• Alpasta lähtee 25 000 neuletilausta vuodessa Suomeen ja Ruotsiin. Koemarkkinointia tehdään parhaillaan useissa Euroopan maissa.
• Viiden viime vuoden aikana liikevaihto on kasvanut 700 000 eurosta kolmeen miljoonaan.
• Palkkalistoilla on 16 työntekijää, jotka vastaavat suunnittelusta, markkinoinnista ja Jyväskylän myymälän toiminnasta. Neuleet valmistetaan Liettuassa, langat tulevat Perusta. Laatu ja vastuullisuus leimaavat kaikkea toimintaa.
• Valtaosa myynnistä tulee verkkokaupasta. Alpan oma myymälä palvelee Jyväskylässä uudessa toimitalossa.

The post Vastuullinen yrittäjä halusi rakentaa toimitilat CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.

Kun HOISKO CLT:lle tuli joitakin vuosia sitten ensimmäinen palonsuojakäsittelyä vaativa suurkohde, liikuntahalli, ei Suomesta löytynyt vielä palonsuojatuotetta, joka olisi testattu CLT:llä. Sen sijaan löytyi suomalainen yritys, Nordtreat, jolla oli paloturvallisuusmääräyksiin ja HOISKOn arvoihin vastaava, ympäristöystävällinen tuote ja tahtoa ratkaista ongelma. HOISKO ja Nordtreat sopivat yhteistyöstä ja lähtivät yhdessä teettämään laajaa testausta NT Deco -palonsuoja-aineen käytöstä CLT-elementillä.

Nyt HOISKO CLT voi tarjota asiakkailleen sertifioidun, ympäristöystävällisen palonsuojakäsittelyn, joka mahdollistaa elementin näkyviin jättämisen joko kokonaan tai suurelta osin isoissa kohteissa, joissa puun pintamateriaalilta edellytetään vaativaa B-s1, d0-paloluokkaa. Sertifioitu käsittely soveltuu vähintään 90-milliselle CLT-elementille.

– Palonsuojauksen testaaminen ja sertifiointi nähtiin tärkeäksi siksi, että halusimme olla varmoja elementtiemme palonsuojauksen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta ja tehdä asiat helpoksi asiakkaillemme. Lakiviidakko on niin monimutkainen, ettei se ole viranomaisillekaan aina helppo ymmärtää. Sertifioitu käsittely kertoo yksiselitteisesti sen, että tuote täyttää palomääräysten vaatimukset, sanoo Jukka Matti-Tuuri HOISKO CLT:ltä.

Edullinen palonsuojakäsittely korvaa levytyksen

Pykälien monimutkaisuuden tiedostaa myös Nordtreatin myynti- ja kehitysjohtaja Mikko Jalovaara.

– Siksi kannattaa aina selvittää ajoissa puun pintamateriaalien paloluokkavaatimukset, aineiden ominaisuudet ja niiden sertifioinnit. Sillä pääsee jo pitkälle palonsuojausta suunniteltaessa, on hänen vinkkinsä arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille.

Jukka Matti-Tuuri muistuttaa, että paksu, ristiinliimattu massiivipuu on jo itsessään hyvin paloturvallinen, sillä se syttyy huonosti ja palaa hitaasti, hiiltymällä, jolloin kantavuus säilyy huomattavasti terästä pidempään.

Pintamateriaalin palonsuojakäsittelyä vaaditaan kuitenkin tietyissä isoissa, julkisissa kohteissa. Palonsuojakäsittelyn vaihtoehtoja ovat levytys ja sprinklausjärjestelmät, joihin verrattuna palonsuojakäsittely on edullisin. Tarvittava palonsuojaus voidaan toteuttaa kohteesta riippuen myös sprinklauslaitteita ja palonsuojakäsittelyä yhdistämällä.

Ekologinen, lakaton palonsuoja-aine säilyttää hengittävyyden

NT Deco on vesipohjainen, läpikuultava kuullote, joka on saatavissa kirkkaana tai sävytettynä tuhansissa eri sävyissä. Käsittelystä tekee erinomaisen se, että se ei sulje puun pintaa eli estä tai heikennä sen hengittävyyttä kuten monet muut palonsuojakäsittelyt, jotka vaativat päälleen lakan tai maalin.

– Se ei siis vaikuta puun kykyyn läpäistä ja tasata kosteutta, mikä juuri tekee massiivipuurakennuksen sisäilmasta erityisen hyvän, sanoo Jalovaara.

Nordtreatin innovaatio on poikkeuksellinen siksikin, että puun pintamateriaalien korkeimman paloluokan (B-s1,d0) lisäksi se täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

– Kun tuotetta lähdettiin kehittämään, emme halunneet käyttää maaliteollisuudessa perinteisiä tehoaineita kuten ammoniakkia, fosforia ja bromia. Halusimme lähteä liikkeelle vihreällä teknologialla. Lähtökohtana oli ympäristöystävällinen, luontoa vähän kuormittava M1-luokan tuote, joka olisi myös tehokas palonsuojaominaisuuksiltaan, Jalovaara kuvaa.

Ympäristöystävällisyyden ja terveellisyyden lisäksi haluttiin hakea ratkaisu, joka ei kuluta tuotteen levityslaitteita, kuten oli havaittu muun muassa rautaoksidia sisältävien tuotteiden tekevän.

Innovaatio vastaa uusiin palonsuojausvaatimuksiin ja puurakentamisen kasvuun

Nordtreat perustettiin vuonna 2015, vaikka yhtiön kemiaa oli kehitetty jo kaksi vuotta ennen yrityksen perustamista. Taustalla on henkilöstön pitkä kokemus kemian- ja maaliteollisuudesta.

– Suomessa on päivitetty vuodesta 2011 alkaen merkittävästi vaatimuksia puun palonsuojauksesta, jota ohjaa E1: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Suomessa noudatetaan nykyään pitkälti eurooppalaista standardisointia, joka määrittelee, millaisia paloluokkia puutuotteilla on, miten niitä testataan, luokitellaan ja sertifioidaan. Rakentamisessa käytettävissä puutuotteissa, etenkin julkis- ja kerrostalokohteissa, vaaditaan usein tavallisia maaleja korkeampia pinnan paloluokituksia, useimmiten luokkaa B-s1, d0, kuvaa Jalovaara.

Samaa tahtia, kun lainsäädäntö on kehittynyt, on Nordtreatilla tehty kehitystyötä. Tänä päivänä suomalaisyritys pystyy tarjoamaan puutuotteille aiemmista poikkeavan, patentoidun, ekologisen pinnoitteen, jolla puun paloluokitusta voidaan parantaa merkittävästi.

Nordtreatin kasvu on ollut kovaa. Tuote osuu ajan arvojen ja vaatimusten tarpeisiin. Jalovaara näkeekin, että puurakentaminen ja vihreät arvot ovat kasvavia trendejä, ja sitä myötä vahvoilla ovat HOISKO CLT:n kaltaiset toimijat, jotka tuntevat puun palonsuojauksen vaatimukset ja osaavat tehdä sen hyvin.

Miten HOISKO CLT -elementin NT Deco -palonsuojakäsittely tehdään?

Palonsuojakäsittely tehdään elementille yleensä jo tehtaalla, sillä se vaatii tietyt olosuhteet ja koulutetun käsittelijän. Käsittely on kuitenkin mahdollista tehdä myös työmaalla sopivissa olosuhteissa.

Käsittely tehdään ruiskuttamalla, ja se perustuu vesiliukoisen aineen imeytymiseen puun pinnan läpi. Aineen määrä lasketaan palokuormituksen mukaan, eli tietylle pinta-alalle ruiskutetaan tietty, tarkkaan laskettu määrä palonsuoja-ainetta ohuina kerroksina. Vesi haihtuu, ja varsinainen suojaus jää puun sisälle. Lopulta hengittävä sideainekalvo luo pintaan kestävän suojan ja laadukkaan, sävytetyn pinnan.

Massiivipuulla palonsuojaus voidaan tehdä sertifioinnin ansiosta vain toiselle puolelle. Sisätiloissa käsittelyä ei tarvitse vuosien kuluessa uusia. Silloin, kun palonsuojaus tehdään ulkopintaan, se on uusittava 5–15 vuoden kuluessa, mikä vastaa myös muuta uusintakäsittelyn tarvetta.

Jos suojaukseen tulee kolhuja, kannattaa aina ottaa yhteyttä HOISKOon, jotta tilanne voidaan arvioida ja antaa tarvittavat toimintaohjeet. Esimerkiksi rakennusaikana tulleet mahdolliset vauriot ovat harvoin niin isoja, että ne vaatisivat palonsuojan osalta paikkausta.

Miksi NT Deco -palonsuojakäsittely?

• täyttää vaativan, B-s1, d0- puun pintamateriaalin paloluokan vaatimukset
• sertifioitu, vähän ympäristöä kuormittava ympäristöystävällinen ratkaisu
• nostaa turvallisuustasoa
• voidaan sävyttää juuri halutun sävyiseksi
• ei tee puun pintaan kiinteää kalvoa eikä estä näin puun kykyä tasata ilman kosteutta

Mikä B-s1, d0?

• B-s1, d0-luokitus tarkoittaa, että materiaalin osallistuminen paloon on hyvin rajoitettua, savunmuodostus hyvin vähäistä eikä siinä pääse syntymään palavia pisaroita.

Lisätietoa:

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia (hoisko.fi)

Nordtreatin sivuilla ladattavissa opas massiivipuun palonsuojauksesta

The post HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon appeared first on Hoisko CLT.

– Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisen jäljen jättää toiminnastaan. Vastuullisuutta pitää pyrkiä edistämään kaikin tavoin. Näemme etuoikeudeksi sen, että voimme toiminnallamme ja tuotteellamme olla vastuullisen rakentamisen edelläkävijöitä, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

HOISKO CLT:llä vastuullisuudesta huolehditaan liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Yrityksessä pidetään tärkeänä arvona sitä, että kaikki tärkeät sidosryhmät asiakkaista ja yhteistyökumppaneista työntekijöihin voivat kokea HOISKO CLT:n luotettavana ja sitoutuneena yhteistyökumppanina.

Massiivipuinen rakennus on hiilinielu

Puu on nykyisin käytössä olevista rakennusmateriaaleista ylivoimaisesti ympäristöystävällisin. Puurakentamisen päästöt ovat muita rakennusmateriaaleja pienemmät. Lisäksi puu sitoo itseensä hiilidioksidia. Jokainen kuutiometri puuta varastoi noin 750 kiloa hiilidioksidia.

– Massiivipuu painii vielä aivan omassa sarjassaan. Sen massaan sitoutuu hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin mitkä ovat sen valmistuksen ja rakentamisen päästöt. Silloin ei puhuta enää vain hiilineutraaliudesta vaan hiilinegatiivisuudesta. Massiivipuun valitseminen on ympäristöteko, jolla voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä, sanoo Yli-Sikkilä.

Esimerkiksi massiivipuisen Pudasjärven koulun sisältämän puumassan (973 000 kiloa) on laskettu olevan hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton vuosittaisen ajon (30 000 km) tuottamat hiilidioksidipäästöt.

Mikko Viljakainen ja Tero Lahtela ovat tutkineet rakentamisen hiilijalanjälkeä ja toteavat seuraavaa:

CLT-talon biogeenisen hiilen varasto on niin paljon rakentamisen aiheuttamia päästöjä suurempi, että rakennus on hiilineutraali vielä 12,7 vuoden lämmityksen jälkeen, jos lämmitys perustuu kaukolämpöön, ja 55 vuoden jälkeen, jos lämmitys tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Tähän asti rakennus on hiilinegatiivinen.

Kiertotalous, turvallisuus ja CLT

HOISKO CLT on suunnitellut materiaalin hyödyntämisen loppuun asti. Lastuakaan ei mene hukkaan. Tuotannon sivuvirrat menevät jatkojalostukseen ja energiakäyttöön, muun muassa pelletin valmistukseen.

Pakkaamisessa hyödynnetään kierrätettäviä materiaaleja.

– Vastuullisuus tarkoittaa HOISKO CLT:lle myös varmuutta siitä, että asiakkaat saavat elää ja toimia turvallisissa ja viihtyisissä rakennuksissa. Terveellinen, hyvä sisäilma on keskeinen kriteeri CLT:n valitseville rakentajille niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Yli-Sikkilä lisää.

Materiaalin turvallisuus on tutkittu ja todennettu monin tavoin. HOISKO CLT-elementeillä on vähäpäästöisen materiaalin M1-tunnus. Myös sertifioitu palosuojaus täyttää M1-päästöluokan vaatimukset. (Kaikki sertifikaattimme löytyvät sivuiltamme.)

Suomen metsänhoidon lainsäädännöllä pitkät perinteet

Mikä sitten takaa sen, että varsinainen raaka-aineen kasvatus on vastuullista?

Metsänhoitoyhdistys Suomenselän toiminnanjohtaja Arto Alanen painottaa, että suomalaisen metsätalouden vastuullisuus lähtee vastuullisista metsänomistajista. Se ei ole itsestäänselvyys maailmalla, mutta meillä se sitä on.

– Suomalaista metsänhoitoa ohjataan lainsäädännöllä, jonka perinne on pisimpiä maailmassa. Metsien uudistamisvelvoite on ollut meillä jo sata vuotta. Kaadetun metsän tilalle istutetaan siis aina uutta. Metsien uudistamista ja hoitamista on pidetty meillä aina äärimmäisen tärkeänä, mitä selittää yksityisomistus ja metsien siirtyminen perheessä sukupolvelta toiselle. Ne on haluttu jättää lapsille paremmassa kunnossa kuin mistä niitä on itse lähdetty hoitamaan.

Suomalainen metsä kasvaakin koko ajan nopeammin kuin mitä sitä hakataan. Metsää meillä on niin paljon, että esimerkiksi kuusikerroksisen puutalon rakennuspuiden on laskettu kasvavan Suomen metsissä puolessa minuutissa.

– Metsäpinta-alan kasvattamista entisestään tukee juuri voimaan tullut, väliaikainen puuttomien alueiden metsittämisen tuki, jolla pyritään metsittämään joutomaita, Alanen kertoo.

Tutkimus ja digitaalisuus pitävät tarkasti kartalla

Sertifiointi tuo oman lisänsä lakien päälle. Suomessa kaikki puu on käytännössä PEFC-sertifioiduista metsistä. Sertifikaatti takaa sen, että metsää on hoidettu vastuullisesti, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, metsän uudistuminen ja terveys turvaten.

– Sertifikaatin laaja kriteeristö ulottuu työturvallisuudesta raaka-aineen jäljitettävyyteen ja istutettavien puulajien ja niiden alkuperien soveltuvuuteen, Alanen listaa.

Suomessa metsänhoidon tukena on tarkka tutkimustieto siitä, millaisia metsämme ovat. Tänä päivänä tekniikka ja digitalisaatio mahdollistavat sen, että paikkaan sidottu tieto on jatkuvasti saatavilla esimerkiksi hakkuukoneessa, mikä varmistaa tarkkuuden korjuussa.

Metsissä kasvaa ratkaisu

Alanen muistuttaa metsän ja puun roolista hiilinieluna ja -varastona. Puu sitoo hiilidioksidia niin metsässä kuin rakennusmateriaalinakin. Puurakennuksessa se toimii ”hiilipankkina”, ja samaan aikaan sen tilalle istutettava uusi taimi alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta.

– Metsä on ratkaisu monessa mielessä. Rakentamisessa puulla voidaan korvata fossiilisten aineiden käyttöä. Tänä päivänähän jopa muovituotteet olisivat kokonaan korvattavissa puuperäisillä tuotteilla.

The post CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali appeared first on Hoisko CLT.