– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.

Miten puu vaikuttaa ihmiseen? Onko puun käytöllä rakennus- ja sisustusmateriaalina vaikutusta hyvinvointiin?

Näitä asioita haluttiin selvittää Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Wood for Good -tutkimushankkeessa. Tutkimus on kansainvälisestikin laajin, mitä aiheesta on tehty.

Tutkimustulokset osoittavat, että puumateriaalilla voidaan luoda tilaan tunnelma, jolla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten tuntemuksiin. Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka ärtymyksen ja ahdistuneisuuden tunteet olivat alemmalla tasolla puuhuoneessa verrokkihuoneeseen verrattuna tutkimukseen liittyneen testisarjan lopussa.

– Tutkimus osoittaa, että materiaalivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tunnetiloihin. Tätä tosiasiaa pitäisi hyödyntää rakentamisessa ja sisustamisessa, sanoo hankkeesta vastannut erikoistutkija, FT Riina Muilu-Mäkelä.

Vaikka tutkimustilana oli työhuone, tulokset ovat hänen mukaansa peilattavissa asuinrakennuksiin.

– Puumateriaaleja valitsemalla ottaa riskin, että sillä on myönteinen vaikutus hyvinvointiin, hän kiteyttää.

Tutkimuskohteina puun psykologiset ja fysiologiset vaikutukset

Puun terveysvaikutuksista ja hyvinvointivaikutuksista puhutaan paljon. Kansainväliset tutkimustulokset ovat kaikki samansuuntaisia, puun hyvinvointivaikutuksista ja restoratiivisuudesta eli elpymistä edistävästä vaikutuksesta kertovia.

– Aiemmat tutkimukset on kuitenkin tehty pienillä aineistoilla. Siksi halusimme tehdä kattavamman tutkimuksen, kertoo Muilu-Mäkelä.

Kattavuus tarkoittaa suurta otantaa ja monipuolisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa verrattiin yhteensä 61 koehenkilön tuntemuksia ja tehtävistä suoriutumista kahdessa huoneessa, joiden ainut ero oli seinä- ja lattiamateriaaleissa. Toisen huoneen pinnoista 50 prosenttia oli puuta.

Psykologiset mittaukset olivat keskeisiä, ja niiden tulokset ovatkin Muilu-Mäkelän mukaan yksiselitteisiä. Niiden rinnalla käytettiin fysiologisia mittauksia.

– Molemmat huoneet haluttiin tehdä miellyttäviksi. Verrokkihuoneeseen valittiin murretut sävyt, sillä kliininen valkoisuus olisi ollut liian iso kontrasti luonnonmateriaaliin. Puuhuoneessa käytettiin melko ”raakaa” puuta, koska haluttiin tutkia nimenomaan materiaalin vaikutusta. Paljon esteettisemmänkin siitä olisi siis saanut.

Tulosten luotettavuus varmistettiin toistamalla testitilanne kolmeen kertaan kahden viikon aikana. Tutkittavilla ei ollut tietoa siitä, että tutkimus koski materiaaleja; heille kerrottiin tutkittavan työtilojen vaikutusta.

Puuhuoneessa paremmalla tuulella

Neljällä psykologisella testillä arvioitiin tutkittavien myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Kaikki mittarit osoittivat, että jokin puuhuoneessa vaikutti koehenkilöihin myönteisesti.

Kaikkein merkittävin tulos saatiin ärtyneisyyden ja ahdistuneisuuden mittauksessa. Testin alkaessa ärtyneisyydessä ei havaittu huoneiden välillä eroa. Tehtäväsarja nosti ärtyneisyyttä molemmissa huoneissa, mutta tehtävien lopussa ärtyneisyyden taso oli 97,5 prosentin todennäköisyydellä puuhuoneessa matalampi.

Negatiiviset tunteet pysyivät koko testin ajan matalampina puuhuoneessa.

Puu osoitti vahvuutensa lisäksi vireyttä, elpyneisyyttä ja tarkkaavaisuuden säilymistä mitattaessa.

Myös fysiologiset mittaukset osoittivat vireyden ja tarkkaavaisuuden pysyneen puuhuoneessa korkeammalla tasolla.

–Tarkkaavaisuuden ero tuli esiin silloin, kun sitä testattiin lepohetken jälkeen. Tällöin koehenkilöt tekivät puuhuoneessa vähemmän virheitä kuin verrokkihuoneessa. Tämä kertoo, että elävän ja vaihtelevan puupinnan katseleminen ja kokeminen lisäsi mahdollisesti ajattelua ja ainakin herätti myönteisiä tunteita, mikä näkyi kehossa vireytenä, sanoo Muilu-Mäkelä.

Puu on mielenkiintoisempi ja luonnollisempi

Tutkittavien tuntemuksia huoneista selvitettiin lisäksi esittämällä heille adjektiivipareja. Heitä ei pyydetty vertailemaan huoneita keskenään tai materiaalia sinänsä vaan heiltä kysyttiin miltä huonetila heistä tuntuu. Kysely toistettiin jokaisella kolmella käyntikerralla, jolloin samat henkilöt vastasivat kyselyyn molemmissa huoneissa.

Molemmat huoneet koettiin myönteisesti. Suurin ero puuhuoneen eduksi oli luonnollisuuden ja mielenkiintoisuuden kokemuksissa. Lisäksi puuhuone koettiin verrokkihuonetta miellyttävämmäksi, iloisemmaksi, lämpimämmäksi, runsaammaksi ja hyvänhajuisemmaksi.

Molemmat huoneet koettiin hyvin rauhallisiksi, harmonisiksi ja valoisiksi.

Puun vaikutuksia ei kannata jättää hyödyntämättä

Tutkimus vahvistaa sen, mitä puun vaikutuksista on yleisesti ajateltu ja aiemmissa tutkimuksissa todettu.

– Uskon, että luonnonmateriaalien kokeminen myönteisinä on meissä ihmisissä sisäsyntyistä. Toiset ovat sille herkempiä kuin toiset, sanoo Muilu-Mäkelä.

Puuta voi hänen mukaansa verrata silkkiin ja villaan.

– Siitä välittyy jotain, mitä ei synteettisesti pystytä valmistamaan. Sen pinta on visuaalisesti vaihteleva, yksilöllinen, luonnollinen, kaunis, mielenkiintoinen ja se koetaan lämpimäksi. Mitä vähemmän pintaa käsitellään, sen luonnollisempi se on.

Muilu-Mäkelä painottaa, että jos tila pystyy vaikuttamaan niin vahvaan tunteeseen kuin ärtymys, ei tällaista pidä jättää hyödyntämättä.

– On tärkeä ymmärtää materiaalin vaikutuksen mahdollisuudet. Tutkimus antaa ajattelun aihetta myös työtilojen suunnitteluun: materiaalilla ja tilojen hyvällä suunnittelulla voi olla vaikutusta jopa työstä suoriutumiseen. Erot eivät ole isoja, mutta niitä on.

Tutkimuksen toteuttajat: Luonnonvarakeskus sekä Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta sekä Johtamisen ja talouden tiedekunta, tuotantotalouden yksikkö.

Tutkimuksessa käytetyt psykologiset toistomittarit olivat elpymistä mittaava ROS, energisyyttä mittaava SVS, tunnetiloja mittaava PANAS ja ärtyneisyyttä mittaava STAI-6. Fysiologisesti tarkkailtiin sydänsähkökäyrää EKG-mittarilla ja ihon sähkönjohtavuuden muutoksia Moodmetric-älysormuksella.

Tutkimukseen voit tutustua täältä.

The post Suomalaistutkimus osoitti puun selkeän vaikutuksen hyvinvointiin appeared first on Hoisko CLT.

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus osoittaa, että CLT-elementin pintalamellien halkeamien määrään ja kokoon voidaan suuresti vaikuttaa kontrolloimalla rakennusaikaisia ja käyttöönoton jälkeisten kuukausien olosuhteita. Avainasia on huolehtia siitä, että elementit kuivuvat aina maltillisesti. Mitä hitaammin, sen parempi.

Kuivumisnopeus vaatii tarkkailua erityisesti talvella rakennettaessa, kun rakennusta joudutaan lämmittämään ja ulkoa tuleva korvausilma voi olla hyvinkin kuivaa.

Pintalamelli kuivuu jopa muutamassa päivässä

Massiivipuuelementin sisimmäisten kerrosten kosteustasapainon saavuttamiseen voi kulua muutamakin vuosi, mutta puun pintakerroksissa kuivuminen on sitä vastoin hyvin nopeaa. Se voi tapahtua vain muutamassa päivässä.

Siksi pintalamellien kuivattaminen hitaasti ja hallitusti onkin niin tärkeää. Paksummassa CLT-levyssä puun kosteuden vakiintuminen loppukosteuteen tapahtuu hitaammin kuin ohuessa.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että massiivipuun pintahalkeilusta puhuttaessa kyse on yleensä pienistä muodonmuutoksista, pääsääntöisesti hiushalkeamista.

Liian nopeaa kuivumista ja liian kuivaa sisäilmaa on vältettävä.

Tutkimuskohteena päiväkoti, johon haluttiin puun tunnelma

Karelia-ammattikorkeakoulu tutki CLT-elementin käyttäytymistä vuonna 2018 valmistuneen Hukanhaudan päiväkodin rakennusprojektissa Joensuussa. Rakennuttaja piti tärkeänä sitä, että kohteen sisäseinissä voitiin jättää puupintaa näkyviin mahdollisimman paljon.

Yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Joensuun Tilakeskus, rakentamisesta vastannut Rakennusliike K. Tervo ja CLT-elementit toimittanut HOISKO CLT.

Samassa hankkeessa selvitettiin myös käyttäjien kokemuksia CLT:stä. Kyselytutkimus osoitti, että koko henkilökunta koki CLT:n puupinnan lisäävän päiväkodin viihtyisyyttä. Useimmat kokivat sen vaikuttavan myönteisesti myös äänimaailmaan. Elementtien pintalamelleihin syntyneitä halkeamia suuri osa käyttäjistä ei kokenut häiritsevinä.

Liimapuun kuivatusohjeistus sopii myös CLT:lle

Hukanhaudan rakennusprojektissa tarkkailtiin CLT-elementtien kosteutta ja lämpötilaa sekä niiden sisään upotetuilla antureilla että pintakosteusmittareilla päiväkodin kolmessa osastossa.

Lisäksi tarkkailtiin elementtien pinnan visuaalisia muutoksia. Tarkkailu jatkui vielä seurantatutkimuksessa käyttöönoton jälkeen.

Puurakenteiden kuivumista voidaan ohjata säätämällä lämmityksen avulla ilman suhteellista kosteutta (RH). CLT-elementin kuivatuksesta ja halkeilun hallinnasta ei ole olemassa erillistä ohjeistusta. Siksi Hukanhaudassa käytettiin liimapuulle tarkoitettua jäykistyksen ja halkeilun hallintaohjetta (RIL 244-2007).

Ohjeen mukaan liimapuu tulisi kuivata – halkeilun välttämiseksi – kuuden prosenttiyksikön portain vastaamaan tavoitteena olevaa puun tasapainokosteutta.

Tutkimus osoitti, että tämä ohjeistus toimii myös CLT:lle. RIL 244-2007 -ohjeistuksen raja-arvoja nopeammat muutokset puolestaan lisäsivät CLT:n pintalamellin muutoksia.
Jotta kuivuminen eteni ohjeistuksen mukaisesti, jouduttiin lämmitystä kytkemään välillä pois päältä.

Kuivata aina portaittain.

Ensimmäinen vuosi ratkaisee halkeamien määrän

Hukanhaudan tutkimuksen keskeinen oppi on se, että rakennusaikaisilla toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys sille, millainen visuaalinen pinta CLT-seinään tulee ja minkä verran pintalamelliin tulee halkeilua.

Tutkimus osoitti, että tätä voidaan hallita oikeanlaisilla työmaaolosuhteilla ja toimenpiteillä hyvin tehokkaasti.

Se osoitti myös, että halkeamat syntyvät alkuvaiheessa, pääosin rakennusaikana. Myöhemmin ne voivat vielä kasvaa pituudeltaan ja pinta-alaltaan sisäilman kuivuessa, mutta uusia ei alkuvaiheen jälkeen enää juuri synny.

– Näin ollen rakennusaikaiset olosuhteet ja rakennuksen ensimmäinen vuosi ratkaisevat, kiteyttää Karelia-ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija Ville Mertanen.

Jatkossa pintalamellin halkeamat elävät vuodenaikojen ja niiden myötä vaihtelevan ilmankosteuden mukaan. Kesällä, kun ilma on kosteampaa, puu laajenee niin, ettei halkeama ole välttämättä edes havaittavissa, kun taas talvella kuivuus saa sen esiin.

Halkeamat syntyvät CLT:n pintalamelliin alkuvaiheessa. Myöhemmin ne elävät ilmankosteuden mukaan supistuen ja laajentuen, mutta määrän ei tässä tutkimuksessa huomattu lisääntyvän.

Halkeamat syntyvät tyypillisesti elementtien päihin ja aukkokohtiin. Tämän estämiseksi HOISKO CLT käsitteleekin elementtiensä reunat pintakäsittelyllä. Samasta syystä myös työmaalla esimerkiksi sähkö- ja putkiasennusten yhteydessä syntyvät työstökohdat on tärkeä käsitellä.

Halkeilu ei vaikuta elementin ominaisuuksiin

On kuitenkin tärkeä muistaa, että kuivatuksessa mahdollisesti syntyvillä pintalamellin muodonmuutoksilla ei ole vaikutusta CLT-elementin turvallisuuteen tai kantavuuteen. Ainut merkitys on visuaalinen.

– Sekin on mielipidekysymys, häiritsevätkö ne silmää, sanoo Mertanen.

Kun halkeama syntyy, siitä voi kuulua hyvinkin voimakas paukahdus.

– Sitä ei tarvitse missään tapauksessa säikähtää, mutta on hyvä tiedostaa, että tällaiset, jopa hyvinkin voimakkaat, äänet ovat mahdollisia. Paukahtelu ei ole epänormaalia tai vaarallista, painottaa Mertanen.

Suositus alkuvaiheen tehostetun ilmanvaihdon käytöstä koettelee puun ominaisuuksia

Hukanhaudassa noudatettiin S1-sisäilmastoluokituksen suositusta (RT 07-11299) käyttöönoton jälkeisten kuukausien tehostetusta ilmanvaihdosta. Tämän suosituksen mukaan ilmanvaihtoa tulisi käyttää ensimmäisten 6–12 kuukauden ajan tauotta suurella teholla.

S1-suosituksen mukainen ilmanvaihto voi aiheuttaa talvipakkasilla voimakasta kuivamista CLT-elementeille. Hukanhaudassa ilmankosteus (RH) laski hyvin alhaiseksi, jopa alle kymmenen prosentin, kun suositus-RH on 35–50 prosenttia. Tästä seurasi, että aiemmin syntyneiden halkeamien pituus kasvoi.

Myös osa käyttäjistä koki sisäilman kuivaksi. Pahimpana aikana kuivuus ilmeni jopa päiväkodin lasten tamburiinien halkeamisena.

S1-sisäilmastosuosituksen mukainen ilmanvaihto kuivattaa huoneilmaa helposti liikaa.

Mertanen näkeekin ensimmäisten kuukausien tehostetun ilmanvaihdon haasteelliseksi puurakenteille etenkin julkisessa rakentamisessa.

– Käyttäjät eivät välttämättä koe kuivuuden vaikuttavan heikentävästi sisäilman laatuun, mutta liian kuiva ilma ei ole hyväksi sen enempää puulle kuin ihmisellekään, hän sanoo.

Tuuleta maalihajut kalusteista etukäteen

Ensimmäisten kuukausien tehostetun ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa TVOC-päästöjä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Päästöjä tulee muun muassa maaleista. S1-ohjeistusta ei voi Mertasen mukaan unohtaa, mutta olosuhteiden ja kosteuden tarkkailu ja omien aistien käyttö on hänestä järkevää.

– Jos hajuja ei tunnu, kannattaa alun ilmanvaihdon säädöissä käyttää harkintaa – myös energian kulutuksen kannalta. Jos hajuja tai ongelmia sisäilmassa ei ole, niin silloin kannattaa harkita S1-suosituksen minimiajan noudattamista.

Yksi suurimpia TVOC-päästöjen aiheuttajia ovat kalusteet. Niiden suhteen Mertasella onkin yksinkertainen vinkki.

–Jos mahdollista, niin paras ratkaisu olisi, jos kalusteet voisi tilata etukäteen johonkin halliin haihduttamaan pahimmat TVOC-päästöt ja hajut pois.

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimustyö petaa tietä vähähiilisen rakentamisen lisääntymiselle

Karelia-ammattikorkeakoulu on puurakentamisen keskeisiä tutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia Suomessa. Karelia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää vähähiilistä rakentamista. Syksyllä 2021 oppilaitoksessa käynnistyy uutena koulutuksena rakennustekniikan insinöörin monimuotokoulutus, jossa erikoistutaan puurakentamiseen.

Karelian työ näkyy Joensuun seudun useissa uraauurtavissa puurakentamisen kohteissa.

– Yksi Karelia-ammattikorkeakoulun tapa edistää vähähiilistä rakentamista on ollut tuottaa siitä tutkittua tietoa. Puurakenteet ovat tutkimuksissa osoittautuneet vähäpäästöisiksi, mutta asia on aina monitulkintainen, ja vähähiilinen rakentaminen vaatii monentyyppistä tutkimusta myös eri materiaalien parhaiden ominaisuuksien yhdistelemisestä, sanoo Mertanen.

CLT on yksi materiaaleista, jonka parissa tutkimusta on tehty. Materiaalina CLT on vielä uusi niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin, joten tutkitulle tiedolle on tarvetta ja kysyntää. Hukanhaudan päiväkotihanke antoikin tärkeää tietoa erityisesti ison CLT-kohteen työmaa-aikaisista olosuhteista.

Hankkeen tuloksia on jalkautettu Karelia-ammattikorkeakoulun opetukseen, ja siitä on syntynyt useita opinnäytetöitä.

Näin CLT-elementtien rakennusaikaisia ja rakennuksen käyttöönoton jälkeisiä olosuhteita tutkittiin Hukanhaudan päiväkodissa

Työmaa-aikainen tutkimus

Rakennusprojektin aikana tarkkailtiin CLT-elementtien kosteutta ja lämpötilaa niiden sisään upotetuilla, jatkuvatoimisilla lämpötila- ja kosteusantureilla (15 kpl). Pintakosteutta tarkkailtiin pintakosteusmittareilla. Lisäksi tarkkailtiin elementtien visuaalisia muutoksia. Tarkasteluväli oli kolme kuukautta.

Poikkeuksellisen sateinen syksy sai massiivipuuelementtien pintakosteuden nousemisen jopa 18 prosenttiin, vaikka ne oli suojattu muovilla. Tiloissa aloitettiin lämmitys heti elementtien ja eristeiden asennuksen jälkeen. Rakennusaikaiset puhaltimet havaittiin jatkuvassa käytössä liian tehokkaiksi, ja siksi niitä käytettiin vain portaittain.

Kosteuden ja lämpötilan tarkkailu tuotti tulosta, ja Hukanhaudan kuivatuksen hallinnassa onnistuttiin hyvin. Kahdessa kolmesta päiväkodin osastosta CLT:n halkeilu jäi erittäin vähäiseksi. Kolmannessa, muita pienemmässä osastossa, kosteusolosuhteet muuttuivat jyrkemmin, koska puhallin oli tilan kokoon nähden liian tehokas. Näin ilmankosteus laski liikaa.

Osastojen vertailu osoitti, että kosteuden hallinta ei ole helppoa. Vaikka olosuhteet pyrittiin pitämään samanlaisina, osastojen välillä nähtiin eroja ilman suhteellisessa kosteudessa.

Seurantatutkimus

Käyttöönoton jälkeisessä neljän kuukauden seurantatutkimuksessa tarkkailtiin ilmankosteutta, CLT-seinän pintalamellin kosteutta ja sen vaikutusta seinäpintaan. Seurantajaksolla noudatettu, S1-suosituksen mukainen tehostettu ilmanvaihto laski rakennuksen ilmankosteuden hyvin alhaiseksi. Suhteellinen ilmankosteus (RH) vaihteli vain 4,5–20 prosentissa. Optimaalinen RH on 35–50 prosenttia. CLT:n pintakosteus vaihteli 6–9 prosentissa.

Erittäin alhaisesta ilmankosteudesta huolimatta uusia halkeamia CLT-seinään ei enää seurantajaksolla syntynyt merkittävissä määrin, mutta sen sijaan jo syntyneiden halkeamien pituus kaksinkertaistui.

Käyttäjätutkimus

Käyttäjätutkimuksessa haastateltiin 27:ää henkilöä. Tulokset puhuvat vahvasti puurakentamisen puolesta erityisesti julkisessa rakentamisessa.

Jokainen vastaaja koki puupintojen vaikuttaneen positiivisesti viihtyvyyteen. 23 vastaajaa koki päiväkodin äänimaiseman olevan puurakenteisessa rakennuksessa tavallista parempi.

Pintalamellin halkeilun koki jollain häiritseväksi vain kolme 27:stä. 19:ää se ei häirinnyt lainkaan, ”ei osaa sanoa” -vastauksia oli viisi.

Artikkelin kuvat ja taulukot: Karelia-ammattikorkeakoulu

Linkkejä

Mielenkiintoisia puurakentamisen kohteita, joissa Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana tekemässä tutkimusta (kartasta löytyy kohteet ja linkkejä myös tutkimuksiin).

Kurkista Hukanhautaan referenssi-sivuillamme.

Opinnäytetyöt Hukanhaudasta:
Hakkarainen, Henri: CLT-rakentamisen työaikainen kosteudenhallinta ja -seuranta
Pasanen, Janne: CLT-rakenteiden kosteuskäyttäytyminen rakennuksen käytön aikana

The post Tutkimus osoitti: rakennusaikainen kuivumisen hallinta vähentää massiivipuun, kuten CLT:n, pintalamellin halkeilua appeared first on Hoisko CLT.