– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.

CNC-koneella tehtävä plaanaus perustuu erikoisterien käyttöön. HOISKO CLT on ainut suomalainen CLT-elementtivalmistaja, joka tarjoaa tällaista vaihtoehtoa CLT-pintojen tehdasviimeistelyyn.

– Plaanattu CLT-pinta vastaa hienosahattua pintaa, ja se on suoraan pintakäsiteltävissä. Se ei vaadi hiontaa enää työmaalla. Suosittelemmekin ulkoseiniin aina plaanausta, jos kohteeseen ei tule ulkoverhouslaudoitusta, kertoo Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä.

Plaanaus on saanut asiakkailtamme suuren suosion. Asiakkaat antavat palautetta siitä, että maali tarttuu pintaan hyvin eikä plaanattu pinta peilaa sileän pinnan tavoin, hän sanoo.

Viimeistelyhiottu pinta soveltuu huonetiloihin

Plaanauksen ohella CLT-elementtien pintoja viimeistellään tehtaalla perinteisesti hiomalla. Hionta on sisäseiniin ja väliseiniin soveltuva koneellinen pintakäsittelymme. Viimeistelyhiottu elementti vaatii työmaalla enää tarkistushionnan ja mahdollisten likatahrojen poistamisen.

CLT-elementtien pintojen tehdasviimeistelyistä sovitaan käyttökohteen ja asiakkaan toiveiden mukaan. Mikäli elementti jää esimerkiksi rakennuksen ulkopintaan asennettavan ulkoverhouslaudoituksen takia piiloon, toimitetaan ulkopinta tällöin tuotantopintaisena, eikä sitä viimeistellä tehtaalla. Samoin myös ne rakennuksen CLT-sisäpinnat, jotka jäävät esimerkiksi levytyksen takia piiloon, toimitetaan tuotantopintaisena ilman viimeistelyhiontaa. CLT-pinnoille voidaankin siis tehdä tehtaalla hionta joko vain yhdelle tai molemmille puolille, riippuen siitä, jääkö pinta näkyviin ja tuleeko se sisälle vai ulos.

Suojaamalla vältät korjaushionnat

Likaantumisen ehkäisemiseksi suosittelemme elementeille aina työmaalla nopeaa pohjustekäsittelyä, joka helpottaa mahdollisten likatahrojen poistamista. CLT-massiivipuuelementeille sopivat samat pohjustusaineet kuin muullekin puulle.

Se, mikä pohjustusaine kohteessa kannattaa valita, riippuu päälle tulevasta maalista tai muusta lopullisesta pintakäsittelyaineesta.

HOISKO CLT suosittelee näkyviin jääville pinnoille seuraavia käsittelyitä:

• ulkoseinä: plaanaus
•  sisäpinnat (valmis pintakäsittelyaineille): viimeistelyhiottu

The post Plaanaus parantaa maalin tarttuvuutta – HOISKO CLT kehitti erikoishöyläyksen ulkopintoja varten appeared first on Hoisko CLT.

Alvarin koulun uudisrakennuksen taustalla ovat entisen koulun sisäilmaongelmat, jotka johtivat käyttäjien oireiluun ja rakennuksen käyttökieltoon.

Vastaavien ongelmien välttäminen painoikin kunnan vaakakupissa uutta rakennusta suunniteltaessa. Massiivipuisen rakennuksen keskeisenä etuna pidetään myös sen äänimaailmaa, joka on todettu huomattavasti lempeämmäksi kuin perinteisissä levytetyissä luokkahuoneissa.

Pääurakoitsijan ensimmäinen CLT-asennus

Alvarin koulu on pääurakoitsija Peab Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Matti Luodolle ja työmaainsinööri Lauri Mäenpäälle ensimmäinen CLT-kohde.

He myöntävät, että pieniä ennakkoluuloja oli aluksi siitä, miten homma käytännössä sujuu ja kuinka tällaiset elementit ja niiden liitokset loksahtavat paikoilleen.

Ennakkoepäilyt ymmärtää, sillä ihan pieni palapeli ei ole kyseessä. Alvarin koulu on korkea, kaksikerroksinen rakennus, joka pitää sisällään monia muotoja, kulmia ja ratkaisuja. Rakennuksessa on yli 1800 neliötä. Erilaisia CLT-elementtejä siihen tuli noin 300. Suurin elementti on kooltaan 3×9 metriä pienin 2×2 metriä.

Rakennuksen monimuotoisuudesta kertoo, että kahta samanlaista paikkaa ja toistuvuutta ei ole heidän mukaansa missään kohdassa.

Huolellisesti suunnitellut kuormat ja aikataulut takasivat sujuvan asennuksen

Asennuksen jälleen molemmat voivat todeta, että elementit loksahtivat tarkalleen sinne, mihin piti. Kaikki sujui hyvin, vaikka Alvarin koulu ei ole rakennuksena helpoimmasta päästä.

– Elementit olivat mittatarkkoja ja liitokset kohdillaan. Kaikki oli valmiina ja valmiiksi ajateltu tehtaalla. HOISKO CLT:ltä tuli asennusta varten selkeä ohjeistus ja asennusjärjestys.

Asennus tehtiin sääsuojan, teltan, alla. Se kesti noin kuusi viikkoa. Elementit tulivat työmaalle 11 erässä.

– Jokainen kuorma ajoittui oikeaan vaiheeseen ja oli lastattu niin, että elementit saatiin asennukseen oikeassa järjestyksessä. Tällainen vaatii tarkkaa suunnittelua ja kuormien aikatauluttamista. Se sujui hyvin, sanoo Luoto.

Toki jotain pientä haastetta matkan varrella tuli vastaan. Tämä liittyi rakennuksen monimuotoisuuteen.

– Joissakin väliseinissä CLT-elementti yhdistyy teräspalkkiin tai betonirakenteisiin. Sellaiset liitokset olivat hieman haastavampia, sanoo Mäenpää.

Valmis seinä säästää työvaiheita

CLT on Luodon ja Mäenpään mielestä hyvännäköinen ja hyvä materiaali. Koska elementin sisäpinta on sellaisenaan valmis, lopullinen seinäpinta, säästyy monta työvaihetta.

Samasta syystä on kuitenkin otettava huomioon, että seinäpintaa suojataan työmaalla kolhuilta.

– Me suojasimme seinän muovilla niissä kohdissa, joissa kuljetaan paljon.

Yksi CLT:n etu rakennustyötä ajatellen on heistä se, että kaikki seinä on runkoa. Se helpottaa työstöjen tekemistä.

Paloturvallisuuden maksimoimiseksi kohteen elementit on käsitelty tehtaalla palosuojamaalilla. Yksi käytännön haaste tuli vastaan, kun tehtaalla maalattuun pintaan tuli muutamaan kohtaan uusintakäsittelyä vaativa jälki.

– Koska HOISKO CLT:n palosuojauksella on sertifiointi, palosuojamaalauksen voi tehdä vain sertifioitu käsittelijä. Itse emme voineet tehdä paikkausta, mikä olisi tietenkin ollut käytännössä helpompaa.

Säntillisyys avainsana lattian kuivatuksessa ja elementtien tukemisessa

Rakennuksen ja elementtien korkeuden takia oli mietittävä tarkkaan, miten elementit tuetaan väliaikaisesti asennusvaiheessa. Tukemiseen käytettiin siirrettäviä väliaikaisia tukia. Niiden sijoittaminen ja tiheys oli laskettava hyvin tarkkaan.

Massiivipuukohteissa on aina tärkeää huolehtia lattiavalun kuivatuksessa niin, että ilmankosteus ei pääse laskemaan liian nopeasti matalaksi.

– Se vaatii tasapainottelua. Meillä lattioita kuivatettiin puhaltimilla, joiden käyttöä säädeltiin automaattisesti niin, että puhallin sammui ilmankosteuden laskiessa tiettyyn pisteeseen, Luoto kertoo.

ALVARIN KOULU

• Kuortaneen kirkonkylän koulu, jossa on noin 150 koululaista.
• Koulun suunnittelija on LAAJA Arkkitehdit Oy, pääurakoitsija Peab Oy.
• Rakennuksen ulkoseinät ovat 240-millistä, väliseinät 120-millistä CLT:tä. Elementti on reunaliimattua.
• Kantavat rakenteet ovat kokonaan CLT:tä, samoin välipohja ja osa väliseinistä.
• Ekologiseen kouluun on asennettu maalämpö ja aurinkokennot.

The post Hyvin suunnitellut kuormat tekivät Alvarin koulun CLT-elementtien asentamisesta sujuvaa appeared first on Hoisko CLT.

Yhtenäisen, kiinteän rakenteensa vuoksi liimaus parantaa myös massiivipuurakenteiden ilmatiiveyttä ja lämpöarvoa.

HOISKO CLT -elementtien liimaus perustuu laatuun, tietoon ja pitkään kokemukseen

Liimausprosessin hallinta on HOISKO CLT:n ydinosaamista, joka juontaa juurensa niin pitkälle kuin puuta on Suomessa teollisesti liimattu.

Yrityksen perustajat ovat olleet tekemisissä puurakenteiden liimaamisen kanssa jo pitkään ennen CLT:n valmistuksen aloittamista, jopa 80-luvulta saakka, jolloin he olivat ensimmäisinä kehittämässä lamellihirren valmistusta Suomessa.

HOISKO CLT -elementin kaikissa, myös sisemmissä, kerroksissa käytetään korkean C24-lujuusluokan puuta, jolloin liimauslaatu on paras mahdollinen samoin kuin elementin kantavuus.

CLT-elementin salaisuus on tarkassa liimausprosessissa

CLT-elementin liimausprosessi on jokaista yksityiskohtaa myöten kontrolloitu tapahtuma.

Sekä ilman että liimattavan puun kosteus ja lämpötila ovat tarkkoja. Niitä mitataan tarkasti prosessin aikana. Esimerkiksi liian kuiva tai kylmä puu heikentäisi liimauksen lopputulosta.

Liimausprosessissa liima vaahtoutuu, ja puristimen kovassa paineessa se pureutuu puun soluväleihin harsomaisesti levittäytyen muodostamatta pintaan tiivistä kalvoa. Tämä takaa hengittävyyden, joka tarkoittaa kosteuden vapaata tasaantumista materiaalin ja ympäröivän ilman välillä.

– Liimalla ei siis ole vaikutusta puun hygroskooppiseen toimintaan eli luonnolliseen kosteudentasaamisominaisuuteen, joka takaa puurakennuksen terveellisen sisäilman, sanoo Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä.

Kun liima imeytyy pintaa syvemmälle, myös liimauspinta syvenee ja liitoksesta tulee vahva. Liiman imeytymistä tehostetaan HOISKO CLT:llä tietynlaisella pinnan höyläämisellä ennen liiman levitystä.

Liiman määrä mitataan gramman tarkkuudella. Liiman levittämisen jälkeen CLT-elementti siirretään välittömästi puristimeen, jossa osat painetaan tiiviisti yhteen. Pintojen yhteen liittäminen tehdään tiukoissa aikarajoissa. Puristamisen jälkeen CLT-elementti on saanut painumattoman rakenteensa eikä se sisällä liimasta haihtuvia aineita.

Laadunvarmistus on jatkuvaa HOISKO CLT -elementin valmistuksessa

Koko liimausprosessi on tarkkaan valvottua ja standardin vaatimusten mukaista toimintaa. Valmiista tuotteesta otetaan koepaloja, joista ominaisuudet mitataan. Paineprässi testaa liimasauman lujuuden. Testitulokset dokumentoidaan huolella, sillä CLT-elementtien liimasaumojen kestävyys on keskeinen osa HOISKOn laadunvarmistusprosessia.

–Teemme jatkuvasti vertailutestejä, minkä lisäksi VTT tarkkailee säännöllisesti laatua, kertoo Peltokangas.

Reunaliimaus tekee HOISKO CLT -elementistä tiiviin ilman höyrynsulkumuovia

Elementtien kerrosten lisäksi CLT:ssä voidaan liimata myös lautojen reunat eli syrjät. Tällöin puhutaan reunaliimauksesta tai syrjäliimauksesta. CLT-elementtiä voidaan valmistaa reunaliimattuna ja reunaliimaamattomana. HOISKO CLT pystyy valmistamaan molempia, mutta reunaliimattu elementti on sen suosittelema vaihtoehto. Reunaliimatussa CLT-elementissä lautojen väliin ei jää rakoja. Näin saadaan ilmatiivis rakenne, joka ei tarvitse höyrynsulkumuovia.

Tuleeko reunaliimattuun elementtiin sitten halkeamia ajan kuluessa?

Halkeamia tulee, sillä se on puun normaali ominaisuus, puun elämistä. Liimasaumoihin ja elementin tiiveyteen tämä ei kuitenkaan vaikuta.

On tärkeä ymmärtää halkeaman ja raon ero. Reunaliimaamattomassa elementissä jokaisen laudan välissä on rako. Reunaliimatussa rakoja ei ole. Puun normaalia halkeamista voi tapahtua molemmissa.

HOISKO CLT:n käyttämä liima on tutkitusti turvallinen

HOISKO CLT -elementeissä käytettävä liima on Henkelin valmistama patentoitu, allergiavapaa ja tuoksuton Loctite Purbond -polyuretaaniliima. Se on laajasti hirsiteollisuudessa käytettävä liima, jonka kestävyydestä on pitkä kokemus.

Purbond kehitti polyuretaaniteknologian 1980-luvulla Sveitsissä liimapalkeille, ja sen jälkeen liima on yleistynyt kantavien puurakenteiden valmistuksessa. Liiman kestoa ja koostumusta on tutkittu lukuisien standardien mukaisien testien mukaisesti erilaisissa rasituksissa (mm. EN 15425, EN 302 -sarja, DIN 68141, EN 15416 -sarja ja EN 14080, prEN16351, EAD 130005-00-0304).

Sekä liimalla että valmiilla HOISKO CLT -elementillä vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus

Loctite Purbond -liimalla on vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-tunnus. HOISKO CLT on testauttanut erikseen myös varsinaisen lopputuotteen, joten HOISKO CLT -elementillä on M1-tunnus ainoana Suomessa. Tämä kertoo paitsi materiaalin, myös liimausprosessin laadusta.

Avainsanoja HOISKO CLT -elementeissä käytetyssä Purbond-liimassa ovat formaldehydittömyys ja yksikomponenttisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että liima ei sisällä kovetinainetta, vaan liima aktivoituu reagoimalla ilmassa ja puussa luontaisesti olevan kosteuden kanssa, eikä reaktiosta synny haihtuvia aineita.

Liiman turvallisuus ja ympäristöystävällisyys

CLT:n liimaamisessa käytettävä Purbond-liima on kemianteollisuuden valmiste, joka johdetaan maaöljystä ja -kaasusta. Liimanvalmistaja Henkelin kehitystyöllä uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä on saatu pienennettyä huomattavasti perinteisiin valmistusmenetelmiin verrattuna.

Liima ei sisällä VOC-yhdisteitä (Volatile organic solvents) eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai vesiliukoisia aineita, jotka saastuttaisivat ympäristöä tai aiheuttaisivat vaaraa ympäristölle tai ihmisille.

Liimaa on vuosien varrella kehitetty niin, että mukaan on tullut parannettu palonkestävyys. Liiman palonkesto täyttää standardin, jonka mukaan ensimmäisen lamellin takaisen liimasauman pitää kestää 90 asteen kuumuutta. Tämä lisää entisestään CLT:n paloturvallisuutta.

Liiman tärkein ympäristöetu on valmistajan mukaan se, että se auttaa edistämään ja lisäämään yhden kaikista ympäristöystävällisimmän rakennusmateriaalin eli puun käyttöä tuoden puun hyödyntämisen mahdolliseksi yhä useammissa, vaativissa käyttökohteissa.

Lähteet: Henkel, HOISKO CLT

The post Liima tekee CLT:stä vahvan, kauniin ja tiiviin rakenteen appeared first on Hoisko CLT.