Matti Yli-Sissala on tehnyt koko työuransa massiivipuun parissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

– Massiivipuu on aina ollut sydäntäni lähellä, eikä siihen kyllästy, hän sanoo.

HOISKO CLT:n ajatuksena on ollut alusta asti koota saman katon alle monipuolinen massiivipuurakentamisen osaaminen. CLT-elementtien suunnittelu on omassa talossa, mikä on poikkeuksellista.

– Tuotannon läheisyys ja sen tunteminen ovat iso etu elementtisuunnittelussa. Se mahdollistaa prosessin sujuvuuden ja tekee helpoksi asiakkaan toiveiden huomioon ottamisen, Yli-Sissala kuvaa.

Tavoitteena rakentamisen helppous

HOISKOn CLT-suunnittelija pyrkii aina löytämään asiakkaan kannalta optimaaliset ratkaisut. Hän ottaa huomioon työmaan ja asentamisen helppouden ja sujuvuuden, mikä tarkoittaa myös kustannustehokkuutta.

– CLT on yhtenäistä massaa. Se tekee suunnittelusta lähtökohtaisesti helppoa. Mitkä tahansa arkkitehtikuvat taipuvat CLT-elementeistä toteutettaviksi. Sekä kokemusta että asiakaspalvelua on kuitenkin tuoda asiakkaalle aina esiin se, millaiset vaikutukset ratkaisuilla on kustannuksiin.

Myös ulkonäköasiat ovat keskeisiä. Esimerkiksi saumat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan väliseinien kohdille, jotta ne eivät riko yhtenäistä seinäpintaa. Kun kohteeseen tulee isoja ikkuna-aukkoja, suunnittelija pohtii, milloin ne on järkevä tehdä samaan elementtiin aukkona, milloin jakaa seinä useampaan elementtiin.

Yli-Sissala kannustaa avoimuuteen materiaalien yhdistämisessä. Esimerkiksi CLT-seinät toimivat hyvin myös betonirunkoisessa talossa, eivätkä elementtien liitokset ole vaikeita.

CLT mahdollistaa yksinkertaiset detaljit

Ihannetilanteessa HOISKO CLT pääsee mahdollisimman varhaisessa tuomaan näkökulmia myös rakennesuunnitteluun. Sillä on suuri merkitys etenkin isoissa, julkisissa kohteissa.

– Monesti rakennekuvissa törmää turhan monimutkaisiin detaljeihin. Liitoksista suunnitellaan aivan liian järeitä, vaikka simppelit liitokset riittäisivät. Varsinkin julkisessa rakentamisessa rakennesuunnittelussa käytetään paljon rautaa ja tehdään turhia kustannuksia. Yksi selitys tähän voi olla se, että rakennesuunnittelijan käyttämät detaljit eivät ole juuri kohteen mukaiset vaan esimerkiksi isomman rakennuksen, Yli-Sissala listaa.

CLT-mahdollistaa kiinnitykset yksinkertaisilla liitoksilla.

– Turhaa työtä ja kuluja välttää, kun rakennesuunnittelun tekee CLT:n tunteva ammattilainen ja kun elementtivalmistajaan ollaan yhteydessä hyvissä ajoin.

CNC-koneet ohjelmoidaan tekemään valmiit seinäelementit elementtisuunnittelussa syntyvän 3D-mallinnuksen pohjalta. Elementtiin suunnitellaan ja työstetään myös erilaiset läpiviennit ja mahdollinen julkisivun uritus.

– Elementteihin tehdään jo tehtaalla aukot ilmastoinnille ja sähkövedoille. Oleellista onkin, että asiakas toimittaa sähkö- ja lvi-suunnitelmat meille hyvissä ajoin.

Varhainen yhteydenotto HOISKOon kannattaa

Yli-Sissala painottaa, että yhteyttä on hyvä ottaa luonnosvaiheessa tai viimeistään rakennesuunnitteluvaiheen alkupuolella, jolloin ratkaisuihin päästään ottamaan kantaa.

Kokonaisvaltaisemmin mukaan pystytään tulemaan tietenkin siinä vaiheessa, kun asiakkaan kanssa on tehty sopimus elementtien toimittamisesta.

– Omakotitaloissa ja pienemmissä julkisissa kohteissa ja liikuntahalleissa teemme mielellämme myös rakennesuunnittelun. Isoimmissa kohteissa elementtisuunnittelukin voi tulla muualta, mutta olemme mielellämme mukana opastamassa varhaisesta vaiheesta lähtien.

Kun asiakas ottaa yhteyttä varhaisessa vaiheessa, voidaan miettiä myös sitä, miten suunnittelu kohteessa kannattaisi toteuttaa. HOISKOn kumppaniverkostosta löytyy CLT-osaajia sekä arkkitehti- että rakennesuunnitteluun.

Matti Yli-Sissala

• Aloitti työuransa massiivipuun parissa kesätöissä samalla tontilla, jossa HOISKO CLT nykyään toimii. Silloin paikalla toimi lamellihirsitekniikan kehittänyt hirsitalovalmistaja Finwood. Suunnittelijaksi hän tuli suoraan koulun penkistä 90-luvun alkuvuosina.
• HOISKO CLT:llä Yli-Sissalan vetovastuulla on suunnittelutiimi. Nykyään konkreettiseen suunnittelutyöhön jää vähemmän aikaa, mutta sitäkin hän tekee jonkun verran.

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Matti Yli-Sissala appeared first on Hoisko CLT.

– Selvitä CLT:n mahdollisuudet, kirjoitti Jukka Peltokangas itselleen muistiin kymmenen vuotta sitten, 13.9.2013.

Siitä tulivat HOISKO CLT:n syntysanat.

Pitkän linjan puumies toimi tuolloin maakuntakorkeakoulun teknologia-asiamiehenä, mutta seurasi tarkkaan puualaa ja sen kehitystä. Tuossa vaiheessa Suomeen oli noussut muutamia CLT-rakennuksia, joiden elementit oli tuotu Itävallasta. Kotimaista valmistusta ei ollut.

– Kun näki sitä tuotetta, niin ymmärsi CLT-massiivipuuelementin mahdollisuudet ja tiesi myös sen, että meillä Suomessa pystytään parempaan ja visuaalisesti kauniimpaan lopputulokseen. Tuontimateriaalin laatukriteerit olivat aivan toiset, mihin suomalaisessa puurakentamisessa oli totuttu, hän sanoo.

Peltokangas oli uppoutunut puurakentamiseen jo kesätöissä 70-luvun lopulla. Siinä vaiheessa massiivipuurakennukset olivat yksipuisesta höylähirrestä tehtyjä mökkejä ja saunoja.

Puualan konkari näki CLT:n mahdollisuudet

Muistiinpanon tehdessään Peltokangas aavisti, että CLT-massiivipuuelementti oli tuomassa alalle samanlaisen muutoksen kuin lamellihirsi aikanaan 80-luvulla. Sitä kehitystä hän oli seurannut aitiopaikalla alajärveläisellä Finwoodin tehtaalla, josta suomalainen lamellihirren valmistus sai alkunsa. Innovaatio oli mullistanut hirsiteollisuuden. Sen myötä hirsirakennukset kasvoivat mökeistä omakotitaloiksi.

– Sama efekti tuli mieleen heti CLT:stä. Perusrakenne oli se ratkaiseva tekijä: matalien hirsien sijasta pystyttiin nyt tekemään kokonaisia seinäelementtejä. Se toi massiivipuurakentamiseen aivan uudet mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtuurisesti haastavampia ja suurempia julkisia kohteita. Piti vain osata ratkaista muutama siihen liittyvä ongelma, hän kuvaa.

Tarvittiin siis monipuolista osaamista. Sitä juuri Alajärveltä löytyi pitkän hirsirakennusperinteen ansiosta. Peltokangas soitti ensimmäisen puhelun pitkäaikaiselle työkaverilleen Markku Herralalle.

– Siitä sitten alettiin juosta kasaan porukkaa. Mukaan haluttiin massiivipuualan ammattilaisia eri osa-alueilta. Alusta alkaen lähdimme tekemään CLT-elementtiä, joka soveltuu sellaisenaan näkyväksi seinäpinnaksi ja josta seinä voidaan toteuttaa ilman eristeitä. Tiesimme, että tämä me hallitaan. Osasimme liimaustekniikan, tiesimme, miten pinnasta saadaan hyvännäköistä ja tunsimme myös asiakassegmentin.

Peltokangas painottaa, että CLT-massiivipuurakentaminen ei kuitenkaan kilpaile markkinoilla hirsirakentamisen kanssa, vaikka raaka-aine on molemmissa sama. CLT-käyttökohteet valikoituvat nimenomaan teknisten ominaisuuksien mukaan toisen tyyppisiksi.

Asiantuntija löytää kustannustehokkaat ratkaisut CLT-rakentajalle

HOISKO CLT aloitti CLT-elementtien valmistuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Jokainen osakas toi siis mukanaan oman osa-alueensa asiantuntemuksen. Juuri siitä tuli HOISKO CLT:n tavaramerkki ja vahvuus: korkea ja monipuolinen suunnittelun ja rakentamisen osaaminen. Asiakkaille se merkitsee kustannustehokkaita ratkaisuja ja projektien sujuvuutta.

– Emme tee vain komponentteja kuvien mukaan, vaan olemme projekteissa mukana myös rakennusteknisesti. Tässä eroamme aika vahvasti muista toimijoista, Peltokangas sanoo.

”Laatu on laaja käsite. Se ei tarkoita meille vain CLT:n laatua, vaan se kattaa kaiken tuotteesta tekemiseen, työn jälkeen, asentamiseen, henkilöstön osaamiseen, neuvontaan ja palveluun ”.

HOISKOn CLT-asiantuntijat pystyvät tuomaan suunnitteluun aikaa, rahaa ja vaivaa säästävät näkökulmat ja neuvot. Miten asiat kannattaa tehdä, mikä on järkevä levykoko, millaisia jännevälejä voidaan käyttää, miten elementit kannattaa pintakäsitellä, miten projekti kannattaa aikatauluttaa työmaalla. Esimerkiksi kaikissa tällaisissa asioissa massiivipuun ammattilaiset pystyvät auttamaan.

– Jos voimme helpottaa rakentajan tai urakoitsijan työtä ja projektin etenemistä, teemme sen aina mielellämme. Siinä on vielä oppimista, että yhteys suunnittelupöydältä elementtien valmistukseen avataan varhain. Jos suunnitelmat tehdään valmiiksi ennen yhteydenottoa, on niitä hankala lähteä muuttamaan.

HOISKO CLT kehittää ja tutkii

Jatkuva tuotteen ja tuotannon kehitys on keskeinen osa HOISKO CLT:n toimintaa. Eri tasoista tutkimusta tehdään koko ajan yhteistyössä tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja ainevalmistajien kanssa.

– Äänen johtavuus, erilaiset tiivisteet, kiinnitysruuvien uudistukset, palonsuojauksen käyttö ja tarve, jotka muuttuvat määräysten mukana… Tutkittavaa riittää. Parhaillaan yhtenä tutkimushankkeena selvitämme sitä, miten aukkopalat voidaan hyötykäyttää entistä paremmin, Peltokangas listaa.

Koko rakennusalalle hän toivoo keskustelua hybridirakentamisen mahdollisuuksista.

– Nyt rakentamista lokeroidaan ja puhutaan puu- ja betonikerrostaloista. Suomessa pitäisi herätä siihen, että kestäviä rakennuksia voidaan tehdä käyttäen eri materiaaleja yhdessä, kutakin siellä, missä se on paras ratkaisu. Tämä olisi myös vientimahdollisuuksien kannalta järkevää.

CLT:n eteenpäin vieminen palkitsee

Peltokankaan tietopankkiin on kertynyt 40 vuodessa valtava määrä tietoa ja kokemusta. Edelleen häntä motivoi mahdollisuus kehittää tuotetta ja toimintatapoja ja löytää yhä parempia arkisia ratkaisuja.

– En koe haastetta siinä, että lasken tarvittavat neliömäärät ja tarjoukset. Motivoivaa on se, että pääsen kehittämään alaa ja viemään osaltani koko rakennusalaa eteenpäin.

Yksi asia puumiestä harmittaa. CLT tuntuu olevan turhan kryptinen nimi tuotteelle, joka ei ole sen kummempaa materiaalia kuin puuta.

– Siihen pätevät ruuvit, rautanaulat ja puurakentamisen lainalaisuudet. Mistään sen vaikeammasta ei ole kyse, hän painottaa.

Jukka Peltokangas

• Jukka Peltokangas, samoin kuin monet muut HOISKO CLT:n toiminnassa mukana olevat asiantuntijaosakkaat, on tehnyt suuren osan työurastaan samalla tontilla. Nykyisellä HOISKO CLT:n paikalla on jalostettu puuta jo yli sata vuotta.
• Peltokankaan ensimmäinen työnantaja oli Perälän Höyläämö, joka muutti nimensä myöhemmin Finwoodiksi. 90-luvulla yritys fuusioitui Honkarakenteen kanssa. Peltokangas aloitti tuotannosta ja toimi pitkään suunnittelutehtävissä. Honkarakenteella hän vastasi Länsi-Euroopan toimituksista.
• Työn ohessa opiskelu on Peltokankaalle tuttua. Opintopolku on jatkunut rakennusalan ammattiopinnoista ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
• Kiinnostus opiskeluun vei hänet välillä puualalta maakuntakorkeakouluun alueen koulutusta kehittämään. Sieltä hän palasi perustamaan HOISKO CLT:tä. 

Katso videolta, kuinka CLT-elementti syntyy tehtaallamme:

The post Esittelyssä HOISKO CLT:n avainhenkilöt: Jukka Peltokangas appeared first on Hoisko CLT.

Etätyön arkipäiväistyminen on vapauttanut ihmiset muuttamaan sinne, missä on oma unelmien paikka asua. Mutta kuinka toteuttaa omia toiveita ja arvoja vastaava koti? Kuinka pitää käsissä koko laaja rakennusprojekti? Mistä löytää hyvät suunnittelijat, tekijät ja materiaalitoimittajat? Kuinka hallita monivaiheisen hankkeen kustannuksia?

Näihin kysymyksiin tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun HOISKO CLT:n yhteistyökumppani Asumma Group Oy. Se on tuonut markkinoille uudenlaisen omakotirakentamisen konseptin. Asumman modernit, näyttävät CLT-kodit saavat muotonsa arkkitehdin suunnittelemista komponenteista kuin legopalikoista. Nopean ja kustannustehokkaan komponenttirakentamisen mahdollistavat CLT-elementit sekä Asumman vahva teknologia- ja arkkitehtuuriosaaminen.

Asumma on itse suunnittelun ja projektinjohdon ammattilainen, joka huolehtii rakennushankkeesta alusta loppuun. Rakennusmateriaalit tulevat hankkeisiin yhtiön ympäristöarvot ja laatukriteerit täyttävästä verkostosta.

– Tavoitteenamme on, että yhä useammalla olisi mahdollisuus rakentaa korkealaatuinen, omiin tarpeisiin suunniteltu koti ympäristöystävällisistä ja kestävistä rakennusmateriaaleista, kohtuullisin kustannuksin ja suoraviivaisen helpolla osto- ja rakennusprosessilla, kiteyttää Asumman toimitusjohtaja Martti Mela.

”Meidän asiakkaamme ovat oman alansa, mutta eivät välttämättä rakentamisen ammattilaisia. He arvostavat rakentamisen laatua ja helppoutta – sitä, että koko prosessin saa samasta osoitteesta.”

Pandemian keskellä syntynyt oivallus

Asumma sai alkunsa koronapandemian vyöryessä ympäri maailmaa. Martti Mela seurasi lock downin etenemistä silloisessa kotikaupungissaan Berliinissä. Työpaikat siirtyivät tunneissa etätyöhön. Perhe teki nopean päätöksen ja lähti Suomeen, pieneen kylään Melan kotiseudulle Raaheen. Siellä elämä oli normaalia ja mukavaa samaan aikaan kun Eurooppa oli kiinni.

– Tajusin, että on varmasti paljon muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Kun työ ei enää sido ihmisiä kaupunkien kalliisiin vuokra-asuntoihin, he äänestävät jaloillaan.

Mela ja yhtiökumppani Vitali Balajevs – kaksi teknologia-alan rautaista ammattilaista – näkivät, että luovan luokan muuttoliike oli synnyttämässä nopeasti ison kysynnän rakentaa uusia taloja. Vanhan talon hankinta riskeineen ja remontteineen ei houkuttele. He selvittivät, mitä tämä porukka talolta ja rakennushankkeelta haluaa.

– Se oli kiteytettävissä kolmeen asiaan: korkea laatu, suuri ympäristöystävällisyys sekä selkeä ja helppo prosessi, jossa koko hankkeen voi saada samasta osoitteesta.

”Näimme, etteivät ihmiset halua enää pakettitaloa, johon mahduttaa perheensä ja elämänsä, vaan yksilöllisen, tarpeitaan vastaavan kodin sopivalla budjetilla.”

Asumman johtavaksi arkkitehdiksi ja samalla kolmanneksi perustajaosakkaaksi tuli arkkitehti SAFA Pekka Airaxin. Kokenut arkkitehti on muun muassa 2021 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Kirkkonummen kirjaston suunnittelutiimin jäsen, jonka kädenjälkeä löytyy monelta mantereelta.

Tehdasvalmisteinen CLT-elementti on laadukas

CLT valittiin rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden, sisäilmaa parantavien ominaisuuksien, arkkitehtuuristen mahdollisuuksien ja rakentamisnopeuden takia. Yhteistyö HOISKO CLT:n kanssa alkoi nopeasti. Nyt yhteisiä projekteja on käynnissä jo viisi.

– HOISKO CLT:n nimi tuli esiin nopeasti CLT:stä puhuttaessa, ja sillä oli hyvä maine korkealaatuisena CLT-elementtitehtaana. HOISKOn laatu onkin osoittautunut erinomaiseksi. Koko tiimi on kovia tekijöitä, jotka myös jakavat kokemustaan ja tietoaan aktiivisesti, kiittää Mela.

Asummassa arvostetaan rakennusmateriaalin pitkälle vietyä tehdasvalmistusta.

– Siinä elementin tekee osaava, koulutettu porukka ja laadunvalvonta pelaa. Tietokone tekee elementit mittatarkasti suunnitelmien mukaan ja tehtaan kuivissa olosuhteissa. Elementtien asentaminen tontilla on supernopeaa.

”On hienoa päästä seuraamaan elementtien valmistusta HOISKOn tehtaalla. Kokonaisen talon elementit ovat muutamassa päivässä valmiina. Siinä näkee käytännössä tehtaan suuren potentiaalin.”

Elementtien esivalmistus automatisoidussa tehtaassa on hänestä keskeinen avain myös rakentamiskustannusten hallintaan.

CLT-komponentit kodin suunnittelun pohjana

Samasta syystä Asummalla nähtiin tarpeelliseksi automatisoida myös talojen arkkitehtisuunnittelu teknologisten ratkaisujen avulla. Tämä on Melan omaa pelikenttää. Hänellä on pitkä tausta teknologia-alustojen ja asumisen digitalisointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä.

Syntyi ajatus kasvavasta komponenttikirjastosta, joka sisältää erilaisia rakenne- ja arkkitehtiratkaisuja.

– Komponentit ovat yhdistettävissä toisiinsa parametrisen suunnittelujärjestelmän avulla. Näistä palikoista asiakkaalle suunnitellaan juuri hänen toiveitaan vastaava ja tontilleen sopiva talo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat mallitalot, mutta jokainen kohde toteutetaan yksilöllisesti. Uusia komponentteja suunnitellaan sitä mukaa kuin tarvitaan.

Asumman verkostosta löytyy laajaa asiantuntemusta myös ympäristöystävällisiin ja käytössä edullisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki.

Rakennusalan digiloikkaa tekemässä

Yritys on saanut EU-rahoituksen rakennusprosessin ja hankintaketjujen hallintaa tukevan digitaalisen järjestelmän rakentamiseen.

– Digitaalisen alustan ajatuksena on koota koko rakennusprojektin hallinta asiakirjoineen yhteen paikkaan ja tehdä hankkeen seuranta asiakkaalle helpoksi. Samalla alustalla asiakas pääsee myös esimerkiksi tarkastelemaan kotia todentuntuisessa ympäristössä ja kokeilemaan erilaisten muutosten vaikutusta.

Asumman toiminta keskittyy tässä vaiheessa Suomeen. Sen tavoitteena on kuitenkin viedä massakustomoitavat, korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset puukodit koko eurooppalaisen keskiluokan ulottuville ja kasvaa Euroopan suurimmaksi pientalojen tuottajaksi. Siihen teknologia antaa Melan mukaan mahdollisuudet.

Asummassa tehdään työtä isolla palolla. Etätyö on mahdollistanut kovien osaajien keräämisen tiimiin monesta eri maasta.

– Tekemisen mielekkyys on siinä, että näemme mahdollisuuden vaikuttaa niin monen ihmisen asumisen mahdollisuuksiin ja samalla ympäristön hyvinvointiin. Aina, kun voimme toteuttaa jollekin superhienon ja hyvälaatuisen kodin, se on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus.

Miten rakennushanke Asumman kanssa etenee?

• Asumma tarjoaa asiakkailleen rakennushankkeen kokonaissuunnittelun, projektinjohdon ja hankintaketjun hallinnan. Tästä tehdään kiinteähintainen sopimus.
• Suunnittelu lähtee Asumman arkkitehdin suunnittelemista talomalleista, joista arkkitehti räätälöi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisen kodin.
• Asumma tekee asiakkaalle ehdotuksia laatukriteerit täyttävistä eri materiaalien toimittajista hänen budjettinsa huomioon ottaen ja pyytää tarjouksia hänen puolestaan. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, hän tekee sopimuksen suoraan toimittajan kanssa.
• Asumma on hankkeessa mukana loppuun asti, kunnes asiakkaalle voidaan luovuttaa avaimet muuttovalmiiseen kotiin.

Lue tarkemmin Asumman rakennusprosessista.

The post Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

– Puussa on oma, ainutlaatuinen tunne ja tunnelmansa. Se on moniaistillinen materiaali: akustoiva, hyvältä tuoksuva ja ulkonäöltään kaunis ja yksilöllinen. Puu oksansyineen on aina uniikki. Sitä paitsi, kun Suomessa ollaan, niin täyspuurunkoinen rakenne on kaikkein luontevin valinta, hän sanoo.

Hyvin suunniteltu on onnistuneesti tehty

Hautala painottaa, että sisustussuunnittelu on tärkeä laittaa käyntiin siinä vaiheessa, kun taloakin suunnitellaan.

– Ihannetilanteessa kaikki ratkaisut on mietitty ennen kuin kuokka maahan kapsahtaa. Se, että kaikki on valmiiksi sovittu ja ratkottu, antaa varmuutta ja turvaa niin asiakkaalle kuin tekijöillekin.

CLT-elementin valmistustapa mahdollistaa sen, että kaikki johtojen ja läpivetojen tarvitsemat aukot voidaan piilottaa elementtien sisään tehtaalla, jolloin työmaalla ei tarvitse rikkoa ja työstää seiniä. Tehtaalla voidaan tehdä elementtiin myös pysty- tai vaakasuuntainen uritus.

– Yksi CLT:n hienous sisustuksellisesta näkökulmasta on mahdollisuus tehdä ikkunat ja oviaukot listattomasti. Ikkuna- ja oviaukoista jääviä aukkopaloja voidaan taas hyödyntää pienemmissä sisustuselementeissä. Tätä hauskaa mahdollisuutta kannattaa käyttää hyväksi.

Isojen pintojen käsittely ohjaa muita valintoja

Massiivipuukohteessa isot puupinnat ovat isossa roolissa, ja niiden käsittely vaikuttaa muihin valintoihin. Tämän muistaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen ovat sisustussuunnittelun onnistumisen avaimia.

– Perustavanlaatuinen kysymys on, millaisia tunnelmia tilaan halutaan luoda. Tunnelman kautta aletaan pohtia sävytystä, Hautala sanoo.

– Massiivipuutaloissa suositaan perinteisesti skandinaavista vaaleutta eli puun pinta jätetään luonnollisen sävyiseksi tai käsitellään hennon vaalealla pigmentillä. Kannustaisin kuitenkin hyödyntämään väripalettia rohkeasti: vähintään niin, että jossakin huoneessa värillä uskalletaan leikkiä enemmän. Isoissa kohteissa vahvojen ja tummienkin sävyjen käyttöön on tietenkin vielä enemmän pelivaraa, hän sanoo.

– Suomessa ajatellaan perinteisesti, että tummia värejä ei saa käyttää pimeässä maassa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon myös tila, arkkitehtuuri ja valaistus.

Hautala evästää, että tummilla sävyillä voidaan luoda erilaisia tunnelmia ja intensiivisiä, pesämäisiä tiloja. Tummat seinät antavat myös mahdollisuuden korostaa ja tuoda näkyviin sisustuksen yksityiskohtia valaistuksella.

– Lähtökohtaisesti kannattaa muistaa, että on muitakin sävyjä kuin luonnollinen puu. Väreillä leikkimällä saadaan tosi makeita kokonaisuuksia niin ulos kuin sisällekin. Oleellista on hallita värisuunnittelu.

Vaaleaa pigmenttiä käytettäessä on mietittävä, saako se kellastua ajan kuluessa vai suojataanko se nopeasti UV-suojalla. Entä halutaanko kiiltävää vai mattaa?

Mitä kuultavampi, sen kestävämpi pinnoite

CLT:lle sopivat Hautalan mukaan samat käsittelyt kuin muullekin massiivipuulle. Jos tuote sopii hirrelle, se sopii siis myös CLT:lle. Osa pinnoitteista vaatii pohjustuksen, osa ei. Hän suosittelee käyttämään CLT:lle aina kuultavia pinnoitteita, jotka jättävät puun elävän pinnan näkyviin. Puun syitä ei ole syytä peittää. Kuultavilla pinnoitteilla on toinenkin pointti.

– Pinnoitekerros on niissä ohut ja samalla hyvin kestävä. Se ei myöskään estä puun luontaista hengittämistä kuten perinteinen maali.

Hautala painottaa, että isojen pintojen käsittelyssä tärkeää on tarkkuus ja välineiden oikea käyttö.

– Pensselillä ja telalla saa äkkiä aikaan huolimattomuusvirheitä. Jos vetää jostakin kohtaa kaksi kertaa, silloin pigmentti tulee siihen kohtaan tumma raja. Isot, tasaiset pinnat on siis käsiteltävä huolellisesti, kerralla ja tuplavetoja välttäen.

Puulajeja voi yhdistää, kunhan tietää, mitä tekee

Erilaisia puulajeja on sisustussuunnittelijan mukaan mahdollista yhdistää CLT:hen, kunhan se tehdään taidolla ja ajatuksella.

– Oleellista on se, että puu saisi olla omana luonnollisena itsenään. Jos pigmentillä yritetään saada eri puulajeja samanlaisiksi, niin siinä ne virheet tulevat. Mieluummin niin, että vaaleampaa puun sävyä haetaan luonnostaan vaaleammasta puusta ja tummempaa puun sävyä tummemmasta. Sekin on hyvä muistaa, että eri puulajit imevät pigmenttiä eri tavoin. Sama sävy toistuu siten niissä erilaisena. Tämä voi yllättää, jos rinnatusten on eri puulajeja, jotka käsitellään samalla pinnoitteella.

Maru Hautala

• sisustussuunnittelija ja Suunnitteluhuone NIONIO Oy:n yrittäjä
• suunnittelee sisustuksia koteihin, myymälöihin, messuille, toimitiloihin ympäri Suomen
• kirjoittanut opaskirjan massiivipuun pintakäsittelystä
• julkaisee Marulla-blogia
• toiminut sisustussuunnittelun opettajana
• harrastaa painonnostoa

Maru Hautalan kuva: Emmi Virtanen

The post Sisustussuunnittelija Maru Hautalan käsittely- ja värivinkit CLT:lle appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskyläläisen Heikki Timlinin johtaman ja perustaman Alpan kestävät, laadukkaat alpakanvillaiset Alpa®-neuleet ovat valloittaneet sydämiä sekä menestyneet Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Kova kasvu on asettanut haasteita juuri kymmenen vuotta täyttäneen yrityksen toimitiloille.

– Kuuden vuoden aikana olemme muuttaneet viisi kertaa, kun tilat ovat käyneet ahtaiksi. Aina uudessa paikassa on tuntunut, että jotain puuttuu, Timlin kertoo.

Muuttokierteen katkaisee vuoden 2022 joulusesonkiin valmistunut oma liikerakennus Jyväskylän Keljossa. Liki 700-neliöinen, Villa Alpaksi nimetty rakennus on toteutettu HOISKO CLT:n elementeistä.

CLT-elementin elävä puupinta on jätetty näkyviin sekä sisällä että ulkona. Kaikkialla huokuu sen rauhoittava, lämmin tunnelma. Asiakkailta ja työntekijöiltä on tullut ihastelevaa palautetta. Villa Alpaa kehutaan seesteiseksi ja rauhalliseksi. Juuri sitä materiaalivalinnalla haettiinkin.

– Massiivipuussa on sama yksinkertaisuus ja kauneus kuin luonnonmateriaalisissa tuotteissammekin. Se on puuta, ei mitään muuta. Sitä paitsi puuhan kaunistuu vanhetessaan. Samoin meidän neuleemme paranevat ajan kuluessa: ne pehmenevät ja mukautuvat omistajansa käyttöön, Timlin kiteyttää.

Puu antaa kauniit puitteet tuotteille ja työntekoon

Villa Alpan alakerrasta löytyy myymälä, jossa seinien puupinta antaa harmonisen taustan tuotteille. Kahdeksan metriä korkeassa, automatisoidussa varastossa hyllyt kohoavat kattoon asti. Täällä pakataan tilauksia 25 000 paketin vuositahtia.

Puusepän rakentamat, upeat CLT-portaat johtavat yläkertaan, joka on suunnittelijoiden valtakuntaa: yhdeksän kodikkaasti sisustettua työhuonetta, neuvotteluhuone ja iso, viihtyisä oleskelutila. Timlin halusi luovan työn tekijöille puitteet, joissa katse lepää puun elävässä pinnassa ja kauas metsäiseen maisemaan kantavassa ikkunanäkymässä. Yhteisissä tiloissa maisema tulee sisään kokonaisen seinän kokoisesta ikkunasta.

Rakennuksesta löytyy lisäksi oma valokuvausstudio ja kierrätystuotteiden huoltotila.

Miksi massiivipuu?

Vastuullisuus ja pitkäikäisyys ovat Timlinille merkittäviä sanoja. Ne kuvaavat yrityksen valmistamia neuleita ja ovat keskeisiä syitä siihen, että hän halusi rakentaa toimitilat massiivipuusta.

– Massiivipuu on massiivipuu. Olen aina pitänyt siitä. Ensikosketuksen CLT:hen olen saanut kesämökistäni, jonka HOISKO CLT toimitti muutama vuosi sitten. Kun sitten aloimme miettiä toimitilojen rakentamista, massiivipuiset toimitilat olivat unelmani. Siksi lähdimme selvittämään massiivipuuvaihtoehtoja, hän kuvaa.

Lähtökohtana oli rakentaa Alpan koti, jossa on hyvä olla ja rauhoittua tekemään työtä.

– Yrittäjänä koen, että minulla on vastuu ja velvollisuus tarjota työntekijöille hyvät, viihtyisät toimitilat, joissa on mukava tehdä töitä ja olla kuin kotonaan. Uskon myös vahvasti siihen, että kun töissä on hyvä olla ja hengittää, se johtaa pidemmässä juoksussa hyviin ideoihin ja yrityksen kehittymiseen.

Kuinka CLT sopii toimitilarakentamiseen?

Timlin painottaa, että kustannustehokkuus on toimitilarakentamisessa tietenkin tärkeää.

– Sitä haettiin erityisenkin paljon. Meillä oli budjetti, josta ei ollut varaa lipsua.

CLT osoittautui monella tapaa järkeväksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

– Yksi sen etu on, että elementti on suoraan kantava runko. Tämä mahdollisti myös korkean varaston toteuttamisen yksinkertaisesti, ilman erillisiä palkkirakenteita. Varaston toteuttamisen helppous vaikutti siihen, että hirsivaihtoehto jäi pohdinnasta pois jo alkuvaiheessa.

Toinen CLT:n etu oli rakentamisen nopeus, mikä merkitsee myös kustannustehokkuutta. Liiketilan piti olla valmis puolen vuoden päästä siitä, kun kaivurin kauha raapaisi maata.

CLT:llä päästiin molempiin tavoitteisiin: liki 700 neliötä oli valmiina aikataulun ja budjetin mukaan.

Suunnitteluun panostaminen kannattaa

Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto arkTimlin Oy:n arkkitehti SAFA Eevamaria Timlin. Toimisto on kokenut CLT-kohteiden suunnittelija. Rakennesuunnittelija oli HavuPlanin Tomi Aho, jonka erikoisosaamiseen kuuluu niin ikään CLT. Sisustuspuolen rakentamisesta vastasi Rakennuspalvelu Henura Oy.

Jo luonnosvaiheessa, ennen tarjousten kysymistä ja lopullisia valintoja, lähdettiin siitä, että suunnitelma toimii erityisesti CLT:lle. Suunnittelussa avainasia oli hyvä yhteistyö arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennushankkeesta itse vastanneen Timlinin kesken.

– Lähtökohtana oli miettiä, millaisilla mitoilla ja ratkaisuilla hukkaa syntyisi elementtivalmistuksessa mahdollisimman vähän. Tilojen mittoja ja toimivuutta pohdittiin 3D-mallinnuksen avulla. Esimerkiksi ikkuna-aukot pyrittiin tekemään elementtijaolla. CLT:n mahdollisuudet avautuivatkin toden teolla suunnitteluvaiheessa, Timlin sanoo.

Yksi kantava ajatus alusta asti oli se, että ovi- ja ikkuna-aukoista jäävät aukkopalat hyödynnetään kalusteissa. Työhuoneiden oviaukoista jääneistä levyistä onkin syntynyt puusepän käsissä pöytiä, istuimia ja portaikon kauniit askelmat.

– Se toi huomattavaa kustannussäästöä, että kalusteita ei jouduttu paljon hankkimaan.

Arkkitehtuuri haluttiin pitää yksinkertaisena ja tuoda siihen näyttävyyttä pienillä, yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi yläkerran käytävään tuo ilmettä pieni kaarevuus.

HOISKO CLT:n plaanaus on hyvä pohja pintakäsittelylle

Se oli selvää, että CLT-pinta jätetään rakennuksessa näkyviin sekä ulkona että sisällä. Ulos haettiin vielä näyttävyyttä tehtaalla elementteihin tehdystä pystyurituksesta.

Ulkopinnoille on tehty tehtaalla HOISKOn itse kehittämä viimeistely, plaanaus. Se karhentaa pinnan siten, että käsittelyaine tarttuu hyvin.

– Se osoittautuikin hyväksi pinnaksi. Käsittelyaineet tarttuivat todella hyvin.

Villa Alpassa on nyt puitteet kunnossa kasvutarinan jatkamiselle ja uusien markkinoiden valloittamiselle.

– HOISKO CLT:n palveluita tulen käyttämään jatkossakin, kun tarvetta tulee, sanoo Timlin.

Alpan tarina

• Alpan tarina alkoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun Heikki Timlin reissasi Perussa reppu selässä ja paikallinen alpakanvillaneule yllään. Alpakanvillan ainutlaatuisen hyvät ominaisuudet valkenivat kelien vaihdellessa. Siitä syntyi liikeidea, joka johti vaikeuksien jälkeen hurjaan kasvuun. Yritys on nyt kolmen omistajan osakeyhtiö.
• Alpasta lähtee 25 000 neuletilausta vuodessa Suomeen ja Ruotsiin. Koemarkkinointia tehdään parhaillaan useissa Euroopan maissa.
• Viiden viime vuoden aikana liikevaihto on kasvanut 700 000 eurosta kolmeen miljoonaan.
• Palkkalistoilla on 16 työntekijää, jotka vastaavat suunnittelusta, markkinoinnista ja Jyväskylän myymälän toiminnasta. Neuleet valmistetaan Liettuassa, langat tulevat Perusta. Laatu ja vastuullisuus leimaavat kaikkea toimintaa.
• Valtaosa myynnistä tulee verkkokaupasta. Alpan oma myymälä palvelee Jyväskylässä uudessa toimitalossa.

The post Vastuullinen yrittäjä halusi rakentaa toimitilat CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija etsii toimivat ratkaisut

Suunnittelijan työtä ja ammattitaitoa on osata pukea asiakkaiden toiveet toteutettaviksi suunnitelmiksi. Hirvaskoski-Leinonen näkee, että kaava, tiukkakin, on arkkitehdille vain yksi lähtötieto kuten esimerkiksi tontin ilmansuunnat ja korkeuserotkin.
– Suunnittelijan on oltava niin kekseliäs ja kunnianhimoinen, että löytää asiakkaan toiveiden mukaiset ratkaisut. Kompromisseista pitää pyrkiä luopumaan, kun on kyse perheen elämän suurimmasta hankinnasta.
Yksi Hirvaskoski-Leinosen suunnittelema “tiukan kaavan talo” on Salmelan perheen koti Jyväskylän Halssilassa.

Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin

Hirvaskoski-Leinonen näkee, että suunnittelun ei saa olla asiakkaalle rakennushankkeen lisäkustannus vaan sen pitää maksaa itsensä takaisin. Kun arkkitehti miettii neliöt oikeisiin paikkoihin ja karsii turhat pois, hän säästää merkittävän lohkareen kokonaiskustannuksista. Jo muutaman hukkaneliön karsiminen maksaa suunnittelun hinnan.
Kaunis, tehokas, toimiva, taloudellisesti ja järkevästi toteutettavissa: se on hänestä pätevä lähtökohta omakotitalon suunnittelussa. Oikeisiin ratkaisuihin pääseminen vaatii asiakkaan tarkkaa kuuntelua ja keskustelua. Suunnittelijan on uskallettava myös sanoa asiat suoraan.
Kun asiakkaalla on kädessään talonsa arkkitehtikuvat, hän ei osaa edes arvata kaikkea sitä, mitä arkkitehti on kuvia suunnitellessaan jo miettinyt. Hän on ajatellut esimerkiksi sitä, että asukas voi aikanaan sijoittaa ruokapöydän pitkittäin tai poikittain: ja tästä huolimatta valaistus palvelee häntä mahdollisimman hyvin. Tai, että sisäpintojen materiaalivaihdokset onnistuvat ja rytmittyvät tilojen mukaan.
Toki erillisellä valaistus- ja sisustussuunnitelmalla tällaisiin asioihin pureudutaan vielä paljon tarkemmin.

Arkkitehdin sydän sykkii massiivipuulle

Hirvaskoski-Leinosen sydän sykkii vanhoille massiivipuurakennuksille, mutta yhtä vakuuttunut hän on tehdasvalmisteisista massiivipuumateriaaleista, CLT:stä ja lamellihirrestä. Vanhat hirsitalot kestävät sukupolvelta toiselle. Saman kestävyyden ja ekologisuuden hän näkee toteutuvan massiivipuun moderneissa muodoissakin.
– CLT on helppo, vaivaton ja mukautuva materiaali, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eikä aiheuta ylimääräistä päänvaivaa ja ”harmaita hiuksia” suunnittelussa. Painumattomana rakenteena CLT mahdollistaa erilaiset kulmat ja muodot ja vapauttaa perinteisestä massiivipuurakentamisen tasakerta-ajattelusta, hän listaa.
Jos taloon halutaan vaikkapa moderni, pitkä pulpettikatto, tehdään seinäelementti yhtenäisenä pääty- tai sivukolmio mukaan lukien. Yhtä helppoa on toteuttaa seinäelementit harjakattoiseen taloon.

CLT-elementin vaivattomuus miellyttää suunnittelijaa

Asennuksen vaivattomuus ja nopeus ovat hänestä myös CLT:n ehdottomia etuja.
– Isot elementtikappaleet nousevat nopeasti, ja niissä on kaikki valmiina ikkuna-aukkoja ja johdotusten aukkoja myöten. Tämä tarkoittaa toki sitä, että nämä asiat on mietittävä valmiiksi ja “lukittava” ennen elementtien valmistusta.
Toisaalta: mitä enemmän asioita päätetään etupainotteisesti suunnitteluvaiheessa, sitä helpommalla rakentajaperhe pääsee rakennusvaiheessa. Kaikkien toisiinsa vaikuttavien ratkaisujen pohtiminen jo hyvissä ajoin varmistaa, että toiveet toteutuvat kaikilta osin ja kokonaisuudesta on alusta asti selkeä kuva.

Kuka?

• Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen suunnittelee omakotitaloja sivutyönään. Hän tekee myös sisustus- ja valaistussuunnitelmia.
• Päävirkanaan hän vetää Jyväskylän kaupungin merkittävintä aluekehityshanketta vanhalla Kankaan paperitehtaan alueella, josta muokkautuu pitkässä projektissa yli 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan yhteisö. Hän opettaa lisäksi tulevia rakennusinsinöörejä ammattikorkeakoulussa.
• Taustallaan hänellä on niin suunnittelu- kuin viranomaistyötä rakennuslupien parissa, mikä antaa laajan perspektiivin ja ymmärryksen suunnittelutyöhön.
• Oma rakas projekti on vanhan kyläkoulun kunnostus.
• Kaisan saat kiinni numerosta 040-5254779 tai sähköpostilla hhirvask@hotmail.com

Lue lisää

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali – Hoisko CLT

The post “CLT:stä on helppo suunnitella ja rakentaa” appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija Matti Yli-Sissala HOISKO CLT:ltä korostaa, että CLT-rakennuksen sähkösuunnittelu ei juurikaan poikkea mistä tahansa kohteesta.

Olennaisin ero on se, että sähkösuunnitelma –kuten myös LVI-suunnitelma – on tehtävä tavallista aikaisemmin, koska elementteihin tulevien johdotusten ja putkien läpiviennit tehdään jo tehtaalla. Elementeistä rakentaminen ja CLT-elementtien valmistustapa vaikuttavat jonkin verran siihen, millaisia ratkaisuja on järkevää ja mahdollista tehdä. HOISKO CLT on laatinut suunnittelijoiden avuksi yksityiskohtaisen ohjeen CLT-kohteen LVISA-suunnitteluun.

CLT-kohteen sähkösuunnittelun aikataulu

Sähkösuunnitelmien tulee olla tehtaalla kuukautta ennen elementtien valmistuksen aloittamista.

– Meille riittää, että pohjaan on merkitty sähkörasioiden ja kytkinten paikat. Hyvä tietenkin, jos sen lisäksi on merkitty myös rasian korkeus. Jos ei, katsomme sen itse vakiokorkeudelle. Sen vaikeampaa CLT-kohteen sähkösuunnittelu ei ole, Yli-Sissala kiteyttää perustilanteen.

Jos tässä vaiheessa tehtaan suunnittelija näkee, että jokin ratkaisu kannattaisi tehdä toisin, hän ottaa yhteyttä.

Yli-Sissala vinkkaa, että jo suunnitelmien luonnokset kannattaa kuitenkin pyöräyttää tehtaan suunnittelijan arvioitavana, jolloin hän voi jo siinä vaiheessa ottaa kantaa niihin.

Kun lopulliset suunnitelmat on toimitettu tehtaalle, voidaan tehdä elementtisuunnittelu. Ennen elementtien valmistuksen alkamista elementtisuunnitelma hyväksytetään asiakkaalla.

Läpivientien työstäminen tehtaalla säästää aikaa ja on siistiä

Kun läpiviennit on työstetty elementtiin jo tehtaalla, säästetään työmaalla aikaa ja rahaa sähkötöissä. Jälki on siistiä.

Hyvä lähtökohta on kuitenkin aina se, että varsinaiseen CLT-elementtiin tulisi mahdollisimman vähän porauksia. Se vähentää työstöjen ja tehtaalla tarvittavan suunnittelun määrää. Siksi sähkörasioiden ja kytkinten sijoittelussa kannattaa suunnitteluvaiheessa miettiä, minkä verran näitä tarvitaan juuri CLT-elementeistä tuleville seinille.

– Jos talon kaikki väliseinät eivät ole CLT:stä, on järkevää pyrkiä sijoittamaan johdotuksia mahdollisimman paljon kevyempiin seinärakenteisiin. Näin etenkin monenlaisia johdotuksia tarvitsevan television osalta, Yli-Sissala sanoo.

Sähköjohdotuksia voidaan vetää myös pintavetoina käyttämällä listoja, joihin johdot voidaan asentaa piiloon.

– Niiden etu on asentamisen helppous ja helppo muunneltavuus myöhemmin tarpeiden vaihtuessa.

CLT-kohteen sähköjohdotuksissa monta niksiä

Jos CLT-elementti levytetään sisällä, johdotus voi kulkea elementin ja levyn välissä. Silloin elementin pintaan voidaan työstää johdolle tarvittava tila jo tehtaalla.

Ulkoa CLT-rakennus suojataan usein laudoituksella. Tämä tarjoaa samalla helpon tavan kuljettaa esimerkiksi ulkovalojen johdotukset tuuletusrimoituksen välissä.

– Kokonaiskustannuksia ulkovuorilaudoitus ei lisää, koska laudoitus vähentää hiontojen tarvetta sekä nopeuttaa sähköistystyötä. CLT-elementin painumattomuus tekee laudoituksesta ja levytyksestä ongelmatonta.

Miten sähköjohdot sijoitetaan CLT-elementissä?

CLT-elementteihin tehtävät läpiviennit pyritään tekemään mahdollisimman lähelle elementin reunaa, jolloin ne onnistuvat CNC-koneella ja ovat edullisimpia tehdä. Yli 300 millimetrin korkeudelle reunasta tulevat työstöt on tehtävä käsityönä, joten ne ovat arvokkaampia.

Normaali sähköjohdotusten korkeus on 200 milliä lattianrajasta. Tämä ei poikkea normaalista, sillä sähköjohdotukset kulkevat yleensäkin lähellä lattianrajaa.

Pistorasioiden aukot on mahdollista työstää valmiiksi elementtiin. Yli-Sissala suosittelee kuitenkin, että jos mahdollista, aukko kannattaa tehdä vasta paikan päällä, jolloin jää mahdollisuus vielä viilata sijaintia työmaalla. (Pistorasioista tarkemmin ohjeistuksessamme.) Aukon tekeminen onnistuu helposti oksaporalla.

Valokatkaisijoiden vaihtoehtona kustannustehokas langaton järjestelmä

Oviaukon vierus on normaali paikka valokatkaisimille. Niiden johdotuksille porataan tehtaalla reikä elementin yläpuolelta oviaukon ylälaitaan, minkä jälkeen johto voidaan asentaa ovikarmin laidassa oikealle korkeudelle.

Läpivienti rasiatyöstöstä kytkimelle tehdään työmaalla. Kytkimen rasiatyöstö voidaan tehdä tehtaalla tai työmaalla.

Nykyään taloautomaatio tarjoaa perinteisten valokatkaisimien vaihtoehtona langattomia valaistuksenohjausjärjestelmiä, jotka tuovat arkeen käyttömukavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla ne vähentävät seinään upotettavien johdotusten ja kytkinten tarvetta. Tämä vaihtoehto kannattaakin miettiä sähkösuunnitelmaa laatiessa.

Valaistuksenohjausjärjestelmissä on myös paljon muita lisäominaisuuksia, joita perinteisellä katkaisimella ei voi toteuttaa. Automaatiolla voidaan vähentää sähkönkulutusta ja valaistukseen saadaan paljon hienosäätömahdollisuuksia.

Vinkit CLT-kohteen sähkösuunnitteluun

• LVISA-suunnitelman on oltava tehtaalla viimeistään kuukautta ennen elementtien valmistusta. Myöhemmin tehtävät muutokset ovat hankalia ja aiheuttavat lisäkustannuksia.
• Hyödynnä LVISA-suunnittelussa mahdollisimman paljon kevyitä ranka- ja levyrakenteisia seiniä, jotta elementtiin joudutaan tekemään mahdollisimman vähän työstöjä.
• Työstö kannattaa pyrkiä tekemään lähelle elementin reunaa, jolloin se on helpoin, nopein ja edullisin toteuttaa.
• Mieti myös, sopisiko kohteessa korvata seinään upotettuja sähkövetoja listojen sisään piilotettavilla pintajohdotuksilla.
• Tutustu langattomiin valonohjausjärjestelmiin, joissa valaistusta ohjataan perinteisten valokytkinten asemasta, vaikka kännykällä. Tällöin seinään ei tarvitse asentaa katkaisimia.

Löydät ohjeistuksemme CLT-kohteen LVISA-suunnittelijoiden avuksi materiaalipankistamme.

Tutustu myös artikkeliimme langattomasta valaistuksenohjauksesta.

Kysy meiltä rohkeasti lisää.

The post Mitä pitää tietää CLT-talon sähkösuunnitelmaa tehtäessä? appeared first on Hoisko CLT.