Kokkolaan valmistui elokuussa 2023 erityisesti opiskelijoille suunnattu vuokratalokohde, jonka asuntoihin jonotettiin kuumeisesti. Kahdesta luhtitalosta muodostuvan As Oy Pilotin rakentamisen lähtökohtana ovat olleet ekologisuus ja korkea laatu. Ne lähtevät ulkoseinämateriaalista, CLT-massiivipuusta.

– CLT mahdollisti kokonaan muovittoman rakennuksen ja hengittävän seinärakenteen, sanoo kohteen rakennuttajan, Findea Oy:n, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Tokola.

Kaikki 26 asuntoa ovat yksiöitä. Kauneus ja laatu jatkuvat sisällä asunnoissa niin massiivipuisissa ulkoseinissä kuin muissakin materiaaliratkaisuissa.

Yläkerran asunnoissa luksusta ovat yli neljän metrin huonekorkeus ja sen mahdollistamat parvet. Luonnonvalon maksimoivat liki lattiaan ulottuvat ikkunat. Kiintokalusteita on enemmän kuin yksiöissä tyypillisesti.

CLT-vuokrataloja kampuksen kylkeen

Liki 20 vuotta toiminut Findea on merkittävimpiä vuokra-asuntojen tarjoajia Kokkolassa kaupungin jälkeen.

Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa ja vuokrata laadukkaita pientaloja rivitaloista paritaloihin. Uusia asuntoja se rakentaa 20–50 vuodessa.

Ensisijaisesti opiskelijoille suunnatut luhtitalot ovat uusi aluevaltaus.

– Kun kohdetta lähdettiin suunnittelemaan ammattikorkeakoulun kampuksen lähelle, päätimme kokeilla, miten tällaiset asunnot kiinnostavat opiskelijoita. Vaikka asuntojen hintataso on hieman korkeampi, niin kiinnostus onkin ollut todella kovaa. Nykypäivän opiskelijat haluavat laatua ja yksilöllistä asumista, Tokola sanoo.

Hakemuksia tuli moninkertaisesti enemmän kuin asuntoja oli tarjolla. Ne onnekkaat, jotka asunnon saivat, pääsivät muuttamaan elo-syyskuussa. 90 prosenttia asukkaista on opiskelijoita.

Asunnot ovat saaneet asukkailta paljon hyvää palautetta.

– CLT pääsee oikeuksiinsa, kun sen näkee paikan päällä. Puupinnan kauneus koskettaa asuntoon astuessa, kuvaa Tokola palautetta.

Vuokra-asuntotarjonnassa iso aukko

Tokola näkee, että vuokra-asuntomarkkinoilla on koko Suomessa valtava vajaus uudemmista, hyvälaatuisista vuokra-asunnoista, nimenomaan pientaloista. Juuri tätä aukkoa Findea kursii kiinni asuntotuotannollaan omalla alueellaan.

– Korjausvelka kasvaa vanhoissa asunnoissa koko ajan, ja uusien vuokra-asuntojen suhteellinen määrä on vähentynyt. Ja kun rakennustavasta puhutaan, niin vuokra-asuntomarkkinoilta on puuttunut kokonaan energiatehokas rakentaminen: massiivipuu, puurakentaminen ja maalämpö. Lähtökohtaisesti on tehty betonista, hän sanoo.

– Maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan. Vuokra-asunnoilta vaaditaan yhtä lailla laatua ja ympäristöystävällisyyttä.

“Me arvostamme tätä ekologista materiaalia. Rakentamisen nopeus ja materiaalin kauneus sekä laatu ajavat kaiken muun edelle.”

Ekologisuuden vaatimus ei tule hänen mukaansa pelkästään asunnonhakijoilta.

– Vuokra-asuntorahastoilla on tiukat ympäristökriteerit. Massiivipuinen asuntoyhtiö on paljon helpompi myydä rahastolle kuin joku muu.

Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Findea valitsi materiaaliksi CLT-massiivipuun, sillä yritys myy kohteitaan myös rahastoille.

As Oy Pilotti

• Sisältää kaikkiaan 26 yksiötä kahdessa luhtitalossa.
• Rakennusten ulkoseinät ovat CLT-elementtejä. Kantavat rakenteet ovat betonia.
• CLT-elementtien puupinta on jätetty näkyviin sisällä ja ulkona. Ulkopinnassa on vaakauritus.
• Ulkopintaan on tehty tehtaalla maalin tarttumista parantava plaanaus. Julkisivun pintakäsittelynä on läpikuultava petsaus. Sisäseinät on käsitelty läpikuultavalla vahalla.

The post Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta appeared first on Hoisko CLT.

CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo appeared first on Hoisko CLT.

Raaka-aineen ja siten puutuotteiden hinnassa koettiin vuoden 2021 aikana dramaattinen hinnannousu, jolloin sahatavaran hinta tuplaantui maailmantilanteen ja markkinoiden myllerryksessä. Tämä koetteli kovassa nosteessa olevaa massiivipuurakentamista.

– Nyt voidaan sanoa, että sahatavaran ja puutuotteiden osalta hintamurheet ovat ainakin toistaiseksi ohi, vaikka yleisesti puhutaan hintojen noususta, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Puurakenteiden hintakehitys on päinvastainen kuin betoni- ja teräsrakenteiden. Tilastokeskuksen tuorein rakennuskustannusvertailu osoittaa, että syyskuussa 2022 puurakenteiden hinnat olivat edellisvuoteen verrattuna liki kymmenen prosenttia alempana. Samaan aikaan teräsrakenteiden hinta oli liki 18 prosenttia ja betonielementtien hinta 14 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2021 syyskuussa.

Nyt on otollinen aika rakentaa

Yli-Sikkilä haluaakin valaa uskoa rakentamista suunnitteleviin, vaikka maailman myllerrykset ymmärrettävästi askarruttavat.

– On selvää, että vuoden 2021 dramaattinen hintapiikki sekä saatavuusongelmat aiheuttivat niin rakentajille kuin kaikille alan toimijoille haasteita. Nyt uhkakuvia luovat epävarmuus maailmantilanteessa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä aiheutuneet haasteet muun muassa energian hinnoissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on turvallinen toimintaympäristö, eikä meillä ole näköpiirissä mitään syitä, miksi suunniteltua rakennuskohdetta kannattaisi siirtää odottamaan, hän sanoo.

– Puurakentamisen näkökulmasta nyt on juuri oikea aika toimia, sillä myös raaka-aineen hinta on asiakkaalle todella suotuisa.

Puurakentamisen tarve ei lopu

Yli-Sikkilä näkee, että puurakentamiselle on selkeä tarve, ja siinä on ainutlaatuista vetovoimaa, jota mitkään maailman myllerrykset eivät tule pitkällä tähtäimellä vähentämään.

– CLT-rakentaminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Massiivipuu kasvattaa markkinaosuuttaan ja kehittyy jatkuvasti. Meiltä Suomesta löytyy myös massiivipuurakentamisen huippuosaaminen. Odotukset ovatkin hyvin positiiviset.

HOISKO CLT:llä näkyy, kuinka puurakentamisen ja kotimaisuuden arvostus ovat nousseet muun muassa kunnissa. Massiivipuurakentaminen on lyönyt itsensä voimakkaasti läpi etenkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Massiivipuurakentaminen on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen valinta. Puurakentamisella ja erityisesti massiivipuulla on erittäin keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Massiivipuinen CLT-rakennus on hiilinielu, sillä jokainen rakennuksessa käytetty kuutio valmista CLT:tä sitoo itseensä 676 kiloa hiilidioksidia. Koko elinkaarta katsoen CLT-rakennuksissa voidaan päästä jopa negatiiviseen hiilijalanjälkeen.

Valtion tavoitteena puurakentamisen voimakas lisääminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeinen syy, jonka takia valtio on asettanut suuret tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle. Se pyrkii edistämään julkista puurakentamista laajalla puuohjelmallaan. CLT:n nähdään antavan tähän paljon mahdollisuuksia.

Tavoitteeksi on asetettu, että jo vuonna 2025 peräti 45 prosenttia kaikista julkisista rakennuskohteista olisi puusta. Opetusrakennusten osalta tavoitteena on päästä jopa 65 prosenttiin, hoiva-alan rakennuksissa 35:een ja asuinkerrostaloissa 46:een.

– Massiivipuuelementtien valmistajana on ollut ilahduttavaa huomata, että valtion tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle ovat yhteneväisiä niin yksityisten rakentajien kuin myös julkisten rakennusten käyttäjien toiveiden kanssa, Yli-Sikkilä sanoo.

– Ihmiset haluavat turvallista ja terveellistä asumista ja työ- ja elinympäristöjä, joten massiivipuurakenteiset koulumme ja päiväkotimme ovat saaneet valtavan positiivista palautetta käyttäjiltä. Myös yksityisten omakotirakentajien määrä on ollut viime vuosina HOISKO CLT:n asiakaskunnassa selkeässä nousussa. Edellä mainittujen lisäksi olemme saaneet toimittaa massiivipuuelementtejä monien yksityisten yritysten rakennuskohteisiin, muun muassa CLT-rakenteisiin toimitiloihin.

Kaikki HOISKO CLT:n käyttämä raaka-aine tulee PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä, mikä takaa materiaalin laadun ja tasalaatuisuuden: onhan kotimainen puu aina hyvin ja vastuullisesti hoidettua.

The post Massiivipuu on tätä päivää ja tulevaisuutta – Puun hinnan paluu normaaliin edistää CLT-rakentamista appeared first on Hoisko CLT.

Tuulivoimayhtiö Ilmatar Energyn tontilla Alajärven Louhukankaalla tulijan yllättää metsän keskelle noussut katseenvangitsija. Samaan aikaan tuulimyllyjen kanssa alueelle on rakennettu yhtiön huolto- ja vierailukeskus, jota voi sanoa näytteeksi taidosta, kekseliäisyydestä ja puun kauneudesta.

Rakennus toimii ennen kaikkea oman huoltohenkilöstön tukikohtana, mutta myös kokous- ja vierailukohteena.

Talo on verhoiltu ulkoa siperianlehtikuusella. Se pitää sisällään kaksi osaa. Vinokattoisen sisäänkäynnin alta kuljetaan kaksikerroksisiin vierailu- ja edustustiloihin. Niiden runkona on massiivipuinen CLT-elementti, joka on jätetty sisällä kauttaaltaan näkyviin.

Toisella puolella rakennus jatkuu halli- ja huoltotiloina. Tämän osan runkona on perinteinen rankarakenne.

Sisäänkäynnin erikoisuus on maahan asti loivasti laskeutuva viherkatto, jota pitkin ympäröivä sammal kiipeää kauniisti ylös. Sammaleinen viherkatto haluttiin muistuttamaan alueen vanhasta turvetuotannosta.

Ovesta astutaan korkeaan, valoisaan infotilaan. Portaat johtavat ylös edustus- ja saunatiloihin, jossa varustukseen kuuluu 1500-kiloinen, varaava takka ja parvekkeen palju. Yläkerran parvelta – kuten myös alakerran infotilan suuresta ikkunasta – avautuu ihmeteltäväksi ikkunanäkymä suoraan lähimmälle tuulimyllylle.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Huvila Oy, ja kokonaisurakasta on vastannut Rakennusliike M. Ranta Oy.

Rakennuksesta haluttiin ympäristöystävällinen hiilinielu

Ilmattaren periaatteisiin kuuluu etsiä hankkeisiinsa paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista. Alueen tarjontaan tutustuminen paljasti, että Alajärveltä löytyy puuelementtivalmistuksen modernia osaamista, HOISKO CLT.

Sen kauempaa ei tarvinnut valintaa miettiä, vaikka CLT oli yhtiölle entuudestaan vieras. Massiivipuinen materiaali sopii Ilmattaren arvoihin: onhan se ekologinen, vähäpäästöinen, kotimainen rakennusmateriaali ja ennen kaikkea hiilinielu, mitä Ilmatar piti tärkeänä.

– Meille oli selvää, että kohde rakennetaan puusta. Halusimme palauttaa sitä tontille takaisin rakennusmateriaalin muodossa, koska puita jouduttiin rakentaessa kaatamaan. Ihan samoja puita ei sentään tainnut elementteihin kuitenkaan tulla, naurahtaa Ilmattaren rakennuttajapäällikkö Petri Ainonen.

CLT:n valinnalla maksimoitiin tavoiteltu vaikutus: vahvassa massiivipuuelementissähän hiiltä sitovaa puuta on mitä suurimmassa määrin.

”Erittäin tyytyväisiä ollaan CLT:hen ja urakoitsijaan”

Rakennuksen loppukatsastuksessa elokuussa Ainonen sai kulkea hymy huulilla.

– Olemme erittäin tyytyväisiä rakennukseen, urakoitsijaan ja materiaaliin. Kaikki on sujunut erinomaisesti ja lopputulos on todella onnistunut, hän sanoo.

CLT:n kaunis pinta miellyttää.

– Isoin ero CLT-rakentamisessa oli suunnittelun etupainotteisuus. Koska kaikki johdotukset haluttiin piiloon, niille tarvittavat poraukset tehtiin elementtien valmistusvaiheessa tehtaalla.

”CLT-rakentaminen on yksinkertaista rakentamista”

KVR-urakoitsija Mikko Ranta sanoo kohteen rakentamisen olleen CLT:n osalta hyvin yksinkertaista, vaikka siinä onkin erikoisia ratkaisuja kuten lattianrajasta lähteviä ikkunoita ja piilotettuja ikkunankarmeja. CLT-välipohja jatkuu katkeamatta parvekkeen lattiaksi. Sen etu on, että ulkoseinän ja parvekelaatan väliin ei tule minkäänlaista rakoa.

Sen verran sujuvaa rakentaminen on ollut, että työt etenivät aikataulussa.

– CLT:stä ajatellaan, että se on jotenkin korkeampaa tekniikkaa, mutta asentamisessa ei ole mitään erikoista. Se on tosi yksinkertaista: vähän kuin selkeää palapeliä kokoaisi, hän sanoo.

Betonirakentamiseen nähden CLT-elementtien asentaminen on helpompaa.

– Siinä, missä betonirakennuksessa valetaan ja hitsataan, CLT-kohteessa ruuvataan, poistetaan suojukset, laitetaan tiivisteet ja kiristetään kiinnikkeet. Asennuksen jälkeen CLT-seinä on sellaisenaan pintakäsittelyä vaille valmis sisäpinta, eikä kuivatusta ja valamista tarvita. Tietenkin CLT:n päälle voi tulla levytyskin, mutta kuka sellaisen puupinnan haluaisi peittää, Ranta listaa.

”CLT on järkevä, hengittävä ja painumaton rakenne”

Rannalle itselleen CLT on jo arkipäiväinen materiaali. Kokemusta CLT-rakentamisesta ja -asentamisesta hänelle on kertynyt niin kouluista, hoiva-asumisesta, liikuntahallista kuin omakotitaloistakin. Yritys vastasi myös suuren ja erikoisen kohteen, Vaasan Innovaatiokeskuksen, CLT-elementtiasennuksesta.

– Se opetti, että CLT:stä voi tehdä ihan mitä vain, Ranta sanoo.

Kaikissa kohteissa elementit ovat tulleet HOISKO CLT:ltä, jonka laadusta kertovia sertifikaatteja hän arvostaa.

Ranta odottaa CLT:n voimakasta läpimurtoa. Omalla kokemuksellaan hän voi suositella CLT-rakentamista kaikenlaisiin kohteisiin.

– Se on järkevä, hengittävä, helppo ja painumaton rakenne, jota ei voi runkorakenteeseen verrata.

Alajärven tuulivoimapuisto on Ilmattaren näyteikkuna

Vaikka Ilmattaren huoltokeskus komeileekin jo valmiina, rakentamisessa riittää työsarkaa vuoden 2023 lopulle saakka. Alajärven tuulivoimapuistoon tulee kaikkiaan 36 tuulimyllyä kahdelle eri alueelle. Alajärven yksikkö on valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista markkinaehtoisista tuulipuistoista, ja sen tuotanto tulee vastaamaan noin 300 000 kerrostalokaksion vuosikulutusta ja lähes yhtä prosenttia Suomen tämänhetkisestä sähköntuotannosta.

– Alajärven kohde on meille erityisen tärkeä, sillä se on hanke, jonka olemme vieneet läpi täysin itse alkaen hankekehityksestä ja luvituksesta, ja jonka tulemme omistamaan koko 35 vuoden elinkaaren ajan. Alajärvi on yhtiömme näyteikkuna, sanoo Ainonen.

The post Tuulivoimayhtiö Ilmatar valitsi ekologisen CLT:n appeared first on Hoisko CLT.

Nurmeksen kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttama kohde nousi keskeiselle paikalle, niin sanotulle vanhan sairaalan tontille. Talo tarjoaa asukkailleen ympäristö- ja ilmastoystävällistä, muovitonta asumista.

Kohteen elementit ovat valmistuneet HOISKO CLT:llä. Pääurakoitsija on Rakennusliike Mustonen Oy, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy / Samuli Sallinen ja rakennesuunnittelija Timber Bros Oy / Antti Matikainen.

Massiivipuukortteli palautti elämän kuuluisalle tontille

Vanhan sairaalan tontti Nurmeksen kaupungin keskustassa ehti olla tyhjillään liki 40 vuotta sen jälkeen, kun sairaalarakennus purettiin mystisesti yhden yön aikana. Rakennukselle oli juuri tulossa suojelupäätös.

Nyt suuri, korttelin kokoinen tontti on taas täynnä elämää ja massiivipuuta. Viiden vuoden aikana sille on valmistunut hirsinen päiväkoti ja kaksi kolmikerroksista CLT-kerrostaloa: parinkymmenen vuokra-asunnon Yhteisöpiha 1:n kodeissa on asuttu nyt pari vuotta. Opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2, täydentää kokonaisuuden.

– Massiivipuun käyttöön on kaksi syytä: Nurmeksen kaupunki kuuluu HINKU-kuntiin, joiden tavoitteena on hiilineutraalius. Toinen syy on viereinen, vanha, suojeltu Puu-Nurmeksen puutaloalue, jonka miljööseen uudisrakennusten piti sopia, kertoo Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen.

Rakennuksessa päästäänkin hänen mukaansa hyvin pitkälle hiilineutraaliustavoitteeseen paitsi itse rakentamisen, myös käytön osalta: kiitos massiivipuun ja laajan aurinkosähköjärjestelmän.

Rakennushanke pysyi aikataulussa ja budjetissa

Hurskainen ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Mahlavuori kuvaavat juuri maaliin saatua Yhteisöpiha 2:n rakennushanketta erittäin onnistuneeksi.

– Työmaa on ollut erittäin sujuva työteknisesti ja aikataulullisesti. Viivästyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on mennyt aivan aikataulussa, sanoo Mahlavuori.

– Harvinainen kunnallinen kohde: aikataulussa ja budjetissa. Siihen on kaksi päätekijää: pääurakoitsijan ja suunnittelijan osaaminen ja aiempi kokemus sekä HOISKO CLT:n elementtitoimitusten laatu ja täsmällisyys, Hurskainen sanoo.

Vanhan sairaalan tontin nousu uuteen kukoistukseen on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ainahan uuden rakentaminen antaa paikkakunnalle positiivista virettä, elävöittää ja tuo uskoa tulevaisuuteen, sanoo Mahlavuori.

Nurmekseen on saatu hyvää palautetta myös siitä, että se lähti maakuntakeskus Joensuun jälkeen ensimmäisenä maakunnassa modernin puukerrostalorakentamisen tielle.

Kokemus hyödyksi

Lopputulokseen on tyytyväinen myös Rakennusliike Mustosen yrittäjä Pekka Mustonen. Hän myöntää, että kun taustalla on pitkä betonirakentamisen kokemus, massiivipuuelementti vaati uusien asioiden opettelua. Yhteisöpiha 1:stä oli kuitenkin saatu jo hyvää kokemusta CLT-rakentamisesta.

– Yksi eri tavalla huomioon otettava asia on elementtien mittatarkkuus, joka vaatii myös asentajalta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Yhteisöpiha 1 ja Yhteisöpiha 2 ovat toistensa peilikuvia ja ulkoisesti hyvin saman näköisiä, L-muotoisia luhtikerrostaloja. Talojen erona on se, että ykkösessä käytettiin lämpöeristettyä CLT-rakennetta, jossa käytettiin ohutta, satamillistä CLT-levyä. Yhteisöpiha 2:n runko on puolestaan paksua, 200-millistä massiivipuuelementtiä ilman lisälämmöneristettä. Ensimmäisen kohteen ohuempiin elementteihin verrattuna paksua CLT-elementtiä oli hänestä helpompi käsitellä.

Lopputulos on Mustosen mielestä komea ja lunastaa paikkansa kuuluisalla tontilla.

CLT-elementtien asennus oli sujuvaa ja nopeaa

Työmaata johtanut Esa Kinnunen sanoo elementtien asentamisen olleen sujuvaa ja nopeaa.

– HOISKOn elementit olivat hyvät ja mittatarkat, ja ne tulivat tehtaalta sovitussa järjestyksessä ja ajallaan, hän kiittää.

Kohde tehtiin sääsuojassa teltan alla. Asennus eteni kerroksittain, yhden kerroksen asennus kesti muutaman päivän.

CLT-hankkeita tehdään jatkossakin

Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokrataloille uusien kohteiden rakentaminen on päänavaus rakennuskannan uudistamiseen. Viime vuosikymmeninä uuden rakentamisen sijaan on remontoitu vanhaa rakennuskantaa ”enemmänkin kuin tarpeeksi”. Se lienee tuttu tilanne monessa kunnassa.

– Meillä on pyrkimyksenä päästä nyt investointirytmiin. Kohteet ikääntyvät, eikä ole taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista tehdä massiivisia peruskorjauksia kaikkiin käytössä oleviin kohteisiin. Ajatuksena on poistaa vanhoja rakennuksia hiljalleen käytöstä ja rakentaa tarpeen mukaan uusia, Mahlavuori sanoo.

Selvää on, että CLT:tä aiotaan käyttää jatkossakin.

Entä mitä rakennuttaja voisi sanoa muille CLT-rakentamista pohtiville?

– Pelko pois. Kannattaa hyödyntää erityisesti CLT-suunnittelukokemusta. Kokenut suunnittelija samoin kuin rakentajakin säästävät aikaa ja rahaa, kiteyttää Hurskainen.

Kuvat: Veli-Matti Hurskainen ja Esa Kinnunen

Lue myös kohteen arkkitehdin haastattelu.

The post Opiskelijat pääsevät asumaan moderniin ja ekologiseen CLT-kerrostaloon Nurmeksessa appeared first on Hoisko CLT.

Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.

– CLT koetaan terveelliseksi ja raikkaaksi luonnonmateriaaliksi. Siinä on luomutunnelmaa, hän sanoo.

Asiakas valitsee, paljonko haluaa vastuuta projektista

Blockhusin toiminta-ajatuksena on toteuttaa terveitä puutaloja asiakkaan toivomaan valmiusasteeseen. Thomas ja Jonas Byggmästarin yrityksen päätoimipaikka löytyy Pietarsaaresta. Yritys toteuttaa omia CLT-kohteita myyntiin ja rakentaa CLT-omakotitaloja ja isompia kohteita asiakkaiden toivomusten mukaan. Blockhus välittää HOISKO CLT:n elementtejä myös myyntiin ja tekee tarvittaessa CLT-asennuksia.
Yksi viime vuoden suurimmista CLT-kohteista oli Närpiön yläkoulun CLT-elementtien asennus.

Asiakas voi valita urakointitavan sen mukaan, kuinka suuren vastuun haluaa ottaa projektista ja minkälainen kustannustaso hänelle parhaiten sopii. Riippumatta siitä, minkä laajuisen toimituksen asiakas haluaa, Blockhus opastaa häntä koko projektin ajan ja avustaa esimerkiksi yhteydenpidossa viranomaisiin ja muihin urakoitsijoihin.

– CLT-talon hankkiminen ei ole perinteistä talopakettia vaikeampaa. Suunnittelu on hyvin tärkeää. Jos se on tehty hyvin, niin hankinta on jopa helpompaa kuin tavallisen talopaketin, sanoo Byggmästar.

Vancouverin 18-kerroksinen CLT-talo vakuutti

CLT:hen perehtyessään Byggmästar kiersi tutustumassa siihen Ruotsissa ja Kanadassa eli siellä, missä elementti oli löydetty jo ennen Suomea. Vaikuttavin kokemus oli Kanadan Vancouverin 18-kerroksinen CLT-talo.
Kun CLT tuli Suomen markkinoille, Byggmästar tarttui siihen heti. CLT-talojen kysyntä on hänen kokemuksensa mukaan viime vuosina lisääntynyt.

– Koska materiaali on uusi, moni kaipaa siitä kuitenkin konkreettisia kokemuksia.

CLT-tulevaisuuden hän näkee valoisana. Mitäpä muuta voisi ajatella luonnonmukaisesta ja terveellisestä rakennusmateriaalista, josta rakentaminen on helppoa ja nopeaa.

Suunnittelu maksaa vaivan

Joitakin käytännön asioita on hänen mukaansa hyvä tietää, kun valitsee materiaalikseen CLT:n.

– CLT-kohteissa sähkörasioiden paikat tehdään tehtaalla jo elementteihin. Siksi sähkösuunnitelmat tehdään jo tavallista aikaisemmassa vaiheessa. Nämä asiat kannattaa harkita hyvin. Yksi ylimääräinen päivä katkaisimien paikan miettimiseen ei ole koskaan huono.

– Rakennusvaiheessa on tärkeä varoa elementin liian nopeaa kuivumista ja puhaltimien käyttöä, sillä se voi altistaa CLT:n pintalamellin halkeilulle.

Jos elementtiä maalataan itse, hän suosittelee olemaan tarkkana pensselinvetojen kanssa.

CLT-kodissa taulun ja hyllyn saa mihin kohtaan tahansa

Asumisvaiheessa CLT tuo sellaisia konkreettia hyötyjä, joita ei tule ehkä edes ajatelleeksi. Sisustajalle se antaa muun muassa mahdollisuuden sijoittaa tauluja ja seinään kiinnitettäviä hyllyjä hyvin vapaasti ja miettimättä, rikkooko naula mahdollisesti muovisulun tai missä se piiru onkaan. Taulujen ja hyllyjen ruuvien jäljet voi tarvittaessa peittää massalla ja pintakäsitellä uusiksi.

– On hyvä huomata myös se, että CLT:n pintaa voi hioa. Jos siis haluaa muuttaa aiempaa sävyä, niin seinän voi käsitellä uudella värillä.

Blockhusin asentajat tuntevat CLT:n. Artikkelin kuvat ovat tammikuussa pystytetyn omakotitalon asennustyömaalta. Talo sai seinät ja katon päälle vain kuudessa tunnissa. Yläkuvassa vasemmalta Mose Fagerholm, Thomas Byggmästar, Jonas Byggmästar, Joakim Eklund ja Johan Berglund. Tässä kohteessa CLT-elementin pintaan on haluttu uritus.

Blockhusin toteuttamista HOISKO CLT -kohteista voi lukea lisää myös näistä artikkeleista:

HOISKO-CLT:n verkostosta saa CLT-omakotitalon kuin talopaketin

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Blockhus tekee CLT-kodin rakentamisesta helppoa appeared first on Hoisko CLT.

Kun lähdetään rakentamaan kaupungin keskustan tuntumassa, saattaa vastaan tulla monenlaisia rajoituksia.

– CLT on rakennusmateriaali, jonka valitessaan ei törmää rajoituksiin vaan siihen, että materiaali itsessään ratkaisee monia kaupunkirakentamiseen liittyviä haasteita. Siksi se sopii oikein hyvin jopa Helsingin keskusta-alueelle, sanoo professori, arkkitehti Matti Rautiola ARRAK Arkkitehdit Oy:stä.

Tällainen CLT-citykoti on Rautiolan Resi Markkaselle suunnittelema kaunis pikkutalo Helsingin Laajasalossa.

CLT täytti toiveet ja tontin vaatimukset

Rautiola kuvaa, että kun arkkitehti tapaa asiakkaansa, lähtee yhteistyö liikkeelle haaveiden ja tilanteen kartoituksesta. Resi Markkasen haaveena oli ekologisen kodin rakentaminen pienelle tontille, jolla oli jo yksi talo. Hän oli miettinyt muun muassa hirsitaloa. Rautiola päätyi ehdottamaan talon materiaaliksi CLT:tä. Se täytti toiveet ekologisuudesta ja tarjosi ratkaisun, josta saadaan tiivis, kaunis, hyvän tuoksuinen ja akustiikaltaan miellyttävä talo.

– CLT-valinnalla pystyttiin samalla ratkaisemaan kaikki tonttiin liittyvät haasteet: energiatehokkaan rakentamisen vaatimus, liikenteen aiheuttamat meluhaitat ja ahtaan rakennuspaikan tiukat paloturvallisuusvaatimukset. Materiaali antoi mahdollisuudet myös asiakkaan toivomaan edullisella budjetilla rakentamiseen.

CLT täytti tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset

Rakennuspaikka oli suikaleen mallinen ja sitä rajasivat tontin toinen rakennus ja toisaalla naapuritontin talo. Rakennusoikeutta oli 80 neliötä.

– Tällaisella kaupunkitontilla talo on käytännössä sovitettava kenkälusikalla paikoilleen, Rautiola kuvaa.

Naapurin ja toisen talon sijainti vain parin metrin päässä teki palomääräyksistä tavallista kovemmat (EI30). Niihin vaatimuksiin tiivis ja paloturvallinen CLT istui kuitenkin täydellisesti.

Vahva elementti suojaa liikenteen ääniltä

Koska liikenne aiheuttaa alueella melua, piti myös sen haitat eliminoida.

– Tämä onnistui 240-millisellä CLT-elementillä, joka sulkee äänet kodin ulkopuolelle tehokkaasti.

Rakennuskustannuksiin vaikutti puolestaan simppeli, yksinkertainen rakenne. Rautiolan näkemys onkin, että kun panostetaan perusmateriaaliin ja luodaan sillä mielenkiintoinen, hallittu tilanäkymä, esteettisyys syntyy siitä. Erityisiä kommervenkkejä ja kalliita materiaaleja ei höysteeksi tarvita.

Palolaseilla lisää ikkunapinta-alaa

Markkasen kodissa on monia arkkitehdin ideoita. Listat on upotettu elementin sisään jyrsittyyn roiloon, jonka takana ovat puolestaan sähköjohdotukset. Ikkunoiden suhteen oli sovellettava poikkeavaa ratkaisua: Finnglass Oy:n palolaseja. Tavallista lasielementtiä käytettäessä olisi jouduttu jättämään ikkunat pois tai tyytymään hyvin pieneen lasipinta-alaan. Palolasit upotettiin suoraan runkoon ilman karmeja.

Rakentaminen siirtyy työmaalta työpöydälle

Rautiola on koko 70-luvulta alkaneen uransa suosinut myös puurakentamista ja on sen puolestapuhuja. CLT:n valtteja on hänestä muun muassa yksiaineisuus ja arkkitehtoninen kauneus, joka vastaa vaatimuksiin ympäristöystävällisyydestä ja hiilineutraalisuudesta.

– Se on myös materiaali, jota käytettäessä suuri osa rakentamisesta siirtyy työmaalta arkkitehdin pöydälle, sillä monet detaljit ja rei’itykset on suunniteltava jo siinä vaiheessa, hän sanoo.

Toiveena moni-ilmeisempi rakentaminen

Rautiola toivoo, että urakoitsijat oppisivat käyttämään CLT:tä entistä enemmän ja materiaali löytäisi yhä useammin tiensä erilaisiin kohteisiin.

– Rakentaminen on ollut Suomessa kovin yksi-ilmeistä. Toivoisin moni-ilmeisempää rakentamista ja erilaisten materiaalien käyttöä.

Hänellä itsellään on juuri tulossa työn alle niin kerrostaloa kuin lomarakentamistakin CLT:stä. Jokainen puurakennus lisää on konkariarkkitehdin mukaan hyväksi.

ARRAK Arkkitehdit Oy on kansainvälisesti tunnettu julkisten kohteiden, liikerakennusten ja asuinrakennusten suunnittelija sekä korjausrakentamisen sekä aluesuunnittelun asiantuntija. 70-luvulta alalla toiminut Matti Rautiola toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Suunnittelun raamit, joihin CLT oli valmis ratkaisu:

• energiansäästövaatimus
• liikenteen melun eliminoiminen
• rakennuspaikasta johtuvat, tavallista tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset
• pieni budjetti
• rungon nopea pystytys.

Lue citykodin asukkaan kokemus.

The post Professori, arkkitehti Matti Rautiola: CLT on vastaus moneen kaupunkitontin haasteeseen appeared first on Hoisko CLT.

– Se on positiivinen hyppäys eteenpäin puurakentamisessa. Se antaa niin paljon mahdollisuuksia, ja asentaminen on helppoa, sanoo Juusela.

– Olen aina pitänyt massiivipuusta. Se on kosteusteknisesti niin hyvä ja turvallinen ratkaisu, koska se on yhtä materiaalia alusta loppuun. Siksi minulla ei ollut mitään ennakkoluuloja CLT:täkään kohtaan. Ominaisuudethan ovat samat kuin hirressä. CLT:stä rakentaminen on vain helpompaa, Kristo kiteyttää.

Suomessa CLT:n jalostus pisimmällä

Juusela tutustui massiivipuuelementtiin jo 90-luvulla Saksassa.

Siellä sitä käytettiin pääasiassa välipohjarakenteissa. Samassa käytössä se on kivirakentamiseen painottuvassa Saksassa edelleen. Mielenkiintoista onkin se, miten eri tavalla CLT-elementin kehityskaari on maailmalla kulkenut.

– Monessa muussa maassa sitä käytetään kantavina rakenteina ja siitä tehdään paljon isompiakin kohteita kuin mitä Suomessa on tähän mennessä tehty. Suomessa taas elementtiä on jalostettu pitemmälle kuin muualla ja siitä on tehty näkyväksi pinnaksi soveltuva, viimeistelty tuote. Tähän varmasti vaikuttaa pitkä suomalainen puurakentamisen perinne, miehet pohtivat.

– Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja sanoessaan, että kymmenen vuoden kuluessa CLT nousee Suomessa yhtä suosituksi kuin hirsi. Omakotitalojen rakentajat eivät vielä ole materiaalista niin tietoisia, mutta kun jalansija levenee, CLT lähtee varmasti pystyjyrkkään nousuun, uskoo Kristo.

Ammattilaiset arvostavat reunaliimattua CLT-elementtiä

Juusela ja Kristo arvostavat HOISKOssa sitä, miten yritys satsaa laatuun ja massiivipuuelementin kehittämiseen.

– HOISKO on tuotanto-orientoitunut ja laatuun satsaava tehdas. On helppo luottaa siihen, että sieltä tulee sitä, mitä luvataan, Kristo sanoo.

HOISKOn valmistama reunaliimattu elementti on juuri sitä, missä muodossa he haluavat elementtiä nähdä.

– Reunaliimaus on oleellinen, ehdottoman tärkeä asia niin ulkonäöllisesti kuin toimivuuden kannalta, Juusela painottaa.

Sillä saadaan kaunis, moderni ja viimeistelty, levymäinen pinta. Ulkonäöllisesti se on aivan erilainen kuin reunaliimaamaton elementti, jossa on selkeitä rakoja ja jonka vaikutelma on sama kuin lautaseinässä. Myös jäykkyys on reunaliimatussa parempi.

– Yhteistyö on sujunut HOISKOn kanssa loistavasti. Meillä tuli toisessa kohteessa viivästys perustusten kanssa ja elementtien aikataulujen toimitus piti lykätä sovittua myöhemmäksi. Se ei ollut HOISKOn kanssa mikään ongelma, Kristo kertoo.

Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat innostuvat CLT:stä

Kristo ja Juusela ovat huomanneet arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden innostuvan CLT:stä, koska se antaa niin paljon mahdollisuuksia ja vapauksia.

Suunnittelijat tuntuvat arvostavan selkeitä, suoria pintoja ilman saumoja – samoin sitä, että CLT-kohteessa voidaan seiniä levyttää siellä, missä halutaan, tehdä pysty- ja vaakakuviota sillä jaolla kun halutaan. Painumista ja puun elämistä ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.

Tärkeä on heistä tiedostaa se, että elementteihin liittyvien rakenteiden, ennen muuta perustusten, on oltava millilleen mittatarkkoja. Toinen CLT-rakentamisen erityispiirre on se, että sähkö-, lvi- ja ilmastointisuunnitelmat pitää olla mietittynä jo ennen elementin valmistusta, sillä aukotukset tehdään elementtiin jo tehtaalla.

Näitä seikkoja Kristo ja Juusela eivät pidä kuitenkaan ongelmallisina.

– Se tarkoittaa vain, että asiat valmistellaan oikein ja tehdään tarvittavassa järjestyksessä ja aikataulussa.

Päärakennus maatilalle ja kahden tontin talo kaava-alueelle

Tavekan CLT-kohteista toinen on maatilan pihapiirin uusi, 250-neliöinen päärakennus postikorttimaisemassa. CLT-rakennukseen päädyttiin muun muassa sisustussuunnittelijan suosituksesta. Massiivipuuelementti on viety väliseiniin asti.

Toinen kohde on erikoinen omakotitalo, joka koostuu kahdesta eri tonteille rakennetusta osasta ja niitä yhdistävästä isosta kellarista.

Erityisesti tässä kohteessa on pystytty hyödyntämään CLT:n hyviä ominaisuuksia: selkeitä, saumattomia pintoja sekä listattomia ikkunoita ja lattioita. Rakenteet ovat olleet hyvin vaativia, ja niiden totuttamisessa materiaalin palkkimainen rakenne on auttanut hyvin paljon.

CLT:stä voi rakentaa hyvin edullisesti

CLT-rakentamista suunnitteleville Kristo suosittelee yhteydenottoa suunnittelijaan, jolla on tietoa massiivipuurakentamisesta.

– Tällainen ammattilainen tietää esimerkiksi sen, miten aukotukset kannattaa tehdä. Siinä pystyy säästämään paljon. CLT:stähän voi tehdä mitä tahansa, mutta halutessaan siitä pystyy rakentamaan todella edullisesti. Säästöt tehdään suunnittelupöydällä.

– Rohkeasti vaan, jos materiaali kiinnostaa. Kun siihen tutustuu, niin näkee, mitä mahdollisuuksia se antaa, sanoo Juusela.

Tämän takia massiivipuun konkarit pitävät CLT-rakentamisesta

• Asentaminen on helppoa ja nopeaa.
• Kosteudenhallinta on työmaalla tavallista helpompaa. Elementit tulevat tehtaalta hyvin pakattuina ja ne pystytään asentamaan suojauksia purkamatta. Asentamisen nopeuden takia päästään nopeasti säältä suojaan.
• Suunnittelussa on rajattomat mahdollisuudet. Massiivipuuelementti antaa rajattomat mahdollisuudet esimerkiksi aukkojen koolle ja sijoittamiselle. Erilaiset CNC-työstöt ovat mahdollisia, ja siten voidaan toteuttaa vaikkapa upotettuja ikkunoita.
• Tuote on niin massiivinen, että toimii itse jäykistävänä, kantavana rakenteena. Siksi isompia ja haastavampia kohteitakin on helpompi tehdä. Tuentoja ei tarvitse lähteä väkisin tekemään.
• Painumista ei tarvitse miettiä, koska sitä ei tapahdu.
• Ulkonäöllisesti elementti antaa paljon vaihtoehtoja suorasta, sileästä pinnasta pysty- ja vaakaladontaan tai niiden vaihteluun.
• Isoista elementeistä rakennettaessa tiiveys on helppo hoitaa. Se pitää varmistaa vain elementtien nurkissa yksinkertaisella toimenpiteellä.

The post Konkarirakentaja ennustaa CLT:n suosiolle pystyjyrkkää nousua appeared first on Hoisko CLT.

Porvoossa otettiin marraskuun lopussa käyttöön massiivipuisista CLT-elementeistä rakennettu, 2700-neliöinen Metsätähden päiväkoti. Näyttävän ja kauniin rakennuksen rakennuttaja on Porvoon toimitilajohto. Päiväkoti oli pääurakoitsijalle, Rakennusliike Kalevi Suntio Oy:lle, ensimmäinen CLT:stä toteutettu kohde ja samalla tehokas oppitunti materiaalista. Toimitusjohtaja Mika Suntiolla ja työmaasta vastanneella Samuli Kaivonurmella on vain hyvää sanottavaa CLT:stä.

Rakennusliike aloitti perehtymällä huolellisesti materiaaliin ja detaljiikkaan. Nopeasti huomattiin, että keskeinen asia CLT-rakentamisessa on asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu.

– CLT:n asennus on vähän kuin legopalikoista kokoaisi. Vaiheet pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Siksi asennus- ja kuormajärjestyksen suunnittelu on tärkeää, kertoo Kaivonurmi.

Hyvä apu aikataulun ja järjestyksen suunnitteluun tuli HOISKOsta.

CLT-hankkeessa asennus- ja kuormasuunnittelu tärkeää

CLT-rungon asentamisen onnistuminen on Suntion mukaan ratkaiseva tekijä, jotta koko projekti pysyy aikataulussa. Jos siinä olisi jääty jälkeen, aikatauluhaasteet olisivat kertautuneet jatkossa.

Metsätähden asennuksessa huolellinen suunnittelu palkitsi tekijät ja runkovaihe meni todella hyvin. Asennus alkoi tammikuussa. Siinä vaiheessa kaikki elementit olivat tehtaalla jo valmiina. Ne lähetettiin Porvooseen tarkasti mietityssä järjestyksessä.

– Kuormia tuli viikoittain, joskus useampikin. Seuraavien viikkojen suunnitelmissa oli otettava huomioon muun muassa se, missä päin rakennusta nosturit kulloinkin olivat, kuvaa Kaivonurmi.

Asennusteltta vauhdittaa työvaiheita

Seinäelementtien asennus kesti pari kuukautta, tammikuun alusta helmikuun loppuun. Koko asennustyö tehtiin säältä suojassa ison asennusteltan sisällä. Sääsuojan käyttäminen on yritykselle tuttua monista aiemmistakin hankkeista. Vaikka ison suojan asennus on oma projektinsa, Kaivonurmi ja Suntio pitävät teltan käyttöä erittäin järkevänä, sillä se mahdollistaa paljon.

– Suojan alla pystytään aloittamaan monia sellaisia vaiheita, jotka onnistuisivat muuten vasta silloin, kun rakennus on saatu vesikattoon. Suojateltta jouduttaa tekemistä merkittävästi ja antaa mahdollisuuden ryntäyttää työmaata vauhdilla eteenpäin, Kaivonurmi kuvaa.

CLT-työmaa on muita pölyttömämpi

CLT opetti heidän mukaansa paljon ja osoitti, mitä etuja materiaalivalinnasta on työmaavaiheessa.

– CLT on siitä hyvä materiaali, että seinä on jo työmaalle tullessaan valmis. Jos elementtiä ei kolhita tai liata, sitä ei jouduta työmaalla hiomaan. Näin ei synny tasoitepölyä niin kuin yleensä. Jälkivaluilta säästyminen säästi myös aikaa, he listaavat.

Käytäntö osoitti myös sen, että isot puuelementit tasapainottivat sisäilman kosteutta pintalaattojen valuvaiheessa.

– Aivan erilaiselta tuntui kuin betonityömaalla, Kaivonurmi sanoo.

CLT:n eduksi hän listaa myös keveyden betonielementteihin verrattuna. Siten nosturit pystyvät nostamaan paljon suurempia elementtejä kuin betonista rakennettaessa. Yhdellä nostolla saadaan pystyyn jopa kymmenen metriä seinää.

Massiivipuu saisi näkyä uloskin

Lopputulos on Suntion ja Kaivonurmen mielestä komea ja kokemukset CLT:stä niin hyviä, että siitä rakennetaan mielellään jatkossakin.

– Se on kuitenkin sääli, että varsinainen CLT ei näy ulospäin, koska rakennuksessa on suojaava laudoitus, Suntio sanoo.

Hän kehottaakin aina miettimään, voisiko ulkoseiniinkin jättää elementtiä näkyviin ainakin osittain.

– Niin että näkyisi, mistä rakennus on tehty. Massiivipuuhan on niin hyvän näköinen, liimattu, nätti puu. Nyt sen kauneus näkyy vain sisällä.

– Kustannuksiltakin se olisi hyvä ratkaisu, kun ulkolaudoitusta ei erikseen tulisi, sanoo Kaivonurmi.

Suntio rakentaa mitä tarvitaan

40-vuotias Rakennusliike Kalevi Suntio on toisen polven perheyritys, jonka ruorissa ovat veljekset Mika ja Marko Suntio.

Yritys toteuttaa kaiken kokoisia rakennushankkeita Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Metsätähden päiväkoti oli ensimmäinen askel Itä-Uusimaan puolelle.

Netistä yrityksen löytää nimellä ”suntiorakentaa”.

– Nimessä on se hyvä puoli, että sillä saa aina keskustelun avattua. Etenkin, kun lisää, että toimimme Neuvottoman kylässä.

Miksi Rakennusliike Suntiossa pidettiin CLT:stä?

• CLT-elementti on niin kevyt, että kerralla pystytään asentamaan hyvinkin suuria elementtejä.
• Seinäelementti on työmaalle tullessaan valmis eikä vaadi tasoitetöitä. Rakennustyömaa oli siksi hyvin pölytön.
• Talvirakentamisessa elementti tasasi työmaalla kosteutta, joten työmaa koettiin betonityömaata mukavammaksi.

The post Ensimmäinen CLT-kohde osoitti rakennusliikkeelle elementin edut appeared first on Hoisko CLT.