Samalta reissulta voi mukaan tarttua sisustusideoitakin. Kohteen vuokraaja on nimittäin Sisustan-yritystä luotsaava sisustussuunnittelija Riikka Välimäki, joka on erikoistunut juuri CLT-kotien sisustuksiin. Hän on rakennuttanut talon yhdessä yrittäjäpuolisonsa Valtteri Välimäen kanssa.

– Toivon, että tämä CLT-talo antaa pikkuisen tavallisuudesta poikkeavan kokemuksen vieraillemme. CLT tuo persoonallisuutta, ja puitteet on luotu sellaisiksi, että tulija voi vain rentoutua ja nauttia, Riikka sanoo.

Se on hänestä tietenkin hienoa, jos talossa vierailu auttaa omasta CLT-kodista haaveilevia edistämään omia unelmiaan ja saamaan sieltä inspiraatiota.

CLT-rakentamisen helppous ja puun tunnelma

Perheellä on itsellään neljän vuoden kokemus CLT-kodissa asumisesta. Kotinsa ratkaisuja ja sisustusta Riikka esittelee Instagram-tilillään Linna_vuori. HOISKO CLT on ollut elementtien toimittajana kummassakin kohteessa.

– Oman kohteen rakentamisesta jäi päälle into toteuttaa CLT-kohteita myös muiden käyttöön. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa olla enemmänkin tekemässä tällaisia projekteja, sanoo Riikka.

CLT-rakentamisen helppous ja mahdollisuudet viehättävät heitä.

– CLT on materiaalina lyömätön. Se mahdollistaa niin paljon esimerkiksi hienoja ja viimeistelyjä yksityiskohtia. Tykkäämme siitä ihan omanlaisestaan fiiliksestä, minkä CLT-seinät tuovat.

Sisustussuunnittelijana Riikka arvostaa sitä, että massiivipuuelementti luo rauhalliset, mutta persoonalliset puitteet sisustamiselle.

”Vaikka puussa on oksakohtia, se on silti taustana hirveän rauhoittava. Puu antaa upeat puitteet sisustamiselle.”

Uutuuttaan hohkaavassa omakotitalossa on 114 neliötä ja kolme makuuhuonetta. Hyvin varustellun asunnon herkkuihin kuuluu ulkoporeamme.

Välimäet suunnittelivat kohteen itse, ja Valtteri vastasi osin myös rakentamisesta.

Asuntoa vuokrataan tällä hetkellä pääasiassa lyhytaikaiseen käyttöön, mutta myös pidempiaikaiset vuokrasuhteet ovat toivottuja. Varauskirja on ollut asunnon valmistumisen jälkeen liki tupaten täynnä.

– Kyllä kohde on kovasti kiinnostanut ihmisiä. Siitä, erityisesti kauneudesta, tulee hyvää palautetta. Sauna tuntuu jäävän vuokralaisten mieleen. Siellä seinät on jätetty CLT-pinnalle, ja lauteetkin on tehty CLT:stä, Riikka kertoo.

CLT-rakentamiseen jää nälkä

Välimäet uskovat, että CLT tulee kulkemaan heidän tekemisessään mukana jatkossakin.

– CLT on sellainen materiaali, että siihen jää nälkä. Joskus haluan päästä kokeilemaan esimerkiksi ikkunan upottamista elementin sisään niin, että näkyviin jää pelkkä lasi.

Itselleen Välimäet eivät toki uutta taloa tarvitse, sillä omasta Linnavuorestaan he eivät hevin luovu.

– Ainut mahdollisuus kokeilujen tekemiseen lienee siis rakentaa jatkossakin CLT-taloja vuokralle tai myyntiin. Onneksi myös omien sisustussuunnitteluasiakkaiden kautta pääsee suunnittelemaan CLT-taloja, ja ne ovatkin erityisen mieluisia suunniteltavia, tuumaa Riikka.

Tämän Airbnb-kohteen löydät Airbnb– ja Booking-palveluista (New Villa):

Kurkista myös aiempaan artikkeliimme Riikka Välimäen omasta kodista sekä Riikan sisustusvinkkeihin.

The post Tässä kauniissa kodissa pääset tutustumaan CLT-talon tunnelmaan appeared first on Hoisko CLT.

Kaikki kohteet on rakennettu HOISKO CLT:n elementeistä, ja paikalla on tehtaamme asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä kauempaakin.

Kahden CLT-kodin miniasuntomessut Siuntion Pickalassa

Siuntiossa avaavat lauantaina 16.9. ovensa juuri valmistuneisiin tyylikkäisiin ja ekologisiin CLT-koteihinsa tv-kokki ja tuottaja Harri Syrjänen sekä sisällöntuottaja Satu Lappalainen. Koteja on rakennettu rinnatusten Pickalan kaupunginosaan, luonnonkauniiseen miljööseen.

Satu Lappalaisen koti ja sisustusvinkit ovat monelle tuttuja Instagram-tililtä satumainen_hirsitalo_goes_CLT. Talo on 125-neliöinen, tanskalaistyylinen, eleetön ja harmonisesti sisustettu CLT-koti.

Harri Syrjäsen talo on puolestaan 200-neliöinen, moderni ja yksikerroksinen massiivipuutalo, jonka keittiöstä Soppamies heittelee muun muassa herkullisia reseptejä Instagram-tililleen.

Talojen omistajat ovat itse paikan päällä kertomassa rakentamisensa ratkaisuista ja sisustusvalinnoistaan.

Miniasuntomessuille on ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta.

Huomaa, että paikkoja on rajoitetusti.

Kohteet löytyvät osoitteista Rantakuja 7 ja Rantakuja 9, Siuntio. Pysäköinti on Störsvikin uimarannan parkkipaikalla. Kohteiden ovet ovat auki 16.9. klo 10–14.

CLT-talon asennusnäytös Keravalla

Tiistaina 19.9. on Keravalla mahdollisuus päästä näkemään, miten CLT-koti pystytetään. Massiivipuuelementtien asennuksesta vastaa HOISKO CLT.

Keravan keskustaan rakennettava omakotitalo on arkkitehdin suunnittelema kaksikerroksinen perhekoon koti. Talon runko on CLT-massiivipuuelementeistä. Ulkopuolelle tulee lisäeristys ja ulkovuoraus. Talon sisäpuolella CLT jää näkyviin.

Kohde on esimerkki HOISKO CLT:n laajemmasta toimituksesta, jossa HOISKO CLT:ltä tulee CLT-elementtitoimitusta laajempi toimitussisältö, tässä tapauksessa muun muassa kaikki talon kantavat rakenteet, vesikattomateriaalit ja ulkovuoraus asennuksineen. Paikan päällä on hyvä tilaisuus keskustella asiantuntijoidemme kanssa. HOISKO CLT:n tehtaalta asennusnäytökseen osallistuvat Tero Yli-Sikkilä ja Tuomas Koukkari sekä kohteen pystytyksestä vastaava Jaakko Sukari.

Asennuspäivänä 19.9. tontilla voi vierailla klo 12–18. Kohteen osoite on Sariolantie 12, Kerava.

HOISKO CLT:n asiantuntijat syyskuun tapahtumissa

• Tero Yli-Sikkilä, toimitusjohtaja, 050 325 4635, tero.yli-sikkila@hoisko.fi
• Tuomas Koukkari, myynti, 050 555 1874, tuomas.koukkari@hoisko.fi
• Jaakko Sukari, myynti, 050 590 8221, jaakko.sukari@hoisko.fi

The post Miniasuntomessut ja asennusnäytös asiakkaidemme CLT-kohteissa appeared first on Hoisko CLT.

Etätyön arkipäiväistyminen on vapauttanut ihmiset muuttamaan sinne, missä on oma unelmien paikka asua. Mutta kuinka toteuttaa omia toiveita ja arvoja vastaava koti? Kuinka pitää käsissä koko laaja rakennusprojekti? Mistä löytää hyvät suunnittelijat, tekijät ja materiaalitoimittajat? Kuinka hallita monivaiheisen hankkeen kustannuksia?

Näihin kysymyksiin tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun HOISKO CLT:n yhteistyökumppani Asumma Group Oy. Se on tuonut markkinoille uudenlaisen omakotirakentamisen konseptin. Asumman modernit, näyttävät CLT-kodit saavat muotonsa arkkitehdin suunnittelemista komponenteista kuin legopalikoista. Nopean ja kustannustehokkaan komponenttirakentamisen mahdollistavat CLT-elementit sekä Asumman vahva teknologia- ja arkkitehtuuriosaaminen.

Asumma on itse suunnittelun ja projektinjohdon ammattilainen, joka huolehtii rakennushankkeesta alusta loppuun. Rakennusmateriaalit tulevat hankkeisiin yhtiön ympäristöarvot ja laatukriteerit täyttävästä verkostosta.

– Tavoitteenamme on, että yhä useammalla olisi mahdollisuus rakentaa korkealaatuinen, omiin tarpeisiin suunniteltu koti ympäristöystävällisistä ja kestävistä rakennusmateriaaleista, kohtuullisin kustannuksin ja suoraviivaisen helpolla osto- ja rakennusprosessilla, kiteyttää Asumman toimitusjohtaja Martti Mela.

”Meidän asiakkaamme ovat oman alansa, mutta eivät välttämättä rakentamisen ammattilaisia. He arvostavat rakentamisen laatua ja helppoutta – sitä, että koko prosessin saa samasta osoitteesta.”

Pandemian keskellä syntynyt oivallus

Asumma sai alkunsa koronapandemian vyöryessä ympäri maailmaa. Martti Mela seurasi lock downin etenemistä silloisessa kotikaupungissaan Berliinissä. Työpaikat siirtyivät tunneissa etätyöhön. Perhe teki nopean päätöksen ja lähti Suomeen, pieneen kylään Melan kotiseudulle Raaheen. Siellä elämä oli normaalia ja mukavaa samaan aikaan kun Eurooppa oli kiinni.

– Tajusin, että on varmasti paljon muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Kun työ ei enää sido ihmisiä kaupunkien kalliisiin vuokra-asuntoihin, he äänestävät jaloillaan.

Mela ja yhtiökumppani Vitali Balajevs – kaksi teknologia-alan rautaista ammattilaista – näkivät, että luovan luokan muuttoliike oli synnyttämässä nopeasti ison kysynnän rakentaa uusia taloja. Vanhan talon hankinta riskeineen ja remontteineen ei houkuttele. He selvittivät, mitä tämä porukka talolta ja rakennushankkeelta haluaa.

– Se oli kiteytettävissä kolmeen asiaan: korkea laatu, suuri ympäristöystävällisyys sekä selkeä ja helppo prosessi, jossa koko hankkeen voi saada samasta osoitteesta.

”Näimme, etteivät ihmiset halua enää pakettitaloa, johon mahduttaa perheensä ja elämänsä, vaan yksilöllisen, tarpeitaan vastaavan kodin sopivalla budjetilla.”

Asumman johtavaksi arkkitehdiksi ja samalla kolmanneksi perustajaosakkaaksi tuli arkkitehti SAFA Pekka Airaxin. Kokenut arkkitehti on muun muassa 2021 Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaneen Kirkkonummen kirjaston suunnittelutiimin jäsen, jonka kädenjälkeä löytyy monelta mantereelta.

Tehdasvalmisteinen CLT-elementti on laadukas

CLT valittiin rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden, sisäilmaa parantavien ominaisuuksien, arkkitehtuuristen mahdollisuuksien ja rakentamisnopeuden takia. Yhteistyö HOISKO CLT:n kanssa alkoi nopeasti. Nyt yhteisiä projekteja on käynnissä jo viisi.

– HOISKO CLT:n nimi tuli esiin nopeasti CLT:stä puhuttaessa, ja sillä oli hyvä maine korkealaatuisena CLT-elementtitehtaana. HOISKOn laatu onkin osoittautunut erinomaiseksi. Koko tiimi on kovia tekijöitä, jotka myös jakavat kokemustaan ja tietoaan aktiivisesti, kiittää Mela.

Asummassa arvostetaan rakennusmateriaalin pitkälle vietyä tehdasvalmistusta.

– Siinä elementin tekee osaava, koulutettu porukka ja laadunvalvonta pelaa. Tietokone tekee elementit mittatarkasti suunnitelmien mukaan ja tehtaan kuivissa olosuhteissa. Elementtien asentaminen tontilla on supernopeaa.

”On hienoa päästä seuraamaan elementtien valmistusta HOISKOn tehtaalla. Kokonaisen talon elementit ovat muutamassa päivässä valmiina. Siinä näkee käytännössä tehtaan suuren potentiaalin.”

Elementtien esivalmistus automatisoidussa tehtaassa on hänestä keskeinen avain myös rakentamiskustannusten hallintaan.

CLT-komponentit kodin suunnittelun pohjana

Samasta syystä Asummalla nähtiin tarpeelliseksi automatisoida myös talojen arkkitehtisuunnittelu teknologisten ratkaisujen avulla. Tämä on Melan omaa pelikenttää. Hänellä on pitkä tausta teknologia-alustojen ja asumisen digitalisointiin liittyvien palveluiden kehittämisestä.

Syntyi ajatus kasvavasta komponenttikirjastosta, joka sisältää erilaisia rakenne- ja arkkitehtiratkaisuja.

– Komponentit ovat yhdistettävissä toisiinsa parametrisen suunnittelujärjestelmän avulla. Näistä palikoista asiakkaalle suunnitellaan juuri hänen toiveitaan vastaava ja tontilleen sopiva talo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat mallitalot, mutta jokainen kohde toteutetaan yksilöllisesti. Uusia komponentteja suunnitellaan sitä mukaa kuin tarvitaan.

Asumman verkostosta löytyy laajaa asiantuntemusta myös ympäristöystävällisiin ja käytössä edullisiin energiaratkaisuihin. Tavoitteena on rakennusten mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki.

Rakennusalan digiloikkaa tekemässä

Yritys on saanut EU-rahoituksen rakennusprosessin ja hankintaketjujen hallintaa tukevan digitaalisen järjestelmän rakentamiseen.

– Digitaalisen alustan ajatuksena on koota koko rakennusprojektin hallinta asiakirjoineen yhteen paikkaan ja tehdä hankkeen seuranta asiakkaalle helpoksi. Samalla alustalla asiakas pääsee myös esimerkiksi tarkastelemaan kotia todentuntuisessa ympäristössä ja kokeilemaan erilaisten muutosten vaikutusta.

Asumman toiminta keskittyy tässä vaiheessa Suomeen. Sen tavoitteena on kuitenkin viedä massakustomoitavat, korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset puukodit koko eurooppalaisen keskiluokan ulottuville ja kasvaa Euroopan suurimmaksi pientalojen tuottajaksi. Siihen teknologia antaa Melan mukaan mahdollisuudet.

Asummassa tehdään työtä isolla palolla. Etätyö on mahdollistanut kovien osaajien keräämisen tiimiin monesta eri maasta.

– Tekemisen mielekkyys on siinä, että näemme mahdollisuuden vaikuttaa niin monen ihmisen asumisen mahdollisuuksiin ja samalla ympäristön hyvinvointiin. Aina, kun voimme toteuttaa jollekin superhienon ja hyvälaatuisen kodin, se on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus.

Miten rakennushanke Asumman kanssa etenee?

• Asumma tarjoaa asiakkailleen rakennushankkeen kokonaissuunnittelun, projektinjohdon ja hankintaketjun hallinnan. Tästä tehdään kiinteähintainen sopimus.
• Suunnittelu lähtee Asumman arkkitehdin suunnittelemista talomalleista, joista arkkitehti räätälöi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisen kodin.
• Asumma tekee asiakkaalle ehdotuksia laatukriteerit täyttävistä eri materiaalien toimittajista hänen budjettinsa huomioon ottaen ja pyytää tarjouksia hänen puolestaan. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, hän tekee sopimuksen suoraan toimittajan kanssa.
• Asumma on hankkeessa mukana loppuun asti, kunnes asiakkaalle voidaan luovuttaa avaimet muuttovalmiiseen kotiin.

Lue tarkemmin Asumman rakennusprosessista.

The post Asumman konseptilla syntyy moderni, yksilöllinen ja muuttovalmis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

Luonnonmateriaaleja ja Lappia rakastava sisustussuunnittelija Inka Pentikäinen kertoo Vieraskynä-artikkelissamme Helsingin Laajasaloon nousseen kompaktin ja idyllisen CLT-kodin suunnitteluista ja valinnoista. Poimi talteen ideat.

Unelmaprojektini puhuttelevan, massiivipuisen CLT-materiaalin parissa alkoi keväällä 2020, kun tuttavani Essi Seppälä otti minuun yhteyttä ja kertoi heidän etsivän sisustusarkkitehtia ateljeeasuntokohteeseensa. Rakennuksen oli tarkoitus toimia sekä ateljee- ja tapahtumakäytössä että Essin osittain Lapissa asuvan Resi-siskon Etelä-Suomen kotina.

Sain nähtäväksi talon piirustukset ja mallinnoksen. Ihastuin veistokselliseen arkkitehtuuriin, korkeaan huonetilaan, avaruuteen ja valon kulkuun. Rakennus oli juuri sellainen, jossa olisin nähnyt itsenikin asumassa. Tilaa ajatuksille ja luovuudelle, puhutteleva materiaali. Jotain sellaista sanatonta selkeyttä, laatua ja kauneutta, jota sakraaleissa tiloissa on. Kuin Lapin erämaakirkko tai Sveitsin Alppien tunturimaja. Tuntui, että tästä saamme jotain poikkeuksellista ja puhuttelevaa aikaan Resin kanssa. Hän ymmärsi myös Lapin mystiikan, rauhan ja selkeyden.

Arkkitehtisuunnittelija oli melkoinen konkari, ARRAK-arkkitehtien Matti Rautiola. Arkkitehtien ammattiliiton (SAFAn) puheenjohtajanakin toiminut herrasmies oli toiminut myös tilasuunnittelun osaston professorina Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa itsekin sittemmin opiskelin.

Yhteinen ote projektiin oli meidän suunnittelijoiden ja tilaajien välillä ennakkoluuloton, luova ja toisia tukeva.

CLT-kohteen sähköt suunnitellaan ajoissa

Olin itse toiminut vuotta aiemmin CLT:stä rakennetun Suomalais-venäläisen koulun väri- ja materiaalisuunnittelijana ja sisustustöiden yhteyshenkilönä. Hanke voitti Vuoden puurakennus 2021 -yleisöäänestyksen. Oli kiehtovaa hypätä jättimäisen, 800 henkilön julkisen tilan sisustuksesta yhden henkilön kotiin ja noin kymmenen hengen elämyksellisen tapahtumatilan tuottamiseen.

Vierailimme Hoiskon tehtaalla tutustumassa CLT-elementtien valmistukseen. Käynti avarsi tietämystä materiaalista. Kotiin palattuamme alkoi kaiken saadun tiedon hyödyntäminen suunnittelutyössä.

Monta vaihetta piti ennakoida ja nähdä etukäteen, koska tämä veistoksellinen palapeli kasattaisiin sitten hetkessä kokoon paikan päällä. Esimerkiksi tilan sähköt ja valaistukset suunniteltiin etukäteen, sillä niiden reitit porattiin CLT-elementtien sisälle jo tehtaalla.

Rema-levyllä kalusteisiin CLT-pinnan näköä

Halusin keittiön ja muiden tilojen kiintokaapistojen olevan visuaalisesti samankaltaista pintaa kuin CLT. Siksi päädyimme rema-levyyn. Kiintokalusteiden selkeys ja puhdaslinjaisuus suunniteltiin kunnioittamaan veistoksellista päätilaa.

CLT-pintojen käsittelyä mietittiin pitkään. Vaihtoehtoina pohdimme luonnollista, kuusimateriaalille ajan saatossa syntyvää puupatinaa ja kevyttä, myrkytöntä ja luonnonmukaista käsittelyä. Päädyin suosittelemaan Chips&Bricks:n Jussin minulle esittelemää Rubio Monocoatin kuultokäsittelyä, joka pitää puupinnan vaaleana.

Keittiön sisustuksessa päädyttiin kauniisiin, metallisiin, kotimaisiin Stalan rosteritasoihin. Vaalean kuusiseinän ja rosteritasojen liitto oli meidän mielestämme onnistunut yhdistelmä. Lämpimän puun ja kylmän metallin kontrasti nostaa molempien materiaalien ominaisuudet esiin.

Lattiassa päädyimme betonia jäljitteleviin, pintatekstuuriltaan eläviin jättilaattoihin.

Kylpyhuoneeseen haluttiin hämyinen, metsäinen tunnelma kontrastina vaalealle avaralle päätilalle. Valitsimme metsänvihreän, eläväpintaisen kaakelin.

Perusvalaistusta täydentää Lapin mystiikka

Perusvalaistuksessa haettiin huomaamatonta ja eleetöntä linjaa. Kattoon upotetut spottivalaisimet ja liian tekniset led-tekniikat hylkäsimme: niistä puuttui pehmeyttä ja runollisuutta.

Tilaa tultaisiin käyttämään muun muassa jooga- ja äänimaljahoidoissa, joissa katse olisi selällään maatessa kohti kattoa. Sainkin idean tuikkivasta tähtitaivaasta, jossa valot olisi ripoteltu vapaasti kattoon eri korkeuksille, ja niiden sävyä, väriä ja voimakkuutta, sattumanvaraisuutta ohjailtaisiin Philipsin HUE -systeemillä. Näin voitaisiin luoda erilaisia valaistuksia, tunnelmia ja sävymaisemia tapahtuman luonteesta riippuen. Lapissa on ihan oma satumainen valomaisemansa, jota halusimme rekonstruoida myös Luovillaan.

CLT:n pinta on kuin luonnon oma tapetti

Talon kasaaminen syksyllä 2020 oli jännittävää. Isot elementit aseteltiin jättinosturein paikoilleen sokkelin päälle ja ruuvattiin yhteen paikallaan. Sisustustyöt etenivät pikkuhiljaa syksyn, talven ja kevään aikaan.

Lopputulos on käytännöllinen, puhutteleva ja harmoninen kokonaisuus. Resin ja Essin Luovilla on sielukas ja tunnelmallinen koti ja paikka elämyksille. CLT – kuusipuun luonnollisine kuvioineen – on upea, esteettinen pinta, kuin luonnon oma tapetti. Valo kulkee Luovillan tilassa kauniisti läpi vuorokauden ja nostaa tekstuurin esiin.

CLT antaa tilaan omanlaisensa, raikkaan sisäilman. Siinä on puhdas tuoksu, ja puun pehmeä pinta toimii hyvin tilan akustiikkana.

Mieleeni on jäänyt kytemään unelma omasta CLT-talosta, jossa olisi vastaavaa visuaalista ja materiaalista laadukkuutta. CLT on skandinaavinen pioneeri arkkitehtuurin ja rakentamisen materiaalipaletissa. Se on tulevaisuuden rakentamista, sekä esteettisesti, rakenteellisesti että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tätä materiaalia ei unohda koskaan sen koettuaan.

Inka Pentikäinen

• kokenut ja palkittu sisustusarkkitehti ja muotoilualan näkemyksellinen ammattilainen
• työskennellyt sekä kotimaisissa että kansainvälisissä korkean profiilin hankkeissa sisustusarkkitehtina, projektipäällikkönä, tuottajana ja myyntipäällikkönä
• tuorein projekti Messukeskuksen Habitarematerials-vientinäyttelyn tuottaminen ja rakentamisen johtaminen Milanon Design Week -tapahtumassa Italiassa huhtikuussa 2023 yhteistyössä NEMO arkkitehtien ja Habitare-tapahtuman tiimin kanssa.

Lue myös Luovilla-talon asukkaan haastattelu ja arkkitehdin ajatuksia:

Lapintytön CLT-citykoti on rauhan ja retriittien tyyssija – Hoisko CLT

Professori, arkkitehti Matti Rautiola: CLT on vastaus moneen kaupunkitontin haasteeseen – Hoisko CLT

The post Vieraskynä: Sisustusarkkitehdin silmin appeared first on Hoisko CLT.

Kerrostasoja on kolme ja neliöitä reilu tuhat. Maanpäällisistä kerroksista löytyy keittiö, oleskelutiloja, kirjasto, baari ja makuuhuoneet; kellarista kuntosali, spa, elokuvateatteri ja viinikellari. Vessoja on yhdeksän, niistä yksi kissojen oma.

Taloa kuvatessa voidaan ”tyypillinen” heittää sanavarastosta pois. Perheen toiveena oli yllätyksellisyys ja näyttävyys mutta myös kodikkuus.

– Kotiin haluttiin erilaisia tiloja ja tunnelmia. Sen iso kohde mahdollistikin hyvin, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Maru Hautala.

Suunnittelijoiden kerran elämässä -kohde

Projektia on tehty kaksi vuotta suunnittelijoiden, työmaan ja perheen tiiviissä vuoropuhelussa. Arkkitehti SAFA Maxim Troyanovskiy, vastaava työnjohtaja / urakoitsija Veikko Kristo ja sisustussuunnittelija Maru Hautala (Suunnitteluhuone NIONIO Oy) ovat kaikki massiivipuun ammattilaisia. Kohde on antanut mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita ei yleensä pääse tekemään. Perhe on esittänyt visioita ja ollut hyvin avoin suunnittelijoiden ideoille.

– Oikea arkkitehdin unelma, sanoo Troyanovskiy.

– Kyllä tämä sellainen kerran elämässä -kohde on, sanoo Hautala.

Samaa mieltä on Veikko Kristo, joka on pitkästä urastaan huolimatta tutustunut hankkeessa moniin uusiin materiaaleihin ja opiskellut niiden käyttöä. Hän kiittää siitä, että sai perheeltä vapaat kädet sopivien ammattilaisten etsimiseen. Ammattilaisten osaaminen näkyy, ja siitä kuuluu heille tunnustus.

Kaikki antavat kiitosta perheelle ja tiimille luottamuksesta ja yhteistyöstä, joka on tehnyt projektista niin mukavan.

CLT oli toimiva materiaali epätyypillisissä ratkaisuissa

Talon paikka räjäytettiin kalliorinteeseen. Maata ja kalliolouhetta poistettiin noin 500 kuormaa. Piha muodostuu suurelta osin kallion ja talon väliin rakennetusta 500-neliöisestä, suojaisasta terassista, jonne on myös suunniteltu erilaisia tiloja.

Perheelle oli selvää, että rakennus tehdään massiivipuusta. CLT-vaihtoehdon nosti esiin Veikko Kristo, ja sitä tukivat myös suunnittelijat. Materiaali ja HOISKO CLT:n korkea laatu vakuuttivat perheen.

– Rakentamisen näkökulmasta CLT on jäykkänä ja kantavana rakenteena ainut järkevä puumateriaali tällaisessa isossa kohteessa, jossa rakenteet eivät ole perinteisiä, sanoo Kristo.

Sisustuksellisesti elementti mahdollistaa modernin, pelkistetyn ilmeen: listattomat ovet ja ikkunat sekä selkeät, suuret, saumattomat pinnat.

Niin paljon perhe materiaaliin mieltyi, että sitä on käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän: viherhuone muutettiin kattoa myöten CLT:lle, ja siitä tehdään myös takapihan kesäkeittiö.

– HOISKOn toimitukset sujuivat hyvin eikä elementtejä joutunut työmaalla työstämään, sanoo Kristo.

Kahden talon ratkaisusta monta hyötyä

Kodin jakaminen kahdeksi rakennukseksi on rakennusmääräysten sanelema juttu: yli tonttien ulottuvaa taloa ei saanut rakentaa, ja yhden tontin neliörajat eivät talolle riittäneet.

– Ensimmäisiä kysymyksiä olikin se, miten talot yhdistetään ja saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Troyanovskiy.

Pakon sanelemasta ratkaisusta seurasi paljon hyvää, ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.

Arjen toiminnot on voitu sijoitella näppärästi ja niille saadaan eri tavalla rauhaa kuin yhden katon alla. A-talon keskikerroksessa on muun muassa keittiö-olohuone; yläkerrassa vanhempien tilat. B-talon keskikerroksessa ovat kirjasto, baari ja työtila; yläkerta on nuorison valtakuntaa.

– Kahden rakennuksen myötä saatiin lisäksi enemmän julkisivua, ikkunoita ja valoa, sanoo Troyanovskiy.

Talojen julkisivuista päätettiin pohdinnan jälkeen tehdä reilusti eri näköiset. Tummahko, harmaan vihreä A-talo on modernimpi ja siinä on vähemmän kontrasteja. Sen ulkoverhouksessa on käytetty kolmen kokoista pystypaneelia. Perinteisemmän näköinen B-talo on oranssinkeltainen. Paneelit ovat A-taloa paksumpia ja vaakasuunnassa. Katot ovat samanlaisia.

Isosta näkymästä upeisiin yksityiskohtiin

Koti on niin iso ja yksityiskohtia on niin paljon, että kaikkea ei heti hahmota. Ensin näkee avaruuden, sitten katse poimii yksityiskohdan toisensa jälkeen. Arkkitehdin suosimat kaarevat muodot, sisustussuunnittelijan harkiten valitsemat kauniit valaisimet tyylikkäine painikkeineen, kalusteet, tekstiilit, kahvat ja vetimet, epäsuorat valaistusratkaisut, suuret, listattomat ikkunat kuin maisemataulut…

Puusepäntyötä on hyödynnetty paljon. Lattiamateriaaleina ovat puuparketti ja keraamiset laatat. Mukavuutta lisäävää älytekniikkaa on käytetty runsaasti.

Suklaanruskeaa ja hiilenharmaata

Värisuunnittelu alkoi haluttujen tunnelmien pohtimisesta. Kotiin toivottiin järvenranta-resortin fiilistä ja erilaisia maailmoita, esimerkiksi baaritilaan ripaus New Yorkia.

Resort-tunnelmaa Hautala lähti hakemaan isojen pintojen tummista sävyistä. A-talon alakerrassa seinät käsiteltiin suklaanruskeiksi, B-talossa hiilenharmaiksi. Yläkerran makuutiloihin eli lähimmäksi taivasta haluttiin vaaleita pintoja.

Tumma seinä tuo arvoituksellisuutta, sillä värin takia materiaalia ei ehkä heti tunnista CLT:ksi. Kuultavan pinnoitteen läpi näkyvät kuitenkin kauniit puun syyt. Hautala sanoo, että tummuutta on turha pelätä.

– Kokonaisuuteenhan vaikuttavat tila, valo ja arkkitehtuuri. Isoissa tiloissa tummia värejä uskaltaa käyttää rohkeammin. Tummalla voidaan loihtia pesämäisiä tunnelmia ja ylellisyyden tuntua, ja tummaa seinää vasten voidaan korostaa sisustuksen yksityiskohtia.

Järvi- ja kalliomaisema liki joka huoneessa

Talon jokaisesta huoneesta näkee järvelle ja liki jokaisesta lisäksi kalliolle. Tummansävyiset seinät antavat näille ”luonnontauluille” upeat raamit.

Erityinen haaste järvimaiseman tavoittamiseen oli saunassa: se kun sijaitsee kellarissa, ja näkymään uhkasi tulla myös järven ja talon välissä olevan kadun liikenne. Arkkitehdin nerokas ratkaisu löytyi strategisesti sijoitetusta ja mitoitetusta pyöräkatoksesta, joka blokkaa liikenteen, mutta päästää järvimaiseman sisälle.

Kattoikkunoita on kaikkiaan parikymmentä. Niistä voi nähdä kallion päällä humisevien mäntyjen latvat.

Yhdessä kellarin kattoikkunassa voivat vilahtaa varpaatkin. Se on nimittäin arkkitehdin ideoima valopolku, jonka päällä ulkona voi kävellä.

Miten piilotetaan salaovi?

Kodintekniikka ja johdot on piilotettu näkyvistä.

– CLT-elementti on tässä näppärä materiaali, sillä kaikki johtojen aukot tehdään jo lähtökohtaisesti tehtaalla elementin sisään. Muuta tekniikkaa, esimerkiksi hanoja, on integroitu kalusteisiin, sanoo Hautala.

Keskikerrokseen tuo ilmettä CLT-elementtien vaakauritus, jonka syvyys ja välitys ovat tarkkaan mietittyjä.

– Yksi CLT-elementtien hauska mahdollisuus on se, että ovien ja ikkunoiden aukkopaloja voidaan hyödyntää pienempien sisustuselementtien tekemisessä. Tähän taloon sellaisesta syntyi salaovi oleskelutilasta baarihuoneeseen.

Haastattelua tehtäessä Hautala mietti juuri sitä, miten ovi kätketään.

Kokonaisuus ihastuttaa

Kun kokonaisuus alkaa olla valmis, ovat tekijätkin voineet huokaista monta kertaa ihastuksesta. Kokonaisuus näyttää upealta. Moni asia on livenä vielä paremman näköinen kuin osasi odottaa, ja vaikuttavuutta lisäävät ikkunoista sisään tulevat luonto ja valo.

Kristo sanoo, että talo on toiminut alueella myös CLT:n mannekiinina. Ainakin pari muuta CLT-taloa on parhaillaan nousemassa.

– On hienoa nähdä kaikki valmiina, mutta myös haikeaa, kun yhteistyö perheen ja mahtavan tiimin kanssa päättyy, sanoo Hautala.

Ellei sitten asettuisi taloksi salaoven taakse.

The post Tuhat neliötä tyyliä, tunnelmia ja yllätyksiä – yksi koti kahden katon alla appeared first on Hoisko CLT.

Tiina ja Petri Tikkisen uuden kodin ideana on helppo asuminen ilman jatkuvia rakennuksen ja pihan huoltotöitä ja turhia neliöitä. Kuulostaa osakkeelta taloyhtiössä, vai mitä?

Tikkisten koti on kuitenkin upealla paikalla mäen päällä seisova, uniikki CLT-talo. Arkkitehti on istuttanut sen 88 neliöön kaikki asukkaiden toiveet. CLT antaa kodille kauniit, ekologiset raamit, puun lämpimän ja rauhoittavan tunnelman ja niin hyvän sisäilman, että talossa nukutaan kuin tukit.

– Vieraatkin kiinnittävät aina huomiota massiivipuun tuomaan todella hyvään sisäilmaan, sanoo Tiina.

Tilan tuntua on haettu huonekorkeudesta, joka on enimmillään, oleskelutiloissa, liki kuusi metriä. Se tuo valtavasti valoa ja avaruutta.

– CLT on tosi ihana materiaali. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä valintaamme, Tikkiset sanovat.

Toista kertaa rakentamassa

Suotta eivät Tikkiset kutsu kotiaan nimellä Cltsnadi. Neliöitä on vain vajaa kolmannes aiempaan kotiin verrattuna. Hyppy entisestä, 15 vuotta sitten rakennetusta kodista uuteen oli suuri, mutta tarkkaan yhdessä harkittu.

– Ensimmäistä taloa rakentaessamme aloittelimme lapsiperhe-elämää. Talo oli ihana, ja sanoin monta kertaa, etten koskaan tule muuttamaan sieltä pois. Oli kaiken maailman tiloja ja huoneita, Tiina sanoo.

Kääntöpuoli oli se, että Tikkiset huomasivat asuvansa työleirillä, josta tuli taukoa vain talveksi.

– Oli tullut tehtyä materiaalivalintoja, jotka tarkoittivat jatkuvaa huoltoa. Isot terassit ja rimakaiteet oli sudittava uudestaan joka kesä. Ulkomaalauskin ehdittiin uusia jo kahdesti.

CLT:n ominaisuudet ja ulkonäkö ihastuttivat

Tiina oli kiinnostunut CLT:stä lukiessaan sen ominaisuuksista. Materiaalin pinnan näkeminen vahvisti ajatusta siitä, että ollaan oikealla tiellä. Yhteistyö HOISKOn kanssa alkoi ennen kuin toimittajaa oli edes valittu.

– Muihinkin toimittajiin olimme yhteydessä, mutta HOISKOn kanssa syntyi paras keskusteluyhteys. Petri ja HOISKOn Tero Yli-Sikkilä kävivät monia tärkeitä keskusteluja. Saimme Terolta valtavasti tietoa, ja hän nosti esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Huomasimme, että kaikessa ajateltiin meidän ja myös kukkaromme parasta. Se oli iso plussa, Tiina sanoo.

Talotoimitus ostettiin HOISKOn yhteistyökumppanilta, Finnlogilta.

Arkkitehti sai neliöt toimimaan

Yhtä tyytyväisiä Tikkiset ovat arkkitehtiinsa Tapani Takkuseen.

– Arkkitehdin käyttö oli meille uutta. Ensimmäisen kodin kohdalla se ei tullut edes mieleen. Nyt ymmärsimme, että suunnitteluun panostaminen on se tapa, jolla kodista saadaan näillä neliömäärillä toimiva. Tapani on suunnitellut paljon CLT:stä, etenkin juuri pieniä omakotitaloja kaupunkiin.

Mahdollisimman vähän huoltotyötä. Se oli tärkein toive arkkitehdille. Ulkopintojen puuosat ovatkin lehtikuusta, joka saa harmaantua rauhassa. Toinen tärkeä toive oli, että kaikille löytyy vetäytymispaikkoja. Tällaisia ovat parvelle tehdyt makuutilat, oleskelutilojen siirtoseinällä suljettava monitoimitila ja kattoterassi.

Myös jotain tavallisesta poikkeavaa toivottiin.

– Onkohan liian hullu idea, jos tiilikate jatkuisi katolta alas julkisivulle, arkkitehti kysyi.

Se kuulosti Tikkisten mielestä vain juuri sopivan hullulta.

Nuoren unelmahuone kahdessa kerroksessa

Talon L-muoto takaa sen, että terassi jää joka suunnasta täysin suojaan. Kirjaimen lyhyempi sakara on talon varsinainen yllätys, monitoimitila. Tavallisena arkipäivänä se näyttää tavalliselta, nätiltä työhuoneelta, mutta sen kymmenkunta neliötä muuntuvat tarvittaessa myös vierashuoneeksi, ruokailutilaksi ja jumppatilaksi.

Muunneltavuuden avain on kalusteissa. Salpaa kääntämällä seinästä saa laskettua alas mukavan sängyn yövieraille. Vastakkaisella seinällä oleva kaunis peili on myös suuren ruokapöydän kansi, joka nostetaan alas, kun kaverit kutsutaan syömään.

Perheen nuoren kaksikerroksinen huone ei taatusti jätä kylmäksi. Sen alakerrassa on työtila, yläkerrassa nukkumasoppi ikkunanäkymällä kodin alakertaan. Parven kruunaa seinien väliin pingotettu oleskeluverkko.

Kodin seinät valmistuivat silmien edessä tehdasvierailulla

Arkkitehdin kautta taloa kysyttiin mukaan MTV3:n Grand Designs Suomi -ohjelmaan. Osin siihen liittyen suunniteltiin vierailu HOISKO CLT:n tehtaalle Alajärvellä päivänä, jona siellä valmistuivat CLTsnadin elementit.

– Olihan se huikeaa nähdä, miten puutavara ajettiin halliin sisään ja kuinka se kulki läpi koko prosessin, Tiina sanoo.

Heidän silmiensä edessä sahatavara muuttui kokonaiseksi, kaunispintaiseksi elementiksi, johon CNC-kone leikkasi ikkunat ja porasi sähköjohtojen aukot.

– Voi vitsit, tuossahan on nyt meidän olohuoneen seinä, saivat Tikkiset huomata.

Sillä reissulla sovittiin, että elementtien mukana lähtee tontille myös ikkunoiden ja oviaukkojen aukkopaloja, joista Tiina voi rakentaa kotiin huonekaluja.

Omin käsin tehdyt kalusteet

Yksi taloprojektin hedelmistä onkin se, että se sysäsi Tiinan toteuttamaan pitkään mielessä kyteneen ajatuksen käsillä tekemisestä ja puusepän taitojen opiskelusta. Hän on suunnitellut ja valmistanut kotiin 15 upeaa huonekalua ja esinettä. Vaikka päätyö onkin ihan muuta, käsillä tekeminen tulee jatkumaan piharakennuksen verstaassa.

Siellä hääräämiseen on nyt aikaa.

Talon kuulumisia voi seurata Instagramista.

– Sain itse valtavasti apua ja ideoita projektiimme toisten somessa jakamista kokemuksista. Siksi jaan vuorostani omia kokemuksia ja ideoita mielelläni muille rakentajille somessa, Tiina sanoo.

Katso myös Grand Designs Suomi -sarjan jakso Cltsnadin rakennusprojektista.

The post Cltsnadi – Kekseliäs ja kaunis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

– CLT on kiinnostanut minua kovasti jo vuosia, ja olen työssäni seurannut puutalokohteita, hän kertoo.

Savisalolla on pitkä kokemus asuntoarkkitehtuurista ja toimisto- sekä julkisesta rakentamisesta. Jo opiskeluaikana nykyisessä Aallossa hän oli hyvin kiinnostunut puurakentamisesta, ja kiinnostus vei hänet muun muassa vaihto-opiskelijaksi puurakentamisen ”mallimaahan” Sveitsiin.

Nykyään hän työskentelee rakennuttajana. Oman talon rakentaminen onkin hänelle samalla kiinnostava mahdollisuus tutustua CLT:hen ja käytännön oppikurssi rakentamisesta.

– Onhan se eri asia suunnitella kuin itse raudoittaa, hän kuvaa.

Savisalo tekee työmaalla mahdollisimman paljon itse, ja myös perheen nuoriso kantaa kortensa kekoon. Tärkeä tukipilari on vastaavana mestarina toimiva oma isä, jolla on rakennusalalta 55 vuoden kokemus.

– Apuna on ollut myös mahtavasti talkooporukkaa, hän kiittää.

Kompakti ja muunneltava CLT-koti

Kuusivilla-talo on suunniteltu äidin ja kahden teinin kodiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon tilojen helppo muunneltavuus erilaisille perheille. Tavoitteena oli kompakti, reilun sadan neliön koti, jossa on iso keittiö—olohuone yhteistä oleskelua varten sekä nuorten omat huoneet ja äidin makuuhuone omassa rauhassaan. Neliöitä tuli lopulta 112.

Esteettömyys on yksi lähtökohta suunnittelussa. Terassia on paljon. Aurinkoinen, lämmin tontti takaa sille käyttöä.

CLT jää näkyviin sisällä talossa. Savisalo oli ehdoton siinä, että myös sisäkatto tulee samasta, kauniista massiivipuusta. CLT on hänestä kodikas materiaali, ja samalla puupinta toimii tyylikkäänä, selkeänä visuaalisena taustana kodin arjelle ja elämälle.

– En ole mikään tiukka minimalismin kannattaja, mutta ajattelen, että yksiaineisuus ja simppeliys sisustuksessa tuo tilaa asumisen monimuotoisuudelle ja elämiselle. Tavarat saavat näkyä.

Myös CLT:n tekniset ominaisuudet, rakenteelliset mahdollisuudet ja hiilijalanjälki ovat hänelle tärkeitä.

– Lattia on betonia. Se on hyvä kontrasti, kun seinät ja katto ovat puuta. Muutenkin olen sitä mieltä, että mitään materiaaleja ei ole järkeä kuorruttaa. Betoni saa olla betonia ja puu puuta.

HOISKO CLT:ltä hyvä palvelu ja parhaat kontaktit

Elementtien toimittajaksi löytyi HOISKO CLT, jonka neuvoihin ja palvelualttiuteen Savisalo on erittäin tyytyväinen.

– Sain aina vastauksen heti, kun kysyttävää oli, ja kaikki eteni tosi sujuvasti. Juuri kokemus siitä, miten asiakasta palveltiin, oli hintaakin ratkaisevampi kriteeri elementtitoimittajan valinnassa. Tuli sellainen olo, että vaikka minulla on rakenteilla vain pientalo, tätä tehdään kanssani yhdessä.

Kiitollinen hän on myös siitä, että HOISKOn antamasta vinkistä löytyi osaava ja hyvällä asenteella työskentelevä asennustiimi, Teuvarakenteen Jaakko Sukari ja Aarno Rintala.

– Minulla oli ensin epäonnea asennusporukan etsimisessä, ja useampi oharikin minulle tehtiin. Siinä alkoi olla neuvoton olo. Rakennusalalla on valitettava ongelma, että aina ei voi luottaa luvattuihin aikatauluihin.

Teuvarakenteen asennustiimi oli sen sijaan luottamuksen arvoinen ja lisäksi alan rautainen ammattilainen.

– Kaikki meni sujuvasti. Kaverit tiesivät, mitä tekivät. Myös nosturissa oli ammattilainen, Turun Nostopalvelu. Nosturifirman ja asentajien yhteispeli toimi hyvin. Se on myös todella tärkeä asia.

CLT-elementtien asennus oli hieno näytös

Runkoa ja sisäkattoa asennettiin kaksi päivää. Ne olivat Savisalolle itselleen taukoa rakentamisesta.

– Otin lomapäivän voidakseni seurata asennusta. Istuin vain ja ihailin seinien nousemista ja ammattilaisten tekemistä. Sitä oli tosi hienoa ja jännittävää katsoa. On aina mahtava seurata, kun porukka tekee hommaa ilolla. Se näkyy.

Kun elementit olivat pystyssä, tunne oli Savisalon mukaan uskomaton. Vaikka hän arkkitehtinä oli osannut hahmottaa mielessään sen, miltä tilassa tulisi näyttämään, seinistä katonharjaan ulottuvan puun kauneus pääsi kuitenkin yllättämään.

Ennen elementtien asennusta jännitti se, ovatko perustukset tarpeeksi tarkat. Pientä viilausta tarvittiin, mutta kaikki meni hyvin.

– Mittatarkassa CLT-kohteessa toleranssi on tosi pieni: sentin tai parin heitto mitoissa on jo merkittävä. Se on erilaista, mihin perustusten tekijät ovat meillä tottuneet. Mittatarkkuudessa onkin monella tekijällä vielä opittavaa ja omaksuttavaa, eikä sitä voi perustuksia tehdessä koskaan painottaa liikaa.

Maalämpöä uudella tavalla

Oma talohanke tarjoaa rakentamisen ammattilaiselle mahdollisuuden moniin kiinnostaviin kokeiluihin. Yksi tällainen on maalämpökeräimien yhdistäminen talon kantaviin, 18 metrin syvyyteen meneviin paaluihin.

Jotta energian kulutus saadaan mahdollisimman pieneksi, on apuna ollut energiakonsultti. Energiaoptimoinnin teki kohteeseen NollaE. Hankintavaiheessa lisäkustannuksia poikivat u-arvoltaan tavallista paremmat ikkunat. Energiakriisin keskellä on helppo olla tähän satsaukseen tyytyväinen.

Yksi kokeilu on luvassa julkisivulaudoitukseen.

– Olen ajatellut kokeilla rautavitrillikäsittelyä, joka edistää puun harmaantumista. Tai ehkä jätän ulkoverhouslaudoituksen kokonaan käsittelemättä.

Savisalon CLT-kodin rakentamista voit seurata Instagramissa tilillä Kuusivilla.

The post Oman CLT-kodin elementtien asennuspäivä oli arkkitehdille hieno näytös appeared first on Hoisko CLT.

HOISKO CLT:n yhteistyökumppaneista löytyy useita CLT-asennuksiin perehtyneitä ammattilaisia.

CLT-omakotitalojen asennuksia koko Suomen alueella

CLT-omakotitalojen kysynnän kasvaessa asennusammattilaisten tarvekin on kasvanut. Tähän huutoon vastaa eteläpohjalainen Teuvarakenne Oy, HOISKO CLT:n pitkäaikainen kumppani, joka on laajentanut toimintaansa CLT-omakotitalokohteiden myyntiin ja asennukseen.

Teuvarakenne tekee CLT-pientaloasennuksia koko Suomen alueella. Etelä-Pohjanmaan alueella yritykseltä on mahdollisuus saada myös laajempi kokonaisuus.

Yrityksellä on viiden vuoden kokemus CLT-rakentamisesta. Tähän saakka se on keskittynyt tarjoamaan CLT-valmismökkejä, -piharakennuksia ja -saunoja HOISKOn elementeistä Kotilehto-tuotenimellä. Omakotitalojen asennuksiin laajentaminen oli luonteva jatkumo. Toimitusjohtaja Jaakko Sukari on nähnyt kasvavan kiinnostuksen CLT-rakentamista kohtaan ja oppinut tuntemaan materiaalin kuin omat taskunsa.

– Jokainen kohde opettaa lisää, ja siten työtä tekemällä kehittyy koko ajan. Niinhän se on joka alalla, hän summaa.

Laajentamiseen kannusti myös hyvä ja toimiva kumppanuus HOISKOn kanssa. Luottamus on Teuvarakenteelle tärkeä arvo, ja sitä halutaan vaalia asiakassuhteissakin. Se tehdään, mitä luvataan, ja myöhemminkin ollaan tavoitettavissa, jos kysyttävää tulee.

CLT-elementit pystyyn nopeasti ja oikeassa järjestyksessä

Kokenut CLT-asentaja tekee elementtiasennuksen nopeasti ja kustannustehokkaasti, jolloin rakennus saadaan äkkiä säältä suojaan. Hän tietää, mitä tehdään ja missä järjestyksessä ja osaa reagoida yllättäviinkin tilanteisiin työmaalla nopeasti. Osaava asennusporukka hallitsee myös elementtien käsittelyn puupintaa vaalien ja suojaten.

– Ja jos jotain paikattavaa elementteihin työmaalla tai tehtaalla tulee – mikä sekin on inhimillistä ja korjattavissa –, ammattilainen osaa tehdä loppukorjaukset nopeasti ja taitavasti, Sukari sanoo.

Teuvarakenne panostaa myös työmaan siisteyteen.

– Kun lähdemme tontilta, haluamme jättää seuraavana aamuna työmaalle tulevalle siistin työympäristön. Pakkausmateriaalit kootaan siististi yhteen paikkaan illan viimeisinä tunteina.

Kokenut CLT-asentaja osaa minimoida nosturin työtunnit

Isoimman säästön ammattilainen saa Sukarin mukaan aikaan sillä, että hän osaa ohjeistaa nosturia elementtien asentamisessa ja ajatella järkevän järjestyksen siten, että konetta ei jouduta ylimääräisesti siirtämään tai odotuttamaan.

– Tehtaalla suunniteltu asennusjärjestys on asentamisessa lähtökohta. Ammattilainen pystyy kuitenkin näkemään työmaalla, milloin tästä suunnitelmasta voi jossain kohdassa poiketa – jos se on työmaasta, nosturin sijainnista tai kuorman purkujärjestyksestä johtuen järkevä ja taloudellinen ratkaisu. Elementtejähän ei voi tehtaalla aina pakata kuormaan täysin asennusjärjestyksessä niiden vaihtelevasta koosta ja muodoista johtuen, Sukari kuvaa.

Hän painottaa, että ilman ammattilaisen silmää ja kokemusta tällaisia asennusjärjestyksen muutoksia ei pidä tehdä, sillä seurauksena voi olla ylimääräisiä nostoja.

Millainen nosturi sitten tarvitaan CLT-elementtien asennukseen?

HOISKO ja asennustiimi laskevat sen, miten iso nosturi kohteen elementeille tarvitaan.

–Liian pientä tai suurta konetta ei kannata hankkia, Sukari muistuttaa.

Sekin on tärkeä miettiä, että nosturille kasataan kaikki tarvittavat työt samalla käynnillä. Asentajan on tärkeä ottaa huomioon, jos kohteeseen tulee esimerkiksi isoja, nosturivoimaa vaativia ikkunoita.

Hyvät perustukset takaavat sujuvan asentamisen

Jaakko Sukari painottaa CLT:stä rakentavalle kahta asiaa: hyvää, ajoissa tehtyä suunnittelua ja huolellisia, tarkkoja perustuksia. Ne maksavat itsensä takaisin ja mahdollistavat kodin toteuttamisen juuri sellaisena kuin on haluttu.

Hyvin tehtyjen perustusten merkitys korostuu CLT-kohteissa elementtien mittatarkkuuden takia. Perustukset, jotka ovat mittatarkat niin ulkomittojen osalta kuin myös korkeussuunnassa, ovat lähtökohta sille, että CLT-elementtien asentaminen sujuu nopeasti ja ongelmitta. HOISKO CLT ohjeistaakin, että korkeussuunnassa perustuksen tarkkuuden tulee olla +/- 2 mm.

Kun CLT-elementit asentuvat tasaisten perustusten päälle, mahdollistuvat myös erityistä mittatarkkuutta vaativat ratkaisut, kuten erilaisten rakenneliitosten tai esimerkiksi ikkuna-aukkojen listattomuus. Nämä viehättävät osaa asiakkaista erityisesti arkkitehtonisissa, moderneissa kohteissa.

– Huolellinen ja ajoissa tehty suunnittelu, mukaan lukien sähkö- ja lvi-suunnittelu, mahdollistaa puolestaan sen, että kaikki aukot ja läpivientikanavat pystytään tekemään elementteihin jo niiden valmistusvaiheessa tehtaalla. Se on paljon nopeampaa ja edullisempaa kuin että työstöjä tehdään jälkikäteen työmaalla, Sukari sanoo.

CLT:n laadukas, viimeistelty jälki yllättää

Sukari kertoo nähneensä CLT-mökkien kohdalla kerta toisensa jälkeen sen, että materiaali ja lopputulos yllättävät asiakkaan positiivisesti – siitä huolimatta, että CLT:n valitsevat ovat hyvin perillä sen ominaisuuksista.

– Kohteen luovutushetkellä asiakas sanoo usein saavansa vielä laadukkaamman ja paremmalta näyttävän lopputuloksen, mitä on osannut odottaa. CLT:llä päästään niin viimeisteltyyn, hyvään jälkeen. Se on yksi tämän materiaalin etu.

Mikäpä sellaisia elementtejä on asentaessa.

Artikkelin kuvat: Teuvarakenne

The post Teuvarakenne tarjoaa omakotitalojen CLT-elementtiasennuksia vankalla osaamisella appeared first on Hoisko CLT.

CNC-koneella tehtävä plaanaus perustuu erikoisterien käyttöön. HOISKO CLT on ainut suomalainen CLT-elementtivalmistaja, joka tarjoaa tällaista vaihtoehtoa CLT-pintojen tehdasviimeistelyyn.

– Plaanattu CLT-pinta vastaa hienosahattua pintaa, ja se on suoraan pintakäsiteltävissä. Se ei vaadi hiontaa enää työmaalla. Suosittelemmekin ulkoseiniin aina plaanausta, jos kohteeseen ei tule ulkoverhouslaudoitusta, kertoo Jukka Peltokangas HOISKO CLT:ltä.

Plaanaus on saanut asiakkailtamme suuren suosion. Asiakkaat antavat palautetta siitä, että maali tarttuu pintaan hyvin eikä plaanattu pinta peilaa sileän pinnan tavoin, hän sanoo.

Viimeistelyhiottu pinta soveltuu huonetiloihin

Plaanauksen ohella CLT-elementtien pintoja viimeistellään tehtaalla perinteisesti hiomalla. Hionta on sisäseiniin ja väliseiniin soveltuva koneellinen pintakäsittelymme. Viimeistelyhiottu elementti vaatii työmaalla enää tarkistushionnan ja mahdollisten likatahrojen poistamisen.

CLT-elementtien pintojen tehdasviimeistelyistä sovitaan käyttökohteen ja asiakkaan toiveiden mukaan. Mikäli elementti jää esimerkiksi rakennuksen ulkopintaan asennettavan ulkoverhouslaudoituksen takia piiloon, toimitetaan ulkopinta tällöin tuotantopintaisena, eikä sitä viimeistellä tehtaalla. Samoin myös ne rakennuksen CLT-sisäpinnat, jotka jäävät esimerkiksi levytyksen takia piiloon, toimitetaan tuotantopintaisena ilman viimeistelyhiontaa. CLT-pinnoille voidaankin siis tehdä tehtaalla hionta joko vain yhdelle tai molemmille puolille, riippuen siitä, jääkö pinta näkyviin ja tuleeko se sisälle vai ulos.

Suojaamalla vältät korjaushionnat

Likaantumisen ehkäisemiseksi suosittelemme elementeille aina työmaalla nopeaa pohjustekäsittelyä, joka helpottaa mahdollisten likatahrojen poistamista. CLT-massiivipuuelementeille sopivat samat pohjustusaineet kuin muullekin puulle.

Se, mikä pohjustusaine kohteessa kannattaa valita, riippuu päälle tulevasta maalista tai muusta lopullisesta pintakäsittelyaineesta.

HOISKO CLT suosittelee näkyviin jääville pinnoille seuraavia käsittelyitä:

• ulkoseinä: plaanaus
•  sisäpinnat (valmis pintakäsittelyaineille): viimeistelyhiottu

The post Plaanaus parantaa maalin tarttuvuutta – HOISKO CLT kehitti erikoishöyläyksen ulkopintoja varten appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskylän Halssilan historiallisen ja suositun asuinalueen rakentamista sääntelee tiukka kaava. Alue on niin erityinen, että kun kaupunki huutokauppasi sieltä tonttia, ei tilaisuutta voinut jättää väliin. Anniina ja Samuli Salmela saivat tontin. Pohdinnan paikka oli kuitenkin siinä, että Samulin haaveilemaa hirsitaloa ei tontille saanut rakentaa. Hänelle oli ehdottoman tärkeää, että rakennusmateriaalina olisi puu ja että rakennus olisi eristevillaton.

– Olen asunut ikäni hirsitalossa, ja tiedän, miten hyvä ilmanlaatu massiivipuisessa rakennuksessa on. Emme myöskään halunneet ottaa riskiä mahdollisesti kastuvista eristevilloista ja sen seurauksista tai halunneet talosta muoviloukkua. Massiivipuutalo on ekologinen ja terve, Samuli sanoo.

Samulin isä vinkkasi heitä tutustumaan CLT:hen. Se oli suunnilleen ensimmäinen kerta, kun pariskunta törmäsi materiaaliin ja kuuli, että elementtiä valmistetaan Suomessa – ja vieläpä heidän synnyinseudullaan Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.

Alueen tiukkaan kaavaan CLT-rakennus sopi. Ulkopinnaksi kaava vaati ulkoverhouslaudoituksen, joka muutenkin CLT-kohteisiin usein tehdään.

Vierailu HOISKOn tehtaalle oli kiva kokemus

Yhteydenotto johti vierailulle HOISKOn tehtaalle. Se oli Salmeloista mukava ja tärkeä kokemus.

– Se, että pääsimme näkemään elementtien valmistuksen, teki koko prosessista läpinäkyvän. Vierailulta jäi kuva ammattimaisuudesta, laadukkaasta tuotannosta ja siitä, että kaikki toimi hyvin, sanoo Anniina.

Anniina, joka ei ollut ollut ehdoton materiaalivalinnassa, ihastui CLT:n kauniiseen ja rauhoittavaan ulkonäköön ja ekologisuuteen.

– Kliinisen valkoista emme kotiin halunneet. Puu tuo lämpöä ja kotoisuutta, ja CLT:n pinta on hyvin kaunis, hän sanoo.

Kestävyys kuului myös CLT:n puolesta puhuneiden ominaisuuksien listalle.

Ekologiset valinnat laajenivat

Ratkaisu materiaalipohdintoihin löytyi siis omalta kotiseudulta – eikä vain runkomateriaalin osalta.

– Niin siinä sitten kävi, että vaikka olemme itse muuttaneet Keski-Suomeen, raahasimme koko talon Jyväskylään synnyinseudultamme, nauraa Samuli.

CLT-elementtejä täydensivät Vimpelissä valmistetut Ruukin kattopellit ja Perhosta tulevat Oksapuun portaat ja Jet-Puulta hankittu ulkoverhouslauta. Katto- ja läpivientiluukut tulivat puolestaan Samulin omalta vimpeliläisfirmalta, Plastec Finlandilta.

Ekologiset valinnat eivät lopulta jääneet CLT-elementteihin, vaan ajatus laajeni kaikkiin mahdollisiin valintoihin. Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö, väliseinien eristeeksi ekovilla ja keittiöksi Puustellin ekologinen Miinus-keittiö.

CLT:llä voitettiin neliöitä

Muiden CLT-kotien asukkaiden Instagram-tilit olivat alkuvaiheessa mielenkiintoinen tieto- ja idealähde. Suunnittelijaksi löytyi arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen.

– Hän teki aluksi kaksi pohjaluonnosta, joista valitsimme hyvältä tuntuvan. Lopullista suunnitelmaa lähdettiin työstämään siitä. Myös valaistussuunnitelma teetettiin samalla arkkitehdillä.

Varsinaisessa asuinrakennuksessa on 140 neliötä. Sen lisäksi pihassa on 30 neliön ulkorakennus. Se pitää sisällään autotallin ja myöhemmin valmistuvan pihasaunan ja -tuvan. Kaikkiaan neliöitä on 170 eli juuri se maksimimäärä, mitä tontille sai rakentaa.

Salmelat pohtivat, että osaava arkkitehti osoittautui kullanarvoiseksi.

– Hän osasi esittää oikeat, yksityiskohtaiset kysymykset. Lopputuloksena on talo, jossa on hyvin tilaa ja se on juuri siellä, missä me sitä tarvitsemme, Anniina sanoo.

Se oli erityisen tärkeää, koska neliömäärä oli rajallinen.

– Yksi massiivipuuelementin etu on se, että sen ansiosta saimme käyttöömme monta neliötä enemmän kuin mitä olisi jäänyt monikerroksisessa rakenteessa: villoitettu rakennehan olisi ollut paljon paksumpi, Samuli sanoo.

Massiivipuu eristää liikenteen melun

Salmelat halusivat kotiinsa värejä, jotka ovat harmoniassa näkyvän puupinnan kanssa. Sen myötä kevytrakenteisiin väliseiniin valikoitui maanläheisiä, murrettuja sävyjä. Ulkoseinien CLT-sisäpinnasta halutaan puolestaan nauttia sellaisenaan. CLT-seinät on käsitelty himpun verran pellavaan vivahtavalla Helo-hirsivahalla.

Alakerran lattia on betonia, joka toimii kauniisti CLT:n kaverina.

Koska talon vieressä on vilkasliikenteinen tie, oli melunsuoja keskeinen kysymys. CLT itsessään toimii äänien vaimentajana erittäin hyvin. Sen lisäksi elementtirungon ja ulkoverhouslaudoituksen väliin laitettiin varalta tuulensuojalevy.

– Niin hyvin rakenne sulkee äänet talon ulkopuolelle, että rakennustarkastaja ei desibelien tarkastuksessa mittareita tarvinnut. Ei ollut, mitä mitata, kun talossa oli niin hiljaista, Samuli sanoo.

Ääneneristävyysvaatimukset huomioitiin myös ovien ja ikkunoiden valinnoissa. Esimerkiksi terassin ovi painaa noin sata kiloa ja siinä on neljä saranaa.

CLT-talo nousi hämmästyttävän nopeasti

Kotinsa elementit Salmelat saivat nähdä ensimmäisen kerran HOISKOn tehtaalta lähetetystä kuvasta siinä vaiheessa, kun elementtejä tehtiin.

– Se, miten nopeasti elementit sitten asennettiin, oli mahtavaa. Molemmat rakennukset olivat pystyssä muutamassa päivässä, Samuli sanoo.

Kiitosta heiltä saavat hyvät timpurit ja perustuksista vastannut Perustava, joka tunsi CLT-asennuksen salat. Kaiken lähtökohta asennukselle on tasainen ja mittatarkka perustus.

Joidenkin muiden materiaalien kanssa odotteluaikaa tuli tavallista enemmän, sillä kulunut vuosihan osoittautui rakennusmateriaalien saatavuuden suhteen haastavaksi.

– Emme kuitenkaan halunneet tehdä kompromisseja materiaaleista vaan odotimme mieluummin niin kauan, että saimme juuri sitä, mitä oli ajateltukin, Anniina sanoo.

– HOISKOlle kiitokset siitä, että kaikki hoitui hyvin ja juuri niin kuin oli sovittu, vaikka aika oli varmasti elementtivalmistajallekin haastava, he sanovat.

CLT-kodissa unenlaatu parani

Salmelat pääsivät muuttamaan taloon huhtikuussa. Yksi uusista kalusteista on pinnasänky, jonka omistaja on joulukuussa syntynyt esikoinen, pikkuinen Emilia.

– Tosi onnellinen tässä on ollut joka päivä, kiteyttää Samuli perheen tunnelmat uudessa kodissa.

Molemmat toteavat nukkuvansa talossa erittäin hyvin. Unenlaatu on eri luokkaa kuin aiemmassa kerrostalokodissa.

– Ja hyvin täällä nukkuu myös vauva. Ilma on niin puhdas ja hyvä.

Varmemmaksi vakuudeksi Emilia tuhisee unessa tyytyväisenä koko haastattelun ajan pitkäksi venyneillä päiväunilla.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Oman kokemuksensa perusteella Salmelat voivat suositella CLT-kotia ja HOISKO CLT:tä muillekin. Sen he saivat rakennusaikana huomata, että materiaali kiinnostaa ihmisiä todella paljon.

– Töissä asiakkaat kyselivät aina tavatessamme talosta, ja moni heistä kävi seuraamassa työmaatakin, kertoo jalkaterapeuttiyrittäjä Anniina.

Kiinnostus näkyi myös tontilla, jossa väkeä pysähtyi tämän tästä. Salmelat keksivätkin mainion idean tuleville rakentajille.

– Perinteisen työmaakyltin lisäksi kannattaa laittaa tontille iso kyltti, jossa lukee ”Tähän nousee CLT-talo”. Sitten ei tarvitse timpureiden niin usein vastata samaan kysymykseen, Salmelat nauravat.

The post Salmelat eivät halunneet tinkiä ekologisuudesta ja sisäilman laadusta appeared first on Hoisko CLT.