Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.

Nurmeksen kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttama kohde nousi keskeiselle paikalle, niin sanotulle vanhan sairaalan tontille. Talo tarjoaa asukkailleen ympäristö- ja ilmastoystävällistä, muovitonta asumista.

Kohteen elementit ovat valmistuneet HOISKO CLT:llä. Pääurakoitsija on Rakennusliike Mustonen Oy, pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy / Samuli Sallinen ja rakennesuunnittelija Timber Bros Oy / Antti Matikainen.

Massiivipuukortteli palautti elämän kuuluisalle tontille

Vanhan sairaalan tontti Nurmeksen kaupungin keskustassa ehti olla tyhjillään liki 40 vuotta sen jälkeen, kun sairaalarakennus purettiin mystisesti yhden yön aikana. Rakennukselle oli juuri tulossa suojelupäätös.

Nyt suuri, korttelin kokoinen tontti on taas täynnä elämää ja massiivipuuta. Viiden vuoden aikana sille on valmistunut hirsinen päiväkoti ja kaksi kolmikerroksista CLT-kerrostaloa: parinkymmenen vuokra-asunnon Yhteisöpiha 1:n kodeissa on asuttu nyt pari vuotta. Opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2, täydentää kokonaisuuden.

– Massiivipuun käyttöön on kaksi syytä: Nurmeksen kaupunki kuuluu HINKU-kuntiin, joiden tavoitteena on hiilineutraalius. Toinen syy on viereinen, vanha, suojeltu Puu-Nurmeksen puutaloalue, jonka miljööseen uudisrakennusten piti sopia, kertoo Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Hurskainen.

Rakennuksessa päästäänkin hänen mukaansa hyvin pitkälle hiilineutraaliustavoitteeseen paitsi itse rakentamisen, myös käytön osalta: kiitos massiivipuun ja laajan aurinkosähköjärjestelmän.

Rakennushanke pysyi aikataulussa ja budjetissa

Hurskainen ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Mahlavuori kuvaavat juuri maaliin saatua Yhteisöpiha 2:n rakennushanketta erittäin onnistuneeksi.

– Työmaa on ollut erittäin sujuva työteknisesti ja aikataulullisesti. Viivästyksiä ei ole tullut, vaan kaikki on mennyt aivan aikataulussa, sanoo Mahlavuori.

– Harvinainen kunnallinen kohde: aikataulussa ja budjetissa. Siihen on kaksi päätekijää: pääurakoitsijan ja suunnittelijan osaaminen ja aiempi kokemus sekä HOISKO CLT:n elementtitoimitusten laatu ja täsmällisyys, Hurskainen sanoo.

Vanhan sairaalan tontin nousu uuteen kukoistukseen on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ainahan uuden rakentaminen antaa paikkakunnalle positiivista virettä, elävöittää ja tuo uskoa tulevaisuuteen, sanoo Mahlavuori.

Nurmekseen on saatu hyvää palautetta myös siitä, että se lähti maakuntakeskus Joensuun jälkeen ensimmäisenä maakunnassa modernin puukerrostalorakentamisen tielle.

Kokemus hyödyksi

Lopputulokseen on tyytyväinen myös Rakennusliike Mustosen yrittäjä Pekka Mustonen. Hän myöntää, että kun taustalla on pitkä betonirakentamisen kokemus, massiivipuuelementti vaati uusien asioiden opettelua. Yhteisöpiha 1:stä oli kuitenkin saatu jo hyvää kokemusta CLT-rakentamisesta.

– Yksi eri tavalla huomioon otettava asia on elementtien mittatarkkuus, joka vaatii myös asentajalta tarkkuutta ja huolellisuutta.

Yhteisöpiha 1 ja Yhteisöpiha 2 ovat toistensa peilikuvia ja ulkoisesti hyvin saman näköisiä, L-muotoisia luhtikerrostaloja. Talojen erona on se, että ykkösessä käytettiin lämpöeristettyä CLT-rakennetta, jossa käytettiin ohutta, satamillistä CLT-levyä. Yhteisöpiha 2:n runko on puolestaan paksua, 200-millistä massiivipuuelementtiä ilman lisälämmöneristettä. Ensimmäisen kohteen ohuempiin elementteihin verrattuna paksua CLT-elementtiä oli hänestä helpompi käsitellä.

Lopputulos on Mustosen mielestä komea ja lunastaa paikkansa kuuluisalla tontilla.

CLT-elementtien asennus oli sujuvaa ja nopeaa

Työmaata johtanut Esa Kinnunen sanoo elementtien asentamisen olleen sujuvaa ja nopeaa.

– HOISKOn elementit olivat hyvät ja mittatarkat, ja ne tulivat tehtaalta sovitussa järjestyksessä ja ajallaan, hän kiittää.

Kohde tehtiin sääsuojassa teltan alla. Asennus eteni kerroksittain, yhden kerroksen asennus kesti muutaman päivän.

CLT-hankkeita tehdään jatkossakin

Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokrataloille uusien kohteiden rakentaminen on päänavaus rakennuskannan uudistamiseen. Viime vuosikymmeninä uuden rakentamisen sijaan on remontoitu vanhaa rakennuskantaa ”enemmänkin kuin tarpeeksi”. Se lienee tuttu tilanne monessa kunnassa.

– Meillä on pyrkimyksenä päästä nyt investointirytmiin. Kohteet ikääntyvät, eikä ole taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista tehdä massiivisia peruskorjauksia kaikkiin käytössä oleviin kohteisiin. Ajatuksena on poistaa vanhoja rakennuksia hiljalleen käytöstä ja rakentaa tarpeen mukaan uusia, Mahlavuori sanoo.

Selvää on, että CLT:tä aiotaan käyttää jatkossakin.

Entä mitä rakennuttaja voisi sanoa muille CLT-rakentamista pohtiville?

– Pelko pois. Kannattaa hyödyntää erityisesti CLT-suunnittelukokemusta. Kokenut suunnittelija samoin kuin rakentajakin säästävät aikaa ja rahaa, kiteyttää Hurskainen.

Kuvat: Veli-Matti Hurskainen ja Esa Kinnunen

Lue myös kohteen arkkitehdin haastattelu.

The post Opiskelijat pääsevät asumaan moderniin ja ekologiseen CLT-kerrostaloon Nurmeksessa appeared first on Hoisko CLT.

Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.

Kun HOISKO CLT:lle tuli joitakin vuosia sitten ensimmäinen palonsuojakäsittelyä vaativa suurkohde, liikuntahalli, ei Suomesta löytynyt vielä palonsuojatuotetta, joka olisi testattu CLT:llä. Sen sijaan löytyi suomalainen yritys, Nordtreat, jolla oli paloturvallisuusmääräyksiin ja HOISKOn arvoihin vastaava, ympäristöystävällinen tuote ja tahtoa ratkaista ongelma. HOISKO ja Nordtreat sopivat yhteistyöstä ja lähtivät yhdessä teettämään laajaa testausta NT Deco -palonsuoja-aineen käytöstä CLT-elementillä.

Nyt HOISKO CLT voi tarjota asiakkailleen sertifioidun, ympäristöystävällisen palonsuojakäsittelyn, joka mahdollistaa elementin näkyviin jättämisen joko kokonaan tai suurelta osin isoissa kohteissa, joissa puun pintamateriaalilta edellytetään vaativaa B-s1, d0-paloluokkaa. Sertifioitu käsittely soveltuu vähintään 90-milliselle CLT-elementille.

– Palonsuojauksen testaaminen ja sertifiointi nähtiin tärkeäksi siksi, että halusimme olla varmoja elementtiemme palonsuojauksen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta ja tehdä asiat helpoksi asiakkaillemme. Lakiviidakko on niin monimutkainen, ettei se ole viranomaisillekaan aina helppo ymmärtää. Sertifioitu käsittely kertoo yksiselitteisesti sen, että tuote täyttää palomääräysten vaatimukset, sanoo Jukka Matti-Tuuri HOISKO CLT:ltä.

Edullinen palonsuojakäsittely korvaa levytyksen

Pykälien monimutkaisuuden tiedostaa myös Nordtreatin myynti- ja kehitysjohtaja Mikko Jalovaara.

– Siksi kannattaa aina selvittää ajoissa puun pintamateriaalien paloluokkavaatimukset, aineiden ominaisuudet ja niiden sertifioinnit. Sillä pääsee jo pitkälle palonsuojausta suunniteltaessa, on hänen vinkkinsä arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille.

Jukka Matti-Tuuri muistuttaa, että paksu, ristiinliimattu massiivipuu on jo itsessään hyvin paloturvallinen, sillä se syttyy huonosti ja palaa hitaasti, hiiltymällä, jolloin kantavuus säilyy huomattavasti terästä pidempään.

Pintamateriaalin palonsuojakäsittelyä vaaditaan kuitenkin tietyissä isoissa, julkisissa kohteissa. Palonsuojakäsittelyn vaihtoehtoja ovat levytys ja sprinklausjärjestelmät, joihin verrattuna palonsuojakäsittely on edullisin. Tarvittava palonsuojaus voidaan toteuttaa kohteesta riippuen myös sprinklauslaitteita ja palonsuojakäsittelyä yhdistämällä.

Ekologinen, lakaton palonsuoja-aine säilyttää hengittävyyden

NT Deco on vesipohjainen, läpikuultava kuullote, joka on saatavissa kirkkaana tai sävytettynä tuhansissa eri sävyissä. Käsittelystä tekee erinomaisen se, että se ei sulje puun pintaa eli estä tai heikennä sen hengittävyyttä kuten monet muut palonsuojakäsittelyt, jotka vaativat päälleen lakan tai maalin.

– Se ei siis vaikuta puun kykyyn läpäistä ja tasata kosteutta, mikä juuri tekee massiivipuurakennuksen sisäilmasta erityisen hyvän, sanoo Jalovaara.

Nordtreatin innovaatio on poikkeuksellinen siksikin, että puun pintamateriaalien korkeimman paloluokan (B-s1,d0) lisäksi se täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

– Kun tuotetta lähdettiin kehittämään, emme halunneet käyttää maaliteollisuudessa perinteisiä tehoaineita kuten ammoniakkia, fosforia ja bromia. Halusimme lähteä liikkeelle vihreällä teknologialla. Lähtökohtana oli ympäristöystävällinen, luontoa vähän kuormittava M1-luokan tuote, joka olisi myös tehokas palonsuojaominaisuuksiltaan, Jalovaara kuvaa.

Ympäristöystävällisyyden ja terveellisyyden lisäksi haluttiin hakea ratkaisu, joka ei kuluta tuotteen levityslaitteita, kuten oli havaittu muun muassa rautaoksidia sisältävien tuotteiden tekevän.

Innovaatio vastaa uusiin palonsuojausvaatimuksiin ja puurakentamisen kasvuun

Nordtreat perustettiin vuonna 2015, vaikka yhtiön kemiaa oli kehitetty jo kaksi vuotta ennen yrityksen perustamista. Taustalla on henkilöstön pitkä kokemus kemian- ja maaliteollisuudesta.

– Suomessa on päivitetty vuodesta 2011 alkaen merkittävästi vaatimuksia puun palonsuojauksesta, jota ohjaa E1: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Suomessa noudatetaan nykyään pitkälti eurooppalaista standardisointia, joka määrittelee, millaisia paloluokkia puutuotteilla on, miten niitä testataan, luokitellaan ja sertifioidaan. Rakentamisessa käytettävissä puutuotteissa, etenkin julkis- ja kerrostalokohteissa, vaaditaan usein tavallisia maaleja korkeampia pinnan paloluokituksia, useimmiten luokkaa B-s1, d0, kuvaa Jalovaara.

Samaa tahtia, kun lainsäädäntö on kehittynyt, on Nordtreatilla tehty kehitystyötä. Tänä päivänä suomalaisyritys pystyy tarjoamaan puutuotteille aiemmista poikkeavan, patentoidun, ekologisen pinnoitteen, jolla puun paloluokitusta voidaan parantaa merkittävästi.

Nordtreatin kasvu on ollut kovaa. Tuote osuu ajan arvojen ja vaatimusten tarpeisiin. Jalovaara näkeekin, että puurakentaminen ja vihreät arvot ovat kasvavia trendejä, ja sitä myötä vahvoilla ovat HOISKO CLT:n kaltaiset toimijat, jotka tuntevat puun palonsuojauksen vaatimukset ja osaavat tehdä sen hyvin.

Miten HOISKO CLT -elementin NT Deco -palonsuojakäsittely tehdään?

Palonsuojakäsittely tehdään elementille yleensä jo tehtaalla, sillä se vaatii tietyt olosuhteet ja koulutetun käsittelijän. Käsittely on kuitenkin mahdollista tehdä myös työmaalla sopivissa olosuhteissa.

Käsittely tehdään ruiskuttamalla, ja se perustuu vesiliukoisen aineen imeytymiseen puun pinnan läpi. Aineen määrä lasketaan palokuormituksen mukaan, eli tietylle pinta-alalle ruiskutetaan tietty, tarkkaan laskettu määrä palonsuoja-ainetta ohuina kerroksina. Vesi haihtuu, ja varsinainen suojaus jää puun sisälle. Lopulta hengittävä sideainekalvo luo pintaan kestävän suojan ja laadukkaan, sävytetyn pinnan.

Massiivipuulla palonsuojaus voidaan tehdä sertifioinnin ansiosta vain toiselle puolelle. Sisätiloissa käsittelyä ei tarvitse vuosien kuluessa uusia. Silloin, kun palonsuojaus tehdään ulkopintaan, se on uusittava 5–15 vuoden kuluessa, mikä vastaa myös muuta uusintakäsittelyn tarvetta.

Jos suojaukseen tulee kolhuja, kannattaa aina ottaa yhteyttä HOISKOon, jotta tilanne voidaan arvioida ja antaa tarvittavat toimintaohjeet. Esimerkiksi rakennusaikana tulleet mahdolliset vauriot ovat harvoin niin isoja, että ne vaatisivat palonsuojan osalta paikkausta.

Miksi NT Deco -palonsuojakäsittely?

• täyttää vaativan, B-s1, d0- puun pintamateriaalin paloluokan vaatimukset
• sertifioitu, vähän ympäristöä kuormittava ympäristöystävällinen ratkaisu
• nostaa turvallisuustasoa
• voidaan sävyttää juuri halutun sävyiseksi
• ei tee puun pintaan kiinteää kalvoa eikä estä näin puun kykyä tasata ilman kosteutta

Mikä B-s1, d0?

• B-s1, d0-luokitus tarkoittaa, että materiaalin osallistuminen paloon on hyvin rajoitettua, savunmuodostus hyvin vähäistä eikä siinä pääse syntymään palavia pisaroita.

Lisätietoa:

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

Paloturvallisuusasetuksen muutos lisää CLT-rakentamisen mahdollisuuksia (hoisko.fi)

Nordtreatin sivuilla ladattavissa opas massiivipuun palonsuojauksesta

The post HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon appeared first on Hoisko CLT.

Rakennuksen rakennuttaa ja omistaa yhteiskuntakiinteistöjen omistamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy. Pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy ja pääsuunnittelijana rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Kun rakennus valmistuu, kaupunki ehtii olla vuokralaisena hetken. Sen jälkeen vuokralaiseksi vaihtuu hyvinvointialue.

Terveellisyys ja hiilijalanjälki painoivat

Lauritsalan paloasemasta tulee tiettävästi Suomen ensimmäinen CLT-elementeistä rakennettu paloasema.

– Ei sellaista ainakaan missään ole vastaan tullut, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Siitä, että sellainen nyt nousee Lauritsalaan, on kiittäminen Lappeenrannan kaupungin puurakentamista painottavaa linjaa ja paikallista arkkitehtia Juho Ojalaa.

– Lähtökohtana olivat rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus sekä ekologisuus. Hiilijalanjälki on noussut rakennushankkeissa tärkeäksi kriteeriksi. CLT vastasi näihin tarpeisiin ja siitä on alueella jo kokemusta, sillä Lappeenrannan Joutsenosta löytyy saman toimiston suunnittelema CLT-koulu, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen kertoo tulevien tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden olevan asioita, joita osataan arvostaa.

– Ja onhan massiivipuinen rakennus ihan mahdottoman komea.

CLT on itsessään tehosteseinä

Asemalla on kerrosneliöitä noin 4000 kahdessa kerroksessa. Alakertaan on sijoitettu muun muassa kaluston huolto ja korjaus sekä henkilökunnan tilat. Yläkertaan tulevat toimistot. CLT-elementti jätetään näkyviin koko pitkällä takaseinällä huoltotiloista erilaisiin kokoontumistiloihin ja toimistoihin.

– Alun perin huoneisiin ajateltiin tehdä tehosteseiniä, mutta niistä luovuttiin, sillä komea CLT-seinähän toimii tehosteseinänä sellaisenaan, Pylkkänen sanoo.

Terveellisyyden lisäksi luvassa on entistä enemmän tilaa. Pylkkänen on erityisen tyytyväinen kalustonhuoltotiloihin ja hienoihin luokkatiloihin, jotka antavat mahtavat puitteet palolaitoksen tekemälle valistustyölle.

– Pelastuslaitoksen ääni on otettu suunnittelussa hyvin huomioon, hän sanoo.

Palonsuojauksessa monta vaihtoehtoa

Kohteen käyttäjät ovat palomääräysten asiantuntijoita. Siksi Pylkkäseltä ei voi olla kysymättä, miten CLT-rakentaminen istuu palomääräyksiin tällaista kohdetta rakennettaessa.

– Paloasema kuuluu paloluokitukseltaan P2-luokkaan, jossa palonsuoja on oltava perustasoa kovempi. Kohteen kantavuuden pitää säilyä palossa 30 minuuttia. CLT-rakennuksessa tähän paloluokkaan pääseminen ei ole ongelma. Tämäntyyppiseen, suurempaan julkiseen kohteeseen vaadittavan pintamateriaalin palonsuojauksen (B-s1,d0) voi toteuttaa kolmella tavalla: sprinklereillä, palonsuojauskäsittelyllä tai suojalevyillä, hän kuvaa.

Tässä tapauksessa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu oli palonsuojakäsittely. Sen saa halutessaan sävytettynä.

– Suojaverhous on perusteltu perinteisessä puurakennuksessa, mutta ei silloin, kun rakennetaan massiivipuusta. Levytyshän piilottaisi kauniin puun eli vesittäisi koko idean. Sprinklerijärjestelmien asennus olisi puolestaan tullut tällaisessa kohteessa paljon kalliimmaksi.

Rakennuksen kahdet kasvot

Juho Ojala kertoo rakennuksen suunnittelun lähteneen tontista ja ympäristöstä, jotka otettiin huomioon paloaseman hyvin erilaisten toimintojen sijoittelussa tontilla. Kalustohalli suurine ovineen aukeaa toiminnalliselle piha-alueelle ja sitä kautta vieressä kulkevalle sisääntuloväylälle, Lauritsalantielle, jolle paloautot pääasiassa suuntaavat hälytyksen tullessa.

Tontin toisella puolella on asuntoalue. Sinne rakennus näyttäytyy pienimittakaavaisena. Paloaseman toiminta ei pientaloalueelle näy. Sen sijaan sinne näkyy kaunis, punertavan tervanruskea rakennus, jonka ulkovuorena on pystylaudoitus. Sille antavat ilmettä lautojen leveyden vaihtelu ja ikkunoita reunustava paloautonpunainen tehosteväri.

Puhdas paloasema -periaate ohjasi suunnittelua

Erilaisten tilojen sijoittelussa on noudatettu puhdas paloasema -periaatetta. Mallia toteuttaa muun muassa Kuopion pelastusopisto.

– Ajatuksena on, että tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin ja puhtaisiin tiloihin. Likainen ja puhdas tila eivät koskaan ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan niiden välissä on aina välitila. Likaisiin tiloihin on sijoitettu esimerkiksi pyykkihuolto. Tässä lähtökohtana on oleskelutilan ilman suojaaminen palopaikoilla vaatteisiin tarttuvilta hajuilta ja muilta epäpuhtauksilta.

Lakimuutokset edistävät CLT:n käyttöä

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy on kahden sukupolven arkkitehtien perheyritys, joka on toiminut Lappeenrannassa liki 50 vuotta ja suunnitellut kohteita niin kotimaahan kuin ulkomaille. Viime aikoina toimisto on painottunut erityisesti koulusuunnitteluun.

Lauritsalan paloasema on Juho Ojalalle jo kolmas suuri julkinen rakennus CLT-elementeistä. Joutsenoon vuosi sitten valmistunut 9900-neliöinen yhtenäiskoulu on lisännyt alueella tietoisuutta ja kiinnostusta ristiinlaminoitua massiivipuuelementtiä kohtaan. Aiemmin Ojala on suunnittelut CLT-koulun Loviisaan.

Hän sanoo, että CLT-elementin käyttöä on edistänyt parikin viimeaikaista lakiuudistusta.

– Palomääräykset ovat muuttuneet sille suosiollisemmiksi, kun on herätty ajattelemaan massiivipuun paloteknisiä ominaisuuksia. Toinen lainsäädäntöön liittyvä parannus on massiivipuun ottaminen huomioon energialaskelmissa siten, että se mahdollistaa massiivipuun entistä laajamittaisemman käytön. Yksiaineisesta seinästä ei tarvitse tehdä enää niin paksua kuin aiemmin: energialaskelmissa annetaan massiivipuulle hyvitystä, ja sille hyväksytään pienempi lämmöneristysarvo.

Pykälien lisäksi CLT:n tietä siivittävät arkkitehdin mukaan positiiviset mielikuvat ja etenkin kokemus massiivipuurakennuksen hyvästä sisäilmasta.

– Eikä koskaan voi ohittaa sitä, että puu on ekologinen materiaali ja erityisesti massiivipuulla on pieni hiilijalanjälki.

Jutun havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy.

Lisätietoa HOISKO CLT:n sertifioidusta, ekologisesta palonsuojakäsittelystä isoille kohteille saat artikkeleistamme:

HOISKO CLT:n sertifioitu palonsuojaus perustuu ekologiseen, suomalaiseen innovaatioon – Hoisko CLT

HOISKO CLT -elementin palosuojaukselle sertifiointi

The post Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

– Moni kunta kirjaa jo uudiskohteessa tavoitteeksi tai jopa velvoitteeksi puun käytön. CLT tarjoaa näihin vaatimuksiin helpon ja selkeän tavan rakentaa, hän sanoo.

Hemsöllä on parhaillaan tekeillä ensimmäinen CLT-kohde, Lauritsalan paloasema eli Lappeenrannan uusi keskuspaloasema. Karjalainen pitää kohdetta yhtiölle tärkeänä, sillä CLT tulee varmasti näkymään yhtiön uudiskohteissa jatkossakin.

– Se on täysin selvää, että puurakentamisen rooli ja CLT:n käyttö lisääntyvät uudiskohteissamme. Mielenkiintoisempaa minusta onkin se, mitä ratkaisuja ja innovaatioita elementti voi tarjota tulevaisuudessa korjausrakentamiseen, jota meillä on myös paljon.

CLT tarjoaa toimivat ratkaisut isojen kohteiden toteuttamiseen

Karjalainen pohtii, että puurakentaminen on julkisissa kohteissa painottunut aiemmin erikoisuuksiin ja erityisiä taitorakenteita vaativiin ratkaisuihin, jotka eivät ole olleet monistettavissa. On tehty areenoita ja siltoja.

– Normaali kaupunkien uudiskohde on kuitenkin 3000–6000-neliöinen, terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennus, jonka rakenneratkaisut ovat tavanomaisia. Pitäisi pyrkiä siihen, että meillä on näihin tavanomaisiin rakenteisiin tutut, hyvät ratkaisut, hän sanoo.

CLT onkin hänestä juuri tuo helpon ja selkeän rakentamisen mahdollistava ratkaisu, jota puurakentamisessa on isoihin kohteisiin tarvittu. Sen etuihin kuuluu yhdisteltävyys muiden materiaalien, teräksen ja betonin, kanssa. Niille kaikilla on oma paikkansa.

– CLT on yksinkertainen, elementtitekniikkaan perustuva ja mittatarkka tuote, jonka toiminta on helppo ymmärtää. Detaljit ovat riittävän yksinkertaisia ja ratkaisut tavanomaisia: ne eivät vaadi tekijöiltä poikkeuksellisen vaativaa osaamista. Näin suunnittelijoiden ja tekijöiden määrä kasvaa ja kokemus karttuu. Vielä CLT ei ole niin tuttu tuote kuin betoni, mutta sitä kohti mennään, Karjalainen uskoo.

Rakennusaikaisten päästöjen sääntelyssä puulla tärkeä rooli

Hemsöllä on Suomessa tällä hetkellä 70 kiinteistöä Helsingistä Ouluun. Se keskittää toimintansa yliopistokaupunkeihin. Toiminnan ideana on omistaa ja ylläpitää kiinteistöjä ja vuokrata niitä kaupunkien ja muiden julkishallinnon toimijoiden käyttöön. Yhtiö vastaa yleensä suureksi osaksi myös kiinteistön ylläpidosta vuokra-aikana.

Kaupungeille tämä tarkoittaa tilapalvelun resurssien säästöä ja sitä, että vastuu ja riski rakennuksesta, mahdollisesta rakennuttamisesta ja ylläpidosta siirtyy asiantuntevalle kumppanille, jolla on vankka erikoisosaaminen ja kokemus kiinteistömaailmasta. Kustannuksetkaan eivät tule kertainvestointina vaan jakautuvat pitkälle vuokra-ajalle.

Kohteita rakennutetaan ja saneerataan vuokralaisille mittatilauksena. Vuokrasuhteet ovat pitkiä, ja asiakkaalle halutaan tarjota niin toimivat, terveelliset ja hyvät puitteet, että vuokrasuhdetta halutaan jatkaa sopimuskauden jälkeenkin.

Yhtiö toimii Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa, joissa toimintamalli on jo paljon pidemmällä.

– Esimerkiksi Ruotsissa meillä on yksistään oppilaitoskiinteistöjä yli sata, ja uusia rakennetaan vuodessa 5–10.

Rakennusmateriaalilla entistä tärkeämpi rooli päästöjen leikkaamisessa

Kiinteistöjen ympäristövaikutukset ovat yhtiölle keskeisiä, ja päästöjen karsimisessa se haluaa toimia aktiivisena edelläkävijänä.

– Tiedetään, että sääntelykin menee rakennuksen käyttöaikaisten päästöjen tarkastelusta koko elinkaaren tarkasteluun. Tällä hetkellä rakennustemme päästöistä karkeasti sanoen kaksi kolmannesta syntyy käyttöaikana, yksi kolmannes rakennusaikana. Lisäämme koko ajan geoenergian käyttöä, ostamme hiilineutraalia sähköä ja pyrimme ostamaan hiilineutraalia kaukolämpöä, kun se on mahdollista. Samalla rakennusaikaisten päästöjen osuus suhteessa kasvaa ja rakennusmateriaalin päästöihin on entistä tärkeämpi vaikuttaa, jotta pystymme leikkaamaan toimintamme päästöjä edelleen.

Tästäkin syystä on selvää, että puukohteita tullaan jatkossa rakentamaan.

Kuvassa ylhäällä Hemsö Suomi Oy:n Lappeenrantaan rakennuttama Lauritsalan paloasema, jonka CLT-elementit on toimittanut HOISKO CLT.

The post ”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” appeared first on Hoisko CLT.