Talo tulee palvelemaan lisäksi harrastustoimintaa eli kansalais- ja musiikkiopistoa, kuvataidekoulua sekä paikallisia seuroja ja järjestöjä.

Kohteen rakennuttaja on Kouvolan kaupungin tilapalvelut, ja sen rakentaa SRV. Rakennus on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2025.

Hanke on yksi suurimmista toimittamistamme julkisista kohteista.

CLT-monitoimitaloon 700 lapsen opetus ja päivähoito

Uusi monitoimitalo pitää sisällään tontilla entuudestaan sijaitsevan koulurakennuksen ja nyt rakennettavan uudisosan. Hankkeen laajuus on noin 7900 neliömetriä.

Suuri rakennushanke liittyy Kouvolan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon kehittämiseen. Siinä saman katon alle kootaan Inkeroisten yhtenäiskoulun kolme toimipistettä sekä erityinen tuki eri opetusyksiköistä. Päiväkoti korvaa neljä nykyistä toimipistettä, joissa järjestetään päivähoitoa tai esiopetusta.

Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehdit AFKS Oy.

Monitoimitalon havainnekuva: Arkkitehdit AFKS Oy

The post Inkeroisten suuren monitoimitalon massiivipuuelementit HOISKO CLT:ltä appeared first on Hoisko CLT.

Koululla on harvinainen OKKA-säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka on saanut vain kaksi alakoulua Suomessa. Yksi keskeinen kriteeri on toimitilojen ympäristöystävällisyys.

Ekologisuus lähtee rakennusmateriaalista ja ulottuu aurinkopaneeleista käytännön toimintaan. Arkisen touhun lomassa koulu valmentaa elämänmatkalle kestävän kehityksen ajatukset laajasti omaksuneita, luontoa arvostavia ja suvaitsevaisia lapsia.

– Mikäs tässä miljöössä on näitä asioita opettaa. Kaunis massiivipuurakennus ja ympäröivä kaunis luonto metsineen ja lintutorneineen tukevat ekologisten asioiden ja käsittelyä ja omaksumista. Meillä on ekologista sekä seinät että sisältö. Sen huomaa, että oppilaatkin arvostavat puuta materiaalina ja suhtautuvat siihen kunnioittavasti, sanoo luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Paula Saranen.

– Sen on myös laittanut merkille, että oppilaamme ovat hyvin aktiivisia ja omatoimisia, pohtii apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen.

“Paljon nätimpi kuin joku kivinen koulu”

Kuudes lukuvuosi on juuri käynnistynyt ekokoulun CLT-seinien suojissa. Syyskuun alkuun tultaessa oppilaskunta on ehtinyt kokoustaa jo muutaman kerran. Taloudellisia päätöksiäkin on tehty: oppilaskunnan varoilla hankittiin yhteiseksi iloksi legoja – ekokoulun hengen mukaisesti tietenkin käytettyinä.

Kuudesluokkalainen Sylvia Lyyra, viidesluokkalainen Onni Hänninen ja neljäsluokkalaiset Lennart Hämäläinen ja Niko Pesonen ovat kaikki saaneet aloittaa koulunkäynnin nykyisessä CLT-koulussa. Se on kaikkien mielestä mainio koulu.

– Paljon nätimpi kuin joku kivinen rakennus. Ja parempi kuin se, jossa olin päiväkodissa. Siellä oli huono ilma, ja tuli joskus hirveä päänsärky ja höpsö olo. Täällä ei tule, sanoo Onni.

Kouluun tulo toki jännitti, kun ei etukäteen ketään tuntenut. Mutta hyvä on ollut Satavuossa olla.

– Meillä on täällä hyvä yhteishenki, sanoo Sylvia.

Se on hänestä ihan parasta koulussa.

Poikien mielestä ihan ykkösjuttu on mahtava, avara liikuntasali.

Ekokoulusta arvokasta pääomaa

Tältä porukalta on turha kysyä, onko ympäristöstä huolehtiminen tärkeää.

– No tietenkin on.

Ekokoulussa lapset omaksuvat luonnostaan kierrättämisen ja kestävän kehityksen periaatteita.

– Pieninkin kysyy, että mihin roskikseen tämä kuuluu, kertoo oppilaskunnan ohjaava opettaja Anna-Kaisa Santanen.

Joka vuosi luokissa on nimetyt kestävän kehityksen keke-agentit. Heidän tehtävänsä on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa omissa luokissaan.

– Esimerkiksi hävikkiviikolla agentit punnitsevat, paljonko ruokailussa jää ruokaa lautasille, oppilaskuntalaiset kertovat.

Koulun erikoisuuksiin kuuluu telttasauna, jossa otetaan perinteisesti yhdessä muun muassa joululöylyt. Koululta löytyy maastopyöriä kokonaiselle luokalle, ja niillä tehdään retkiä. Oppitunteja pidetään välillä ulkona. Välillä järjestetään Talent-kisa. Kaikkein odotetuin on kuitenkin syksyinen Halloween, jolloin koulu puetaan hurrrjan pelottavaksi.

“Tosi hyvän koulun teitte”

Millaiset terveiset oppilaskunta sitten haluaisi kertoa HOISKOlle, josta koulun massiivipuuseinät ovat peräisin?

– Tosi hyvän koulun teitte. Hienon ja hyvän, sanovat Sylvia, Onni, Lennart ja Niko.

– Meillä on viihtyisä, mukava, puhdas ilma. Oppilaat eivät ole kipeinä huonon sisäilman takia. Täällä on hyvä olla, ja se on tärkeintä, sanoo Santanen.

Lisää Laukaan CLT-ekokoulusta: 

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

Artikkelin pääkuvassa Lennart Hämäläinen, Niko Pesonen, Onni Hänninen, opettaja Anna-Kaisa Santanen ja Sylvia Lyyra.

The post Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö appeared first on Hoisko CLT.

Vuonna 2018 käyttöön otettu CLT-rakenteinen Laukaan Satavuon ekokoulu on osoittautunut niin vetovoimaiseksi, että oppilasennusteet paukkuvat. Koulun suunnittelun lähtökohtana oli “sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle.” Nyt, kuudentena toimintasyksynä, oppilasmäärä on esikoululaiset mukaan lukien 141.

Rakentamisen taustalla oli kolmen elinkaarensa päässä olleen kyläkoulun yhdistäminen. Paikaksi valittiin sijainniltaan keskeinen Vuonteen kylä. Tuolloin ilmoilla oli luonnollisesti huoli, että koulujen lopettaminen alkaisi näivettää kahta muuta kylää, Saviota ja Tarvaalaa.

Opettajat, koulunjohtaja Mari Lummi-Hiekka, apulaisjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen ja ympäristökasvattaja Paula Saranen, toteavat, että toisin on kuitenkin käynyt. Koulu on lisännyt kaikkien kylien vetovoimaa, ja niihin on rakennettu vilkkaasti.

– Pelkästään jo koulumme rakennuksena on houkutellut perheitä alueelle. Oppilaita tulisi myös toisilta koulualueilta, mutta heitä ei valitettavasti ole enää tänä vuonna voitu ottaa tilan puutteen takia, kertoo Lummi-Hiekka.

Tiloja on jouduttu jo muokkaamaan siten, että kahdesta luokasta on remontoitu kolme. Muuntomahdollisuuteen oli varauduttu suunnitteluvaiheessa.

Rakennuksessa toimii myös päiväkoti. Iltaisin koulu on vilkas harrastuspaikka.

“Mahtavaa työskennellä näin hyvässä sisäilmassa”

Millaista arki CLT-koulussa sitten käytännössä on?

– Tämä on rakennus, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat hyvin. Erilaiset oppilastutkimukset kertovat oppilaiden hyvinvoinnista, opettajat summaavat.

Saranen, Lummi-Hiekka ja Ala-Porkkunen ovat itse kärsineet aiemmin sisäilmaongelmista niin, että ovat jopa joutuneet vaihtamaan työpaikkaa. Samaa taustaa on monella muullakin. Terveellisille olosuhteille osataan antaa suuri arvo.

– Massiivipuurakennuksessa sisäilma on todella hyvä. Työntekijänä on ihan mahtava ilonaihe, että saa työskennellä niin puhtaissa tiloissa, Saranen sanoo.

– Todella. Se vaikuttaa kaikkeen. Olin itse paha sisäilmaoireilija viimeiset viisi vuotta. Tässä koulussa sain jättää vakituisesti käyttämäni lääkityksen pois. Siitä olen niin onnellinen, sanoo Lummi-Hiekka.

Massiivipuuseinien hengittävyys on hyvä turva sisäilmaongelmia vastaan.

– Muissakin rakenteissa kosteusvahingon mahdollisuus on minimoitu. Lattia on betonia, eikä missään ole saumoja ja liimoja. Vesipisteet on sijoitettu harkiten, opettajat listaavat.

CLT-koulun valtteja hyvä akustiikka ja rauhoittava fiilis

Henkilöstön, päiväkoti mukaan lukien, yhteinen mielipide on, että koulu on valoisa, viihtyisä ja kiva työpaikka. CLT:n valtteja ovat opettajien mukaan myös luokkien hyvä akustiikka ja kaikumattomuus. Massiivipuuseinien ohella lasiovet vaimentavat ääniä.

– Sitä paitsi CLT-seinään on helppo kiinnittää mihin tahansa. Ei tarvitse propata tai miettiä, mistä levyn takaa löytyy pystyjuoksu. Esimerkiksi liikuntasaliin on lisätty myöhemmin kiipeilyseinää, sanoo Ala-Porkkunen.

– Sellainenkin hyvä puoli CLT:ssä on, että se on kivan näköinen – ei sairaalan valkoinen, vaan siinä on eloa. Se jotenkin rauhoittaa, sanoo Lummi-Hiekka.

Myös siivouksen näkökulmasta CLT on osoittautunut vaivattomaksi.

CLT-ekokoulun suunnittelussa kuultiin käyttäjiä

Ekokoulu on esimerkki siitä, miten toimivuus voidaan maksimoida käyttäjiä aidosti kuuntelemalla. Suunnittelussa henkilökunnalle, oppilaille ja kyläläisille annettiin puheenvuoro. Opettajat olivat mukana jopa arkkitehdin tapaamisissa ja kokevat tulleensa hyvin kuulluiksi. Nyt ratkaisut soveltuvat oikeasti koulun arkeen.

– Emme esimerkiksi halunneet avoimia tiloja, vaan kaikille omat, pysyvät luokat. Se oli työvoitto. Nythän on huomattu, etteivät avonaiset tilat olekaan niin toimivia, Ala-Porkkunen sanoo.

Tilojen monikäyttöisyys ja tehokas hyödyntäminen olivat myös keskeisiä asioita. Rakennus koostuu moduuleista, ja se on suunniteltu siten, että tarvittaessa sitä voidaan jatkaa vastaavanlaisilla moduuleilla päästä tai sivulta.

– Tähän juuri CLT soveltuu hyvin, Saranen sanoo.

– Viiden vuoden jälkeenkin olemme erittäin onnellisia ja ylpeitä ihanasta koulustamme. Mikä tärkeintä: meillä on turvallinen ja terveellinen ympäristö käydä koulua ja tehdä töitä, sanoo Lummi-Hiekka.

Näin CLT-ekokoulun ratkaisuissa näkyy opettajien arkinen asiantuntemus:

• lasten ja opettajien (sekä oppilashuollon) tilat omissa osissaan ja omilla sisäänkäynneillään
• suuret luokkahuoneet
• kaikilla omat, vakituiset luokat
• ei isoja avoimia tiloja
• oppilaiden sisäänkäynnit hajautettu kolmelle ulko-ovelle, jolloin vältetään ruuhka ja kaaos
• kengät ja ulkovaatteet jätetään erillisiin eteisiin, joissa on kenkätelineet ja kuivauskaapit: näin aulat pysyvät siisteinä ja raikkaina ja niitä voidaan käyttää myös opetustiloina
• parkkipaikat ja välituntitilat eri puolelle rakennusta, jolloin autoliikennettä ei ole lainkaan siellä, missä lapset ulkoilevat
• ruokala muuntuu isommaksi juhlatilaksi avaamalla yhteys liikuntasaliin
• ruokalaan sijoittuvalta näyttämöltä on kulku luokkaan, jossa esiintyjät voivat odottaa vuoroaan.

Lue siistijän kokemukset CLT-koulun siivoamisesta.

Katso myös referenssimme Laukaan ekokoulusta.

The post Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä appeared first on Hoisko CLT.

Tällaiset asiat mietityttivät Satavuon koulun siistijä Kirsi Tammela-Korisevaa, kun uusi CLT-koulurakennus valmistui vuonna 2018. Materiaali oli hänelle uusi.

Nyt hän on vaalinut massiivipuukoulun siisteyttä viisi vuotta ja voi todeta, että vahapinnoitteella käsitelty CLT-seinä on siistijälle vaivaton ja mukava materiaali. Puupinnat on käsitelty Osmocolorin lähikuultavalla vahalla.

– CLT on siivouksellisesti tosi helppo materiaali. Mitään ongelmia ei ole ollut. Ajattelin, että huokoisena materiaalina puu imaisee esimerkiksi värin sisäänsä, mutta niin ei ole käynyt.

CLT-seinässä naarmut eivät näy

Oppilaita on perusopetuksessa tänä vuonna 141, ja koulu on iltaisin aktiivisessa harrastuskäytössä. Vuodet ovat tuoneet Tammela-Korisevan mukaan luonnollisesti jo elämisen jälkiä.

– CLT-seinissä niitä ei kuitenkaan näy toisin kuin betoni- ja kipsilevyseinissä. CLT antaa pienet kolhut ja kosketukset anteeksi ihan eri tavalla kuin muut seinämateriaalit. Pienet naarmut eivät massiivipuussa näy. Roiskeita tulee lähinnä roskisten tuntumaan muun muassa vesiväreistä. Ne lähtevät helposti kostealla pyyhkien pois, hän kuvaa.

– Myöskään pyyhkiminen ei ole kuluttanut jälkeä puupintaan kuten muiden pintojen kanssa. Värikynää ei kukaan ole onneksi seiniin kokeillut. Pienet lyijykynän jäljet taas katoavat puupintaan niin, ettei niitä huomaa. Isommat lyijykynän jäljet lähtevät pyyhekumilla.

Ekokoulussa siivousaineet on tarkkaan valittu ja karsittu. Käytössä on vain yksi yleispesuaine ja saniteettitilojen pesuaine. Joskus rasvaisiin tahroihin otetaan lisäksi avuksi astianpesuaine.

– Ne ovat riittäneet hyvin. Järeämpiä aineita ei ole tarvittu, Tammela-Koriseva sanoo.

Lisää Laukaan ekokoulusta:

Laukaan CLT-ekokoulu houkuttelee lapsiperheitä – Hoisko CLT

Laukaan CLT-koulussa ekologista ovat sekä seinät että sisältö – Hoisko CLT

Massiivipuinen Ekokoulu – Hoisko CLT

The post CLT-massiivipuu on siistijälle mieluinen materiaali appeared first on Hoisko CLT.

Kuortaneen urheiluopistolla eli Kuortane Olympic Training Centerissä otettiin huhtikuun alussa käyttöön jo toinen CLT:stä rakennettu liikuntahalli, LähiTapiola Areena. Hallin pituus on 65 metriä, leveys 30 metriä ja kerrosala 2400 neliötä.

Kolme vuotta sitten valmistunut telinevoimisteluhalli, Lem-Kem Areena, oli Suomen ensimmäinen CLT-liikuntahalli. HOISKO CLT on molempien hallien elementtitoimittaja.

– Ensimmäisestä hallista saatujen kokemusten ja käyttäjien erittäin hyvän palautteen perusteella oli helppo valita puu uudenkin hallin materiaaliksi, sanoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

CLT-liikuntahalli on kaunis ja kaikumaton

Massiivipuinen halli antaa urheilijoille kokonaan toisenlaisen ympäristön treenaamiselle kuin mihin teräshalleissa on totuttu.

– Puun pinta on valoisa ja tyylikkään näköinen. Käyttäjät arvostavat sen tunnelmaa, viihtyisyyttä ja hyvää akustiikkaa. Tilan koosta huolimatta massiivipuisessa hallissa ei kaiu kuten teräshallissa. Puun antibakteeriset vaikutukset ovat tietenkin myös eduksi liikuntahallissa, Töyrylä listaa.

Yksi massiivipuun eduista on jopa yllättänyt. Ensimmäisen vuoden lämmityskulut jäivät vain kolmannekseen arvioidusta, seuraava vuosi tuli sitäkin edullisemmaksi.

– Tätä selittää puun tiivis rakenne. Se pitää lämmön sisällä ja myös varastoi ja luovuttaa sitä, sanoo Kuortaneen urheiluopiston kiinteistömestari Tuomo Haavisto.

Haavisto on suunnitellut molemmat CLT-hallit.

CLT-hallin asentaminen oli nopeaa

Ensimmäisen hallin antama kokemus teki seuraavan suunnittelusta ja rakentamisesta entistä helpompaa.

– Vaikka kyseessä on näin suuri halli, asentaminen oli nopeaa ja sujuvaa. Aikataulut, ja vieläpä tiukat, pitivät, sanoo Haavisto.

Uudessa hallissa tehtiin joitakin erilaisia rakenneratkaisuja kuin ensimmäisessä. Aiemmassa CLT oli kantavana rakenteena. Nyt kantavaksi rakenteeksi tulivat liimapuiset mastopilarit, joiden päälle oli yksinkertaista toteuttaa kattorakenteet. Pilarit hoitavat samalla jäykistyksen, ja niillä saadaan rikkonaisuutta ja näyttävyyttä yli 60 metriä pitkään, yhtenäiseen seinäpintaan.

Katon kannattajana on liimapuinen bumerangipalkki, ja kattorakenteena Seikat-kattoelementti. Umpipuinen, 8000 kilon painoinen elementti tuli tontille yhtenä kappaleena ja nostettiin sellaisenaan paikoilleen.

Sekä hallin ulkoseinät että väliseinät ovat CLT:tä. Elementin puupinta on kauttaaltaan näkyvissä sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta se on käsitelty läpikuultavalla, tummalla sävyllä, kun edellisen hallin pintakäsittely oli peittävä. Puun sävyisissä sisäpinnoissa on HOISKO CLT:n sertifioitu NT Deco -palonsuojakäsittely.

CLT-halli herättää kiinnostusta

Haavisto ja Töyrylä kiittävät HOISKO CLT:tä hyvästä suunnittelusta ja yhteistyöstä.

– Jukka Peltokangas hoiti asiat hienolla palvelulla ja oli valmis palavereihin nopealla aikataululla. Työmaan haasteet, joita aina tulee, saatiin todella nopeasti ratkaistua.

HOISKOn toiminnasta välittyy heidän mukaansa kunnioitus, ja yhdessä on hauska tehdä.

CLT-hallit ovat tuoneet Kuortaneelle vieraita, joita massiivipuun käyttö hallin materiaalina kiinnostaa.

– Kyllä tämä pöhinää ja kyselyitä on aiheuttanut, sanoo Haavisto.

– Eihän puusta tehtyjä halleja ole totuttu näkemään, ja moni on havahtunut huomaamaan, että näinkin halleja voi rakentaa, miettii Töyrylä.

Ensimmäisessä hallissa on käynyt treenaajia jo yli 20 maasta.

Kesän liikkujien kohtauspaikka

Uuden monitoimihallin myötä Kuortaneelle saatiin ensiluokkaiset puitteet salibandylle ja koripallolle. Kokonaan uusina lajeina treenimahdollisuudet saivat akrobatiavoimistelu ja crosstraining. LähiTapiola Areenalta löytyy myös toimistotiloja.

Lajivalikoima edellytti poikkeuksellisia lattiaratkaisuja. Koripallokentän lattiapinta oli merkittävä investointi. Siitä haluttiin parasta, mitä saa, joten materiaalina on pohjoisamerikkalainen vaahtera kuten maailman NBA-kentilläkin. Sen päälle rullataan tarvittaessa Taraflex-matto salibandya varten. Crosstraining-alueella lattia on kumilaattaa.

LähiTapiola Areenan kupeesta tulee keskeinen kohtauspaikka kesän lomailijoille ja liikkujille, sillä sen matalassa päädyssä on kesäkioski terasseineen. Sinne keskitetään myös kesäliikuntavälineiden vuokraus. Aivan hallin vieressä ovat muun muassa padel-kentät, ja suunnitelmissa on toteuttaa sen läheisyyteen lasten kesäliikuntapuisto.

– Meidän erikoisuutemme onkin se, että samalla, kun valmennuskeskus kokoaa useiden lajien huippu-urheilijoita ympäri maailman, olemme myös tavallisten liikkujien lomakohde ja vapaa-ajan harrastuspaikka. Majoitusvuorokausia meillä on noin 130 000 vuodessa, Töyrylä sanoo.

Ekologinen urheilukeskus

• Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisuus ovat keskeisessä roolissa kaikessa Kuortaneen urheiluopiston toiminnassa.
• Opiston tavoitteena on olla jo aivan lähivuosina hiilineutraali, ja puurakentamisella on tässä tärkeä rooli.
• Rakennukset lämpenevät maalämmöllä, ja noin viidennes sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla, joita on yhteensä 2900.
• Opistolla on rakennusmassaa kaikkiaan noin 50 000 kerrosneliötä. Erilaisia liikuntahalleja on seitsemän, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy uima- ja keilahallit. Vanhin liikuntahalli on puurakenteinen ja tehty vuonna 1952.

Katso videolta, miltä Kuortaneen urheiluopiston CLT-liikuntahallin cross training -alueella näyttää: 

(Kuvaus: Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto)

Lue myös artikkelimme aiemmin Kuortaneen urheiluopistolle rakennetusta Suomen ensimmäisestä CLT-liikuntahallista, Lem-Kem Areenasta.

Katso Lem-Kem Areenan esittely referensseistämme.

Puu-lehden artikkeli LähiTapiola Areenasta Puu-Infon sivuilla.

The post Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Uuden askeleen CLT otti julkisessa rakentamisessa, kun HOISKO CLT sai toimitettavakseen massiivipuuelementit Lappeenrannan uudelle keskuspaloasemalle Lauritsalaan. Sen rakennuttaja ja omistaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Henkilökunta pääsi muuttamaan noin 4000-neliöiseen, moderniin toimitaloon joulukuussa. Nyt takana ovat ensimmäiset kuukaudet komeissa tiloissa.

Katse lepää työhuoneen CLT-seinässä

HOISKOsta toimitettiin kohteeseen 240 millin vahvuista CLT:tä yhteensä neljä rekkakuormallista. Yhtäkään neliötä CLT:tä ei ole peitetty, vaan elementti puunsyineen on haluttu jättää näkyviin. Arkkitehti Juho Ojalan kanssa päädyttiin siihen, että muuta tehosteseinää ei toimistoihin ja kokoontumistiloihin tarvita. Silmät lepäävät puupinnassa.

– Hienon näköinen elementti, ja eroaa positiivisesti muunlaisista seinäpinnoista. Puu on siinä mielessä hyvä materiaali, että se on suomalainen tuote, sanoo valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen.

Vierailijoissa puinen pinta on herättänyt hänen mukaansa kysymyksiä.

– Moni on luullut sitä pinnoitteeksi. Heille on saanut selittää, että kyllä seinä on ihan umpipuuta, ja vieläpä niin, että eristettäkään näissä seinissä ei tarvita.

Massiivipuupinnan palonsuojauskäsittely on myös kiinnostanut vierailijoita. Pinta on suojattu HOISKO CLT:n sertifioidulla NT Deco -palonsuojakäsittelyllä.

Ympäristöystävällinen käsittely mahdollistaa puupintojen esille jättämisen kohteissa, joissa vaaditaan puun pintamateriaalin korkeinta B-s1, d0-paloluokkaa. Käsittely täyttää vähäpäästöisen rakennusmateriaalin M1-päästöluokan ja BREEAM-ympäristösertifikaatin vaatimukset.

CLT-seinien suojissa terveellinen ja toimiva paloasema

Lappeenrannan keskuspaloasema on poikkeuksellinen suomalaisten paloasemien joukossa siksikin, että se on uusi ja erinomainen niin terveellisyyden kuin toiminnallisuuden näkökulmasta.

Suuri osa paloasemista on valitettavan huonokuntoisia. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä peräti 93 paloasemaa 127:stä ilmoitti sisäilmaongelmista. Henkilöstön oireilu oli kyselyn mukaan tavallista. Selvityksen tekivät Turun yliopisto ja pelastajien ammattiliitto SPAL. (YLE)

Sisäilmaongelmat ja väistötilaelämä ovat tuttuja Lauritsalassakin. Uusien tilojen rakentamisessa lähtökohtana olivat terveellisyys, turvallisuus ja ekologisuus. Ympäristöystävällinen puurakentaminen on otettu Lappeenrannassa koko julkisen rakentamisen lähtökohdaksi.

Pylkkänen sanoo, että turvallisten ja terveellisten olosuhteiden merkitys on valtava työpaikalla, jossa työvuoro kestää 24 tuntia. Jos hälytyksiä tai isompia harjoituksia ei ole, palomies on koko työvuoron paloasemalla.

– Jos pelastaja saa sisäilmaongelman takia astman kolmikymppisenä, eihän se kovin hyvää lupaa työuralle. Kenelläkään ei toivo työssä sairastumista.

“Vihdoinkin työtila, jossa sisäilmaoireet eivät vaivaa”

Palotarkastaja Atte Kianderille uusi rakennus tarkoittaa epävarmuuden ja epätoivoisen paikasta toiseen seilaamisen loppumista.

– Vanhana sisäilmaongelmaisena olen viime vuosina raahannut työpisteeni milloin mihinkin kaikkiaan 16 kertaa. Sellaista toimitilaa ei ole meinannut löytyä, että oireet eivät iske. Sen verran tässä onkin kehittynyt, että pystyn muuttamaan työpisteeni paikasta toiseen tunnissa, jos äkkilähtö tulee.

Nyt Kiander huokaa helpotuksesta, sillä työtila on vihdoin sellainen, jossa ”ei tunnu miltään”: nenä ei vuoda, ääni ei katoa eikä ihottuma puske iholle. Sisäilma on siis kunnossa.

– Tottahan se vaikuttaa töissä viihtymiseen, että ei tarvitse jännittää, milloin tulee kipeäksi.

Massiivipuu on palon kehittymisen kannalta turvallinen rakennusmateriaali

Tulipaloja työkseen sammuttavien näkökulmasta massiivipuu on turvallinen materiaali, mitä palon kehittymiseen tulee.

– Puu palaa hiiltymällä ja hiiltyy millin minuutissa. Hiiltymiskerros suojaa osaltaan palon vaikutuksilta, Pylkkänen sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa CLT:hen kerrostalorakentamisessa jo kymmenkunta vuotta sitten rakennushankkeita valvovana viranomaisena. Puukerrostaloja hän pitää teräs-betonirakenteisia kerrostaloja paloturvallisempina.

– Teräs-betonikerrostaloissahan ei ole toimintoa, joka rajoittaisi tai sammuttaisi alkavan palon automaattisesti. Korkeissa puukerrostaloissa taas on aina palomääräysten mukaan sprinklaus.

Lappeenrannan keskuspaloasema

• Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen kuuluva Lappeenrannan keskuspaloasema Lauritsalan kaupunginosassa
• asemalla työskentelee noin 65 työntekijää
• rakennuksen pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy, pääsuunnittelija rakennusarkkitehti Juho Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy:stä.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

CLT-rakentamisen yleistyminen on näkynyt myös Skanskan työmailla. Tämän on havainnut Skanska Talonrakennus Oy:n työmaainsinööri Jose Wilska. Skanska toimi KVR-urakoitsijana äskettäin valmistuneessa Lappeenrannan keskuspaloaseman rakennushankkeessa Lauritsalassa.

Kohteen omistaja ja rakennuttaja on kiinteistövuokraamiseen erikoistunut Hemsö Suomi Oy.

Miten ison kohteen CLT-elementtien asentaminen onnistui?

– Oikein hyvin. Elementit asensi meidän oma porukkamme, jossa aiempaa CLT-kokemusta ei ollut. Hanke osoitti CLT-asentamisen olevan sen verran helppoa ja vaivatonta, että siitä pääsee helposti jyvälle. Toki liitosdetaljit poikkeavat perinteisestä betonielementtirakentamisesta, mutta asennusvaiheessa ei ilmennyt mitään suurempia haasteita, Wilska sanoo.

– Henkilökohtaisesti pidän puurakentamisesta enemmän kuin betonirakentamisesta, ja massiivipuinen projekti kiinnosti kovasti. Hanke olikin hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, hän sanoo.

CLT:n yhdistäminen muihin rakenteisiin sujui hyvin

240-millisen massiivipuuelementin lisäksi noin 4000-neliöisen paloaseman seinäelementteinä on käytetty pelti-villa-pelti-elementtiä eli Sandwich-paneelia sekä betonielementtejä.

Runkoratkaisut palvelevat paloaseman hyvin erilaisia toimintoja. CLT haluttiin maksimoida sisäpintana tiloissa, joissa työskennellään ja oleskellaan. Massiivipuuta on siten muun muassa kaksikerroksinen lohko, johon sijoittuu pääasiassa toimisto-, luokka- ja muita henkilöstön tiloja. Pelti-villa-elementti on materiaalina lohkossa, jossa on muun muassa kaluston säilytys. Tästäkin osasta CLT-elementtiä on yhdellä pitkällä seinällä eli muun muassa päivystävän henkilöstön lepotiloissa.

CLT-runko toimii CLT-kohteissa useimmiten kantavana rakenteena. Tässä hybridikohteessa näin ei kuitenkaan ollut, vaan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia.

– Monen erilaisen runkomateriaalin yhdistäminen tuo toki suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen detaljitason asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Mitään suurempia haasteita siitä ei kuitenkaan tullut. Oikein toimiva kokonaisuus, Wilska summaa.

Ulkopintana puuosissa on lomalaudoitus sekä julkisivulevytys.

CLT-rakentaminen karsii työvaiheita rakennustyömaalla

CLT-rakentamisen hyviin puoliin kuuluu Wilskan mukaan se, että työmaalta karsiutuu pois työvaiheita betoniin verrattuna.

– Kaikki pystysaumapumppaukset ja valutyöt jäävät pois. Elementtien tuenta asennusvaiheessa on myös helpompaa, kun ne voi kiinnittää suoraan puuhun verrattuna siihen, että elementtejä kiinnitetään betoniin. Työmaalla tehtäviä viimeistelytöitä jää myös pois.

Tässä kohteessa CLT-elementtien sisäpuoliset pintakäsittelyt oli tehty jo tehtaalla, jolloin asennusten jälkeen oli pystyssä valmista näyttävää seinää. Tämä tuo mukanaan yhden erittäin tärkeän työvaiheen: seinäpintojen rakennusaikaisen suojaamisen, jotta valmis pinta ei likaannu tai vaurioidu.

– Asennustarkkuudessa ja sokkelin suoruudessa täytyy olla betonirakentamista tarkempi, sillä toleranssit ovat CLT-asennuksessa pienempiä. Kun pohja- ja esityö tehdään huolellisesti, ei tässä vaiheessa jouduta työmaalla säätämään.

Miten CLT-elementti liitetään betonipilariin?

CLT-elementtien kiinnitys betonipilareihin otettiin huomioon jo elementtien valmistuksessa. Niihin tehtiin työstövaiheessa tehtaalla ura. Betonipilareihin kiinnitettiin puolestaan 70×100-milliset kiinnityspuut, joihin elementit upotettiin.

– Näin lopulliset kiinnitykset pystyttiin tekemään suoraan asennusvaiheessa, eikä tässä kohdin väliaikaisia tuentoja tarvittu lainkaan.

Yhteistyö HOISKOn kanssa toimi Wilskan mukaan hyvin.

– Siksi työmaalla ei tarvinnut tehdä asennusvaiheessa paljon toimenpiteitä. HOISKOlta tuli detaljisuunnitelmat CLT-elementtien kiinnityksestä toisiinsa. Rakennesuunnittelumme puolelta täydennettiin suunnitelmiin elementtien liittäminen eri rakenteisiin, ja tästä käytiin myös keskusteluja yhdessä HOISKOn kanssa.

CLT-rakentaminen lisääntyy Skanskalla

Lopputulos on komea ja onnistunut.

– Mielellään lähden tekemään lisää CLT-kohteita, Wilska sanoo.

Siihen hän uskookin mahdollisuuksia tulevan.

– Näyttää siltä, että tulevaisuudessa CLT-rakentamisen lisääntyminen edelleen näkyy meilläkin. Kunhan käytännöt vielä vakiintuvat enemmän, päästään entistä kustannustehokkaampaan rakentamiseen. Näen CLT-rakentamisen tulevaisuuden hyvin valoisana.

“CLT-elementin asennus ei eroa betonielementistä”

Paloasemahankkeen vastaava runkotöiden johtaja Miikka Ukkonen Skanskalta sanoo myös siirtymisen betonielementeistä puuelementteihin olleen helppo Skanskan kokeneelle betoniasentajaporukalle.

– En näe mitään eroa asennuspuolen jutuissa CLT- ja betonielementtien välillä. Perushomma on materiaalista riippumatta sama, ja elementtien asentaminen oli asentajillemme luontevaa. Kyselin monesti asentajien mielipiteitä. He eivät nähneet materiaalien asentamisessa eroa, hän sanoo.

Vain valmistelutyössä vaaditaan hänen mukaansa enemmän tarkkuutta.

– Alkumittausten pitää onnistua. Pohjan ja ohjuripuiden on oltava suorassa ja niiden keskinäisen etäisyyden on oltava oikea, jotta elementti istuu allaan olevan betonin kanssa. Näiden toleranssit ovat pienempiä kuin betonielementeissä. Kun millin sisään menee, niin se on hyvä. Toisaalta eihän betonielementtirakentamisessakaan paljon ole toleranssia, jos ajatellaan vaikka korkeita betonikerrostaloja. Pienikin heitto perustuksissa lähtee kertaantumaan ylöspäin.

HOISKO CLT:n optimaaliset elementtikuljetukset tekivät asennuksesta sujuvaa

Elementit tulivat tontille HOISKOsta neljässä kuormassa sitä mukaa, kun asennus eteni.

– Tykkään todella paljon kuljetustavasta. Kulloinkin saapunut kuorma jäi tontille puoliperävaunussa, josta elementit nostettiin suoraan asennettavaksi omalla mininosturillamme yksi kerrallaan. Kun seuraava kuorma tuli tehtaalta, edellinen kärry lähti samalla tyhjänä pois. Tämän ansiosta työmaalta jäi kokonaan pois yksi työvaihe, välivarastointi. Betonielementithän tyhjätään aina kuormasta heti tontille, hän vertaa.

Elementit löytyivät kuormasta asennusjärjestyksessä. Vain yksi elementti oli jouduttu lastausteknisistä syistä pakkaamaan asennusjärjestyksestä poikkeavaan väliin.

– Tässä ratkaisussa on tietenkin tärkeä parkkeerata vaunu niin, että elementit päästään sieltä nostamaan.

CLT-elementtien kiinnitysvaihe betonielementtejä helpompi ja hiljaisempi

Isoin haaste oli Ukkosen mukaan se, että asennus tehtiin sääsuojan alla.

– Se rajasi käytettävää nostokalustoa. Alle kymmenes elementeistä pystyttiin asentamaan autonosturilla, jolla elementin pystyy nostamaan suoraan ylhäältä paikalleen. Hupun alla asennettaessa tulee sivuliikettä ja asentaminen vie enemmän aikaa. Suurin osa elementeistä asennettiin kurottajalla ja kuormausnosturilla.

Elementtejä paikalleen nostettaessa niihin tehtaalla tehdyt pystysuuntaiset urat istutettiin kantaviin betonipilareihin tehtyihin tukipuihin.

– Sen jälkeen tarvittiin vain “julmettua ruuvaamista”. Tässä vaiheessa säästyttiin betonielementtien asentamisesta tutulta meteliltä.

CLT-elementtien suojaaminen tärkeää ennen muita työvaiheita

Jossain kohdissa CLT-elementti liittyi myös pelti-villa-pelti-elementtiin.

– Niissä kohdissa oli oleellista miettiä liitoskohta niin, että höyrytiiveys ja lämmöneristys onnistuvat. Ne varmistettiin pelti-villa-pelti-elementin pohjakourulla, jolla tähän päästiin idioottivarmasti.

Asennuksen jälkeen elementtien suojaus tehtiin muovikalvotuksella ennen muita työvaiheita, jotta pöly, lika ja kolhut eivät turmele valmista, sävytetyllä palonsuoja-aineella pinnoitettua elementin pintaa. Kuullotettu pinta on arka lialle ja kolhuille.

– Tässä on oltava tarkka, sillä jos valmiiksi pintakäsiteltyä seinää joudutaan paikkaamaan, on käsiteltävä koko huone, ettei uusi korjauskerros jätä sävyeroja.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Ukkosella on pitkä kokemus hirsirakentamisesta, ja CLT onkin hänelle materiaalina mieluinen.

– Olen aina pitänyt massiivipuuta hyvänä rakennusmateriaalina. Se on kaikessa komeudessaan ekologinen, uusiutuva ja terveellinen.

Lappeenrannan keskuspaloaseman työmaa herätti paljon kiinnostusta myös sivullisissa.

– Yleisöä työmaan laidalla riitti, sillä vieressä on iso market, jossa käydessään moni pysähtyi katsomaan työmaata. Se, että paloasemaa rakennettiin puusta, kiinnosti ihmisiä hirveästi. Vanhat parrat vertasivat elementtiä hirteen. Heille sai kertoa, että ihan samalla tavalla CLT:kin toimii.

Massiivipuun uusi, moderni muoto sai heiltä tyytyväisen hyväksynnän.

Työmaavaiheen kuvat ottanut Ismo Pekkanen Ramboll CM Oystä on toiminut hankkeen rakennustöiden valvojana.

Lue myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Terveellinen ja toimiva paloasema CLT:stä – Hoisko CLT

”CLT on ratkaisu, jota isojen kohteiden rakentamisessa on tarvittu” – Hoisko CLT

Lauritsalan paloasema nousee CLT:stä – Hoisko CLT

The post Siirtyminen betonielementeistä CLT:hen oli helppo appeared first on Hoisko CLT.

Raaka-aineen ja siten puutuotteiden hinnassa koettiin vuoden 2021 aikana dramaattinen hinnannousu, jolloin sahatavaran hinta tuplaantui maailmantilanteen ja markkinoiden myllerryksessä. Tämä koetteli kovassa nosteessa olevaa massiivipuurakentamista.

– Nyt voidaan sanoa, että sahatavaran ja puutuotteiden osalta hintamurheet ovat ainakin toistaiseksi ohi, vaikka yleisesti puhutaan hintojen noususta, sanoo HOISKO CLT:n toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.

Puurakenteiden hintakehitys on päinvastainen kuin betoni- ja teräsrakenteiden. Tilastokeskuksen tuorein rakennuskustannusvertailu osoittaa, että syyskuussa 2022 puurakenteiden hinnat olivat edellisvuoteen verrattuna liki kymmenen prosenttia alempana. Samaan aikaan teräsrakenteiden hinta oli liki 18 prosenttia ja betonielementtien hinta 14 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2021 syyskuussa.

Nyt on otollinen aika rakentaa

Yli-Sikkilä haluaakin valaa uskoa rakentamista suunnitteleviin, vaikka maailman myllerrykset ymmärrettävästi askarruttavat.

– On selvää, että vuoden 2021 dramaattinen hintapiikki sekä saatavuusongelmat aiheuttivat niin rakentajille kuin kaikille alan toimijoille haasteita. Nyt uhkakuvia luovat epävarmuus maailmantilanteessa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä aiheutuneet haasteet muun muassa energian hinnoissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa on turvallinen toimintaympäristö, eikä meillä ole näköpiirissä mitään syitä, miksi suunniteltua rakennuskohdetta kannattaisi siirtää odottamaan, hän sanoo.

– Puurakentamisen näkökulmasta nyt on juuri oikea aika toimia, sillä myös raaka-aineen hinta on asiakkaalle todella suotuisa.

Puurakentamisen tarve ei lopu

Yli-Sikkilä näkee, että puurakentamiselle on selkeä tarve, ja siinä on ainutlaatuista vetovoimaa, jota mitkään maailman myllerrykset eivät tule pitkällä tähtäimellä vähentämään.

– CLT-rakentaminen on tätä päivää ja tulevaisuutta. Massiivipuu kasvattaa markkinaosuuttaan ja kehittyy jatkuvasti. Meiltä Suomesta löytyy myös massiivipuurakentamisen huippuosaaminen. Odotukset ovatkin hyvin positiiviset.

HOISKO CLT:llä näkyy, kuinka puurakentamisen ja kotimaisuuden arvostus ovat nousseet muun muassa kunnissa. Massiivipuurakentaminen on lyönyt itsensä voimakkaasti läpi etenkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa. Massiivipuurakentaminen on ympäristöystävällinen ja kestävän kehityksen mukainen valinta. Puurakentamisella ja erityisesti massiivipuulla on erittäin keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Massiivipuinen CLT-rakennus on hiilinielu, sillä jokainen rakennuksessa käytetty kuutio valmista CLT:tä sitoo itseensä 676 kiloa hiilidioksidia. Koko elinkaarta katsoen CLT-rakennuksissa voidaan päästä jopa negatiiviseen hiilijalanjälkeen.

Valtion tavoitteena puurakentamisen voimakas lisääminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi keskeinen syy, jonka takia valtio on asettanut suuret tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle. Se pyrkii edistämään julkista puurakentamista laajalla puuohjelmallaan. CLT:n nähdään antavan tähän paljon mahdollisuuksia.

Tavoitteeksi on asetettu, että jo vuonna 2025 peräti 45 prosenttia kaikista julkisista rakennuskohteista olisi puusta. Opetusrakennusten osalta tavoitteena on päästä jopa 65 prosenttiin, hoiva-alan rakennuksissa 35:een ja asuinkerrostaloissa 46:een.

– Massiivipuuelementtien valmistajana on ollut ilahduttavaa huomata, että valtion tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle ovat yhteneväisiä niin yksityisten rakentajien kuin myös julkisten rakennusten käyttäjien toiveiden kanssa, Yli-Sikkilä sanoo.

– Ihmiset haluavat turvallista ja terveellistä asumista ja työ- ja elinympäristöjä, joten massiivipuurakenteiset koulumme ja päiväkotimme ovat saaneet valtavan positiivista palautetta käyttäjiltä. Myös yksityisten omakotirakentajien määrä on ollut viime vuosina HOISKO CLT:n asiakaskunnassa selkeässä nousussa. Edellä mainittujen lisäksi olemme saaneet toimittaa massiivipuuelementtejä monien yksityisten yritysten rakennuskohteisiin, muun muassa CLT-rakenteisiin toimitiloihin.

Kaikki HOISKO CLT:n käyttämä raaka-aine tulee PEFC-sertifioiduista suomalaisista metsistä, mikä takaa materiaalin laadun ja tasalaatuisuuden: onhan kotimainen puu aina hyvin ja vastuullisesti hoidettua.

The post Massiivipuu on tätä päivää ja tulevaisuutta – Puun hinnan paluu normaaliin edistää CLT-rakentamista appeared first on Hoisko CLT.

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma vastaa huutoon. Se on juuri julkaissut kunnille suunnatun hankintaoppaan, joka tarjoaa tuhdin tietopaketin teollisen puurakentamisen erityispiirteistä hankinnan valmistelusta toteutukseen.

Ohjelma jalkautuu ensi vuonna myös kuntakiertueelle. Nyt kunnilla onkin ainutlaatuinen tilaisuus kutsua puuohjelman asiantuntija keskustelemaan, tuomaan tietoa ja vastaamaan puurakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Ole nopea, niin ehdit mukaan!

Hankinta lähtee kilpailutuksesta – opas antaa eväitä

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa -hankintaopas on ladattavissa veloituksetta netissä.

Opas käsittelee yksityiskohtaisesti teollisen puurakentamisen rakennushanketta hankinnan valmistelusta tilaamiseen ja toteutustapoihin. Se nostaa esille keskeisiä puurakennushankkeen eroavaisuuksia sekä markkinaan ja teknisiin toteutuksiin liittyviä seikkoja, joita tilaajaorganisaation kannattaa ottaa huomioon hankintaa suunnitellessaan ja toteutusmalleja valitessaan.

Opas antaa myös eväitä siihen, miten hiilijalanjälki ja -kädenjälki voidaan laskea mukaan vertailuperusteeksi kilpailutuksessa. Oppaasta löytyy eri materiaalisten runkojen vertailua.

– Hiilineutraalien rakennustapojen kehittäminen, kuntien elinvoiman ja kiinnostavuuden edistäminen sekä paikallisten työpaikkojen luominen ovat varmasti jokaisen julkisen tilaajan tavoitteita. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa toivomme oppaamme auttavan. Hiilineutraali kaupunki luodaan hankinnoilla, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman julkisen rakentamisen asiantuntija Sini Koskinen.

Kutsu asiantuntija kuntasi vieraaksi

Ensi vuoden aikana starttaa kuntakiertue Puurakentamisen ohjelma tien päällä. Sen aikana Sini Koskinen vierailee 50 kunnassa ja kaupungissa. Tavoitteena on tavata matalalla kynnyksellä kuntien päättäjiä ja virkamiehiä pienimuotoisissa tilaisuuksissa, joissa Koskisella on sekä tiedon jakajan, kysymyksiin vastaajan että kuntien kuuntelijan rooli.

Tämä on ainutlaatuisen hyvä mahdollisuus saada täsmätietoa puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä hiilineutraalius- tai puurakentamisen tavoitteiden kirjaamisesta kuntastrategiaan.

Koskinen korostaa, ettei vierailukunnalla tarvitse olla rakennushankkeita suunnitelmissa. Tarjolla on nyt apuja ja neuvoja pitkän tähtäimen suunnitteluun kohti ympäristöystävällistä rakentamista.

Kiertueen voit kutsua kuntaasi täältä.

Kilpailuttamisessa tarvitaan uusia eväitä

Puuohjelma tähtää puurakentamisen lisäämiseen Suomessa. Siihen on monia tärkeitä syitä.

Jotta eri materiaalivaihtoehtojen vertailussa aidosti onnistutaan, on Koskisen mukaan keskeistä ymmärtää, että nykymuodossaan, vielä vakioimatonta puurakentamista ei voi kilpailuttaa kuten tähän asti rakennushankkeita on totuttu kilpailuttamaan.

–Teollinen puurakentaminen sisältää useita eri järjestelmiä, erilaisia toteutusmalleja sekä näiden yhdistelmiä, joiden erilaiset vaikutukset hankkeen kulkuun tilaajan on hyvä ymmärtää ja ottaa huomioon, hän painottaa.

Yksi hankintaopashankkeen aikana keskeiseksi noussut teema on tarve ja toive markkinavuoropuhelulle jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun vuoropuhelua potentiaalisten toimittajien kanssa käydään etupainotteisesti, saadaan ymmärrys hankkeen raja-arvoista, kapasiteettien tai teknisten ratkaisujen mahdollisista rajoitteista sekä sellaisista innovaatiomahdollisuuksista, joita tilaaja ei ehkä osaisi muuten vaatia. Avoin kommunikointi ja markkinavuoropuhelu edesauttavat tervettä kilpailua ja mahdollistaa kilpailukykyisten tarjousten saamisen, Koskinen summaa.

Puurakentamisen ohjelma on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa puurakenteissa. Tällä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Lue myös aiempi artikkelimme puurakentamisen ohjelmasta:

Julkisessa rakentamisessa edessä puuloikka – kuntia tuetaan (hoisko.fi)

Linkki oppaaseen: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa : Hankintaopas – Valto (valtioneuvosto.fi)

The post Ympäristöministeriön puuohjelman hankintaopas on tietopaketti puurakentamisesta kiinnostuneille kunnille appeared first on Hoisko CLT.

Närpiön kunnan keskustassa kohoaa mäki, jonka päältä kylää katselee uusi ja komea maamerkki, yläkoulu. Mustalla puulaudoituksella verhotun rakennuksen ulkonäkö on veistoksellinen ja ylväs. Kolmikerroksiselle rakennukselle antavat ilmettä symmetriset ikkunarivit, jotka kahmivat sisään luonnonvaloa.

Sisällä tulijan ympäröivät avaruus, vaaleus ja valoisuus.

– Wautsi. Niin sanovat koulusta sekä oppilaat että opettajat. Kaikilla on täällä hyvä fiilis, sanoo rehtori Johan Gulin.

Rakennuksen seinät ovat massiivipuista CLT:tä. Gulin sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten rauhoittava vaikutus puulla on. Sen levollinen tunnelma viehättää ja luo viihtyisyyttä.

– On tärkeää, että puun oma sävy on säilytetty. Maalia en haluaisi missään tapauksessa nähdä kauniin puupinnan päällä, hän sanoo.

Noin 300 oppilaan koulu on suunniteltu tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus näyttääkin yhtä valoisalta kuin itse rakennus, sillä oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Tätä selittää ennen kaikkea Närpiön vahva kasvihuonetuotanto, joka vetää ulkomaista työvoimaa. Eri kansallisuuksia Närpiöstä löytyy parin vuoden takaisen tilaston mukaan liki 40.

Ensivaikutelma pääovelta sykähdyttää

Rehtori sanoo haluavansa johdattaa tulijat aina sisälle keskimmäisen osan pääovesta. Siitä tullaan suureen ja korkeaan aulatilaan, jonka katto kohoaa aina 14 metriin saakka.

– Se ensivaikutelma on niin upea. En tiedä, mikä sana sitä voisi edes kuvata. Iso, valoisa, juhlallisen kaunis tila tekee vaikutuksen.

Aula on koulun sydän, jossa voidaan tarvittaessa järjestää vaikka lyhyitä, kaikki oppilaat kokoavia juhlatilaisuuksia. AV-välineistö mahdollistaa myös erilaiset esitykset ja oppitunnit.

Tavallisessa arjessa aula on kuitenkin tila, jossa saa oleskella. Tilaa ja avaruutta on ajatusten lentää. Hauskoja yksityiskohtia ovat neljä hauskaa telttasoppea, joihin voi vetäytyä vaikkapa tekemään läksyjä.

Tilat palvelevat opetuksen monia menetelmiä

Luokkia on kaikissa kolmessa kerroksessa ja ne on suunniteltu palvelemaan modernia opetusta. Luokkien kalusteet ovat helposti siirrettävissä sellaiseen muotoon kuin kukin opettaja haluaa.

– Jokainen voi tehdä luokasta oman näköisensä. Nykypäivänä ajatuksena ei enää ole se, että opettaja seisoo luokan edessä ja pitää monologia.

Erikoisluokat ovat ajan hermolla. Pienryhmätyöskentelylle on tarjolla lasiseinäisiä, rauhallisia soppeja. Tilojen sisustusta ei ole vielä viety loppuun, sillä rakennus valmistui juuri syyslukukauden alkaessa.

– Sisustuksen suhteen ei pidetä kiirettä. Tässä vaiheessa halutaan vain nauttia kauniista pinnoista ja täydentää sisustusta hiljalleen. Tauluja ja julisteita ei nyt heti kauniille seinille haluta.

Koulu, jossa ei kaiku kiusaa

Yksi positiivisista yllätyksistä uudessa rakennuksessa on Gulinin mukaan CLT-koulun äänimaailma.

– CLT-seinien sisällä ei kuulu kaiku. Se on valtava parannus aiempaan verrattuna. Äänitaso on täällä paljon alhaisempi. Kun vanhassa koulussa joku huusi, ääni kantautui korkeana kaikuna ympäriinsä. Täällä ylimääräinen meteli on saatu puun ansiosta pois.

Sillä on suuri merkitys viihtyvyyden ja ihan jaksamisenkin kannalta.

– Vanhaan rakennukseen jäivät myös sisäilmaongelmat. CLT-rakennuksessa sisäilma on todella hyvä, ja uuden rakennuksen ilmanvaihto toimii.

Hyvin päätetty!

Ennen perustusten kaivamista Närpiössä käytiin läpi myös se vaihtoehto, että uuden rakentamisen sijaan remontoitaisiin vanhaa, 70-luvulla rakennettua betonikoulua. Se on Gulinille tuttu jo omista kouluajoistaan. Uuden rakentamiseen vaikuttivat sekä kustannukset että vihreät arvot.

– On meidän koulun käyttäjien etu, että päädyttiin rakentamaan uusi koulu. Siitä kiitos kuuluu päättäjillemme. Vanha koulu oli hyvä, kun se rakennettiin ja 20 vuotta sen jälkeen. Nykyajan vaatimuksia se ei enää täyttänyt niin toiminnallisesti kuin tilojen laadunkaan suhteen. Uusi koulu on niin kaukana vanhasta, ettei niitä pysty edes vertaamaan, hän sanoo.

Lue myös aiemmat artikkelimme aiheesta:

Närpiössä haluttiin rakentaa puusta: CLT-koulu täytti toiveet ja alitti kustannusarvion – Hoisko CLT

Närpiön komean CLT-koulun asennus sujui jopa suunniteltua nopeammin, vaikka ahtaus toi haasteita – Hoisko CLT

The post Närpiössä nautitaan avarasta ja valoisasta hyvän fiiliksen CLT-koulusta appeared first on Hoisko CLT.