Samalta reissulta voi mukaan tarttua sisustusideoitakin. Kohteen vuokraaja on nimittäin Sisustan-yritystä luotsaava sisustussuunnittelija Riikka Välimäki, joka on erikoistunut juuri CLT-kotien sisustuksiin. Hän on rakennuttanut talon yhdessä yrittäjäpuolisonsa Valtteri Välimäen kanssa.

– Toivon, että tämä CLT-talo antaa pikkuisen tavallisuudesta poikkeavan kokemuksen vieraillemme. CLT tuo persoonallisuutta, ja puitteet on luotu sellaisiksi, että tulija voi vain rentoutua ja nauttia, Riikka sanoo.

Se on hänestä tietenkin hienoa, jos talossa vierailu auttaa omasta CLT-kodista haaveilevia edistämään omia unelmiaan ja saamaan sieltä inspiraatiota.

CLT-rakentamisen helppous ja puun tunnelma

Perheellä on itsellään neljän vuoden kokemus CLT-kodissa asumisesta. Kotinsa ratkaisuja ja sisustusta Riikka esittelee Instagram-tilillään Linna_vuori. HOISKO CLT on ollut elementtien toimittajana kummassakin kohteessa.

– Oman kohteen rakentamisesta jäi päälle into toteuttaa CLT-kohteita myös muiden käyttöön. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa olla enemmänkin tekemässä tällaisia projekteja, sanoo Riikka.

CLT-rakentamisen helppous ja mahdollisuudet viehättävät heitä.

– CLT on materiaalina lyömätön. Se mahdollistaa niin paljon esimerkiksi hienoja ja viimeistelyjä yksityiskohtia. Tykkäämme siitä ihan omanlaisestaan fiiliksestä, minkä CLT-seinät tuovat.

Sisustussuunnittelijana Riikka arvostaa sitä, että massiivipuuelementti luo rauhalliset, mutta persoonalliset puitteet sisustamiselle.

”Vaikka puussa on oksakohtia, se on silti taustana hirveän rauhoittava. Puu antaa upeat puitteet sisustamiselle.”

Uutuuttaan hohkaavassa omakotitalossa on 114 neliötä ja kolme makuuhuonetta. Hyvin varustellun asunnon herkkuihin kuuluu ulkoporeamme.

Välimäet suunnittelivat kohteen itse, ja Valtteri vastasi osin myös rakentamisesta.

Asuntoa vuokrataan tällä hetkellä pääasiassa lyhytaikaiseen käyttöön, mutta myös pidempiaikaiset vuokrasuhteet ovat toivottuja. Varauskirja on ollut asunnon valmistumisen jälkeen liki tupaten täynnä.

– Kyllä kohde on kovasti kiinnostanut ihmisiä. Siitä, erityisesti kauneudesta, tulee hyvää palautetta. Sauna tuntuu jäävän vuokralaisten mieleen. Siellä seinät on jätetty CLT-pinnalle, ja lauteetkin on tehty CLT:stä, Riikka kertoo.

CLT-rakentamiseen jää nälkä

Välimäet uskovat, että CLT tulee kulkemaan heidän tekemisessään mukana jatkossakin.

– CLT on sellainen materiaali, että siihen jää nälkä. Joskus haluan päästä kokeilemaan esimerkiksi ikkunan upottamista elementin sisään niin, että näkyviin jää pelkkä lasi.

Itselleen Välimäet eivät toki uutta taloa tarvitse, sillä omasta Linnavuorestaan he eivät hevin luovu.

– Ainut mahdollisuus kokeilujen tekemiseen lienee siis rakentaa jatkossakin CLT-taloja vuokralle tai myyntiin. Onneksi myös omien sisustussuunnitteluasiakkaiden kautta pääsee suunnittelemaan CLT-taloja, ja ne ovatkin erityisen mieluisia suunniteltavia, tuumaa Riikka.

Tämän Airbnb-kohteen löydät Airbnb– ja Booking-palveluista (New Villa):

Kurkista myös aiempaan artikkeliimme Riikka Välimäen omasta kodista sekä Riikan sisustusvinkkeihin.

The post Tässä kauniissa kodissa pääset tutustumaan CLT-talon tunnelmaan appeared first on Hoisko CLT.

Kokkolaan valmistui elokuussa 2023 erityisesti opiskelijoille suunnattu vuokratalokohde, jonka asuntoihin jonotettiin kuumeisesti. Kahdesta luhtitalosta muodostuvan As Oy Pilotin rakentamisen lähtökohtana ovat olleet ekologisuus ja korkea laatu. Ne lähtevät ulkoseinämateriaalista, CLT-massiivipuusta.

– CLT mahdollisti kokonaan muovittoman rakennuksen ja hengittävän seinärakenteen, sanoo kohteen rakennuttajan, Findea Oy:n, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Tokola.

Kaikki 26 asuntoa ovat yksiöitä. Kauneus ja laatu jatkuvat sisällä asunnoissa niin massiivipuisissa ulkoseinissä kuin muissakin materiaaliratkaisuissa.

Yläkerran asunnoissa luksusta ovat yli neljän metrin huonekorkeus ja sen mahdollistamat parvet. Luonnonvalon maksimoivat liki lattiaan ulottuvat ikkunat. Kiintokalusteita on enemmän kuin yksiöissä tyypillisesti.

CLT-vuokrataloja kampuksen kylkeen

Liki 20 vuotta toiminut Findea on merkittävimpiä vuokra-asuntojen tarjoajia Kokkolassa kaupungin jälkeen.

Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa ja vuokrata laadukkaita pientaloja rivitaloista paritaloihin. Uusia asuntoja se rakentaa 20–50 vuodessa.

Ensisijaisesti opiskelijoille suunnatut luhtitalot ovat uusi aluevaltaus.

– Kun kohdetta lähdettiin suunnittelemaan ammattikorkeakoulun kampuksen lähelle, päätimme kokeilla, miten tällaiset asunnot kiinnostavat opiskelijoita. Vaikka asuntojen hintataso on hieman korkeampi, niin kiinnostus onkin ollut todella kovaa. Nykypäivän opiskelijat haluavat laatua ja yksilöllistä asumista, Tokola sanoo.

Hakemuksia tuli moninkertaisesti enemmän kuin asuntoja oli tarjolla. Ne onnekkaat, jotka asunnon saivat, pääsivät muuttamaan elo-syyskuussa. 90 prosenttia asukkaista on opiskelijoita.

Asunnot ovat saaneet asukkailta paljon hyvää palautetta.

– CLT pääsee oikeuksiinsa, kun sen näkee paikan päällä. Puupinnan kauneus koskettaa asuntoon astuessa, kuvaa Tokola palautetta.

Vuokra-asuntotarjonnassa iso aukko

Tokola näkee, että vuokra-asuntomarkkinoilla on koko Suomessa valtava vajaus uudemmista, hyvälaatuisista vuokra-asunnoista, nimenomaan pientaloista. Juuri tätä aukkoa Findea kursii kiinni asuntotuotannollaan omalla alueellaan.

– Korjausvelka kasvaa vanhoissa asunnoissa koko ajan, ja uusien vuokra-asuntojen suhteellinen määrä on vähentynyt. Ja kun rakennustavasta puhutaan, niin vuokra-asuntomarkkinoilta on puuttunut kokonaan energiatehokas rakentaminen: massiivipuu, puurakentaminen ja maalämpö. Lähtökohtaisesti on tehty betonista, hän sanoo.

– Maailma on kuitenkin muuttunut ja muuttuu koko ajan. Vuokra-asunnoilta vaaditaan yhtä lailla laatua ja ympäristöystävällisyyttä.

“Me arvostamme tätä ekologista materiaalia. Rakentamisen nopeus ja materiaalin kauneus sekä laatu ajavat kaiken muun edelle.”

Ekologisuuden vaatimus ei tule hänen mukaansa pelkästään asunnonhakijoilta.

– Vuokra-asuntorahastoilla on tiukat ympäristökriteerit. Massiivipuinen asuntoyhtiö on paljon helpompi myydä rahastolle kuin joku muu.

Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Findea valitsi materiaaliksi CLT-massiivipuun, sillä yritys myy kohteitaan myös rahastoille.

As Oy Pilotti

• Sisältää kaikkiaan 26 yksiötä kahdessa luhtitalossa.
• Rakennusten ulkoseinät ovat CLT-elementtejä. Kantavat rakenteet ovat betonia.
• CLT-elementtien puupinta on jätetty näkyviin sisällä ja ulkona. Ulkopinnassa on vaakauritus.
• Ulkopintaan on tehty tehtaalla maalin tarttumista parantava plaanaus. Julkisivun pintakäsittelynä on läpikuultava petsaus. Sisäseinät on käsitelty läpikuultavalla vahalla.

The post Laadukkaita vuokra-asuntoja CLT-massiivipuusta appeared first on Hoisko CLT.

Kuortaneen urheiluopistolla eli Kuortane Olympic Training Centerissä otettiin huhtikuun alussa käyttöön jo toinen CLT:stä rakennettu liikuntahalli, LähiTapiola Areena. Hallin pituus on 65 metriä, leveys 30 metriä ja kerrosala 2400 neliötä.

Kolme vuotta sitten valmistunut telinevoimisteluhalli, Lem-Kem Areena, oli Suomen ensimmäinen CLT-liikuntahalli. HOISKO CLT on molempien hallien elementtitoimittaja.

– Ensimmäisestä hallista saatujen kokemusten ja käyttäjien erittäin hyvän palautteen perusteella oli helppo valita puu uudenkin hallin materiaaliksi, sanoo Kuortaneen urheiluopiston toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.

CLT-liikuntahalli on kaunis ja kaikumaton

Massiivipuinen halli antaa urheilijoille kokonaan toisenlaisen ympäristön treenaamiselle kuin mihin teräshalleissa on totuttu.

– Puun pinta on valoisa ja tyylikkään näköinen. Käyttäjät arvostavat sen tunnelmaa, viihtyisyyttä ja hyvää akustiikkaa. Tilan koosta huolimatta massiivipuisessa hallissa ei kaiu kuten teräshallissa. Puun antibakteeriset vaikutukset ovat tietenkin myös eduksi liikuntahallissa, Töyrylä listaa.

Yksi massiivipuun eduista on jopa yllättänyt. Ensimmäisen vuoden lämmityskulut jäivät vain kolmannekseen arvioidusta, seuraava vuosi tuli sitäkin edullisemmaksi.

– Tätä selittää puun tiivis rakenne. Se pitää lämmön sisällä ja myös varastoi ja luovuttaa sitä, sanoo Kuortaneen urheiluopiston kiinteistömestari Tuomo Haavisto.

Haavisto on suunnitellut molemmat CLT-hallit.

CLT-hallin asentaminen oli nopeaa

Ensimmäisen hallin antama kokemus teki seuraavan suunnittelusta ja rakentamisesta entistä helpompaa.

– Vaikka kyseessä on näin suuri halli, asentaminen oli nopeaa ja sujuvaa. Aikataulut, ja vieläpä tiukat, pitivät, sanoo Haavisto.

Uudessa hallissa tehtiin joitakin erilaisia rakenneratkaisuja kuin ensimmäisessä. Aiemmassa CLT oli kantavana rakenteena. Nyt kantavaksi rakenteeksi tulivat liimapuiset mastopilarit, joiden päälle oli yksinkertaista toteuttaa kattorakenteet. Pilarit hoitavat samalla jäykistyksen, ja niillä saadaan rikkonaisuutta ja näyttävyyttä yli 60 metriä pitkään, yhtenäiseen seinäpintaan.

Katon kannattajana on liimapuinen bumerangipalkki, ja kattorakenteena Seikat-kattoelementti. Umpipuinen, 8000 kilon painoinen elementti tuli tontille yhtenä kappaleena ja nostettiin sellaisenaan paikoilleen.

Sekä hallin ulkoseinät että väliseinät ovat CLT:tä. Elementin puupinta on kauttaaltaan näkyvissä sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta se on käsitelty läpikuultavalla, tummalla sävyllä, kun edellisen hallin pintakäsittely oli peittävä. Puun sävyisissä sisäpinnoissa on HOISKO CLT:n sertifioitu NT Deco -palonsuojakäsittely.

CLT-halli herättää kiinnostusta

Haavisto ja Töyrylä kiittävät HOISKO CLT:tä hyvästä suunnittelusta ja yhteistyöstä.

– Jukka Peltokangas hoiti asiat hienolla palvelulla ja oli valmis palavereihin nopealla aikataululla. Työmaan haasteet, joita aina tulee, saatiin todella nopeasti ratkaistua.

HOISKOn toiminnasta välittyy heidän mukaansa kunnioitus, ja yhdessä on hauska tehdä.

CLT-hallit ovat tuoneet Kuortaneelle vieraita, joita massiivipuun käyttö hallin materiaalina kiinnostaa.

– Kyllä tämä pöhinää ja kyselyitä on aiheuttanut, sanoo Haavisto.

– Eihän puusta tehtyjä halleja ole totuttu näkemään, ja moni on havahtunut huomaamaan, että näinkin halleja voi rakentaa, miettii Töyrylä.

Ensimmäisessä hallissa on käynyt treenaajia jo yli 20 maasta.

Kesän liikkujien kohtauspaikka

Uuden monitoimihallin myötä Kuortaneelle saatiin ensiluokkaiset puitteet salibandylle ja koripallolle. Kokonaan uusina lajeina treenimahdollisuudet saivat akrobatiavoimistelu ja crosstraining. LähiTapiola Areenalta löytyy myös toimistotiloja.

Lajivalikoima edellytti poikkeuksellisia lattiaratkaisuja. Koripallokentän lattiapinta oli merkittävä investointi. Siitä haluttiin parasta, mitä saa, joten materiaalina on pohjoisamerikkalainen vaahtera kuten maailman NBA-kentilläkin. Sen päälle rullataan tarvittaessa Taraflex-matto salibandya varten. Crosstraining-alueella lattia on kumilaattaa.

LähiTapiola Areenan kupeesta tulee keskeinen kohtauspaikka kesän lomailijoille ja liikkujille, sillä sen matalassa päädyssä on kesäkioski terasseineen. Sinne keskitetään myös kesäliikuntavälineiden vuokraus. Aivan hallin vieressä ovat muun muassa padel-kentät, ja suunnitelmissa on toteuttaa sen läheisyyteen lasten kesäliikuntapuisto.

– Meidän erikoisuutemme onkin se, että samalla, kun valmennuskeskus kokoaa useiden lajien huippu-urheilijoita ympäri maailman, olemme myös tavallisten liikkujien lomakohde ja vapaa-ajan harrastuspaikka. Majoitusvuorokausia meillä on noin 130 000 vuodessa, Töyrylä sanoo.

Ekologinen urheilukeskus

• Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisuus ovat keskeisessä roolissa kaikessa Kuortaneen urheiluopiston toiminnassa.
• Opiston tavoitteena on olla jo aivan lähivuosina hiilineutraali, ja puurakentamisella on tässä tärkeä rooli.
• Rakennukset lämpenevät maalämmöllä, ja noin viidennes sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla, joita on yhteensä 2900.
• Opistolla on rakennusmassaa kaikkiaan noin 50 000 kerrosneliötä. Erilaisia liikuntahalleja on seitsemän, minkä lisäksi päärakennuksesta löytyy uima- ja keilahallit. Vanhin liikuntahalli on puurakenteinen ja tehty vuonna 1952.

Katso videolta, miltä Kuortaneen urheiluopiston CLT-liikuntahallin cross training -alueella näyttää: 

(Kuvaus: Riina Salo / Kuortaneen urheiluopisto)

Lue myös artikkelimme aiemmin Kuortaneen urheiluopistolle rakennetusta Suomen ensimmäisestä CLT-liikuntahallista, Lem-Kem Areenasta.

Katso Lem-Kem Areenan esittely referensseistämme.

Puu-lehden artikkeli LähiTapiola Areenasta Puu-Infon sivuilla.

The post Kuortaneen urheiluopistolle jo toinen liikuntahalli CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Joensuun vilkkaan Kauppatorin sydämenä on sykkinyt lähes 50 vuotta Pohjois-Karjalan Marttojen Marttakahvio, perinteisten pohjoiskarjalaisten leivonnaisten tyyssija.

Kahvion ykköstuote ovat paikan päällä paistettavat karjalanpiirakat, marttapiirakat, ja erikoisuus Piirakkapaja, jonka suuren ikkunan takaa kesäkansa voi seurata piirakoiden leipomista. Piirakkapajan leipurin apuna talkoilee joka kesä satoja maakunnan Marttoja.

Viime syksynä Piirakkapajan ja Marttakahvion tulevaisuus oli puntarissa. Torialueen muutokset ja silloisten tilojen huono kunto panivat Martat miettimään, laitetaanko jauhot pussiin ja kahvion toiminnalle piste. Asiakkaiden kanta oli voimakas: Marttakahvion pitää löytyä torilta jatkossakin.

Tarvittiin siis uudet tilat – ja äärimmäisen nopealla aikataululla.

Tänä keväänä, vain reilut puoli vuotta myöhemmin, monet kaupunkilaiset seurasivatkin iloisina ja huojentuneina erikoiskuljetusta, joka toi torille kaksi viimeistelyä vaille valmista CLT-rakennusta. Siinä ne olivat: uusi kahvio ja Piirakkapaja.

Rakennukset ovat modernin puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja myös osoitus siitä, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yrityselämän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyössä: rakennushanke on ollut samalla Riveria-ammattiopiston ja ammattikorkeakoulu Karelian oppimiskohde.

CLT:n kestävyys ja ekologisuus vastaavat Marttojen arvoja

Marttakahvion toimintaa pyörittää yhdistys, Pohjois-Karjalan Martat. Tilat omistaa Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, joka vastasi rakennushankkeesta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja yhtiön toimitusjohtaja Heli Hjälm kertoo, että nopeasti tehdyn rakentamispäätöksen jälkeen oli ratkaistava yhtä nopeasti rakennusmateriaali ja toteutustapa.

CLT-vaihtoehto nousi esiin, koska siitä oli kokemusta sekä arkkitehti Maija Korkeelalla (Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto) että rakennesuunnittelija Mika Keskisalolla (KJ Insinööritoimisto Oy). Kun Hjälm kuuli CLT:n ominaisuuksista ja eduista, oli selvää, mitä hän hallitukselle esittää.

– Niin Marttana kuin kuntapäättäjänäkin pidin tärkeänä, että kohde toteutetaan puusta. Joensuutahan kutsutaan Suomen puupääkaupungiksi, josta löytyy monia alan instituutioita ja oppilaitoksia. Toivoisin, että puurakentamista ja –arkkitehtuuria voitaisiin tuoda täällä esille nykyistä enemmän.

Marttojen arvomaailmaan CLT istui täydellisesti.

– Massiivipuuelementin ominaisuudet kulkevat rinnan ajamiemme asioiden kanssa. Martathan ovat kestävien ja ekologisten ratkaisujen airueita ja rohkeita edelläkävijöitä. Kun rakennamme tällaista modernia, puuarkkitehtuurista kokonaisuutta, näytämme mallia – kuten Martat ovat aina tehneet.

Oppilaitokset pääsivät mukaan CLT-projektiin

Aiemmin opettajana toiminutta Hjälmiä kiinnosti ajatus siitä, että rakennushankkeen voisi toteuttaa yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjota niille mahdollisuus oppimisprojektiin ammattilaisten mukana. Tämän kiinnostavuutta lisäsi materiaalivalinta, CLT, joka tarjosi oppilaitoksillekin mahdollisuuden nopeasti alaa valtaavan materiaalin ja tekniikan haltuunottoon.

– Paljon puhutaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tässä oli paikka konkretisoida se.

Riveria-ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu lähtivät innolla mukaan.

Karelian kolme insinööriopiskelijaa ovat vastanneet muun muassa kilpailutuksesta, hankinnoista, työmaasuunnittelusta ja massoittelusta. Riveriasta mukana on ollut talonrakennuksen, lvi-, sähkö- ja metsäalojen, pintakäsittelyn ja logistiikan opiskelijoita. Kaikkiaan hankkeen eri vaiheisiin on osallistunut yli 50 opiskelijaa.

Hjälm on erittäin tyytyväinen opiskelijoiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

– Oli hienoa tarjota oppimisprosessiksi tällainen isompi kohde, jossa on ollut mahdollista nähdä kokonaisuuden rakentuminen eri ammattilaisten yhteistyöllä. Tässä pääsee konkreettisesti näkemään myös suunnittelun, aikataulutuksen ja vuoropuhelun merkityksen, Hjälm sanoo.

Vaalean CLT:n ja hiilletyn puun kaunis kontrasti

Moderniin, arkkitehtuurisesti kauniiseen kokonaisuuteen kuuluu kaksi 34-neliöistä rakennusta, joista toinen on kahvila, toinen Piirakkapaja. Ne sijoittuvat vastakkain siten, että väliin tulee valokatteellinen pergola. Se tarjoaa kahvilapöydille suojan niin sateelta kuin paahteeltakin.

Osassa ulkoseinistä CLT-pinta on jätetty näkyviin. Vaalealle puupinnalle on haettu kontrastia kahden seinän ulkoverhoilusta, joka on tehty hiilletystä puusta. Sitä valmistaa Hiil Oy, ja materiaalina käytetään kierrätyslautaa. Puun hiiltäminen on vanha japanilainen puunkäsittelymenetelmä, joka kestää sään ääriolosuhteita.

Arkkitehti Maija Korkeelan kaunista suunnittelukäsialaa ovat monet yksityiskohdat kuten monikulmainen katto ja karmittomat ikkunat. Sen mahdollistaa ikkunan upottaminen jo tehtaalla tehtyyn CLT-elementin huullokseen.

Suurin haaste kaikille on ollut tiukka aikataulu. Ratkaiseva päätös tehtiin elokuussa, havainnekuvat olivat kädessä syyskuussa ja rakennuslupa saatiin jouluksi. Elementit tulivat HOISKO CLT:n tehtaalta helmikuun alussa. Siinä vaiheessa torilla ei voitu rakennustöitä vielä aloittaa, joten rakennukset koottiin yhteistyökumppani Puuartisti Oy:n toimipaikassa.

Kaupunkilaiset ihastuivat CLT-kahvioon

Uuden Martta-kahvion valmistuminen on joensuulaisille sydämen asia. Se näkyy. Rakennushanketta on seurattu niin alueen lehdissä kuin työmaa-aitojen takana. Hypetystä, huomiota ja julkisuutta on hankkeen ympärillä riittänyt.

– Kaikki, mitä tapahtuu torilla, on joensuulaisille kauhean tärkeää. Siihen on pitänyt tottua, että hanketta seurataan. Yleisöpalautetta tulee paljon, ja ihmiset kommentoivat, että on ihanaa, kun torille tulee tällaista modernia otetta. Toki jonkun mielestä tämä on liian moderni.

Toukokuun lopussa odotus palkittiin ja uusi, upea kahvio avautui yleisölle.

– Toivotaan, että Marttakahvio otetaan omaksi jälleen kerran, Hjälm sanoo.

Hjälm antaa HOISKO CLT:lle kiitokset hyvästä yhteistyöstä.

– HOISKOlta saatiin ehdottomasti parhainta asiakaspalvelua. Oli hienoa, miten tarjouksia kysyneisiin opiskelijoiden suhtauduttiin ja miten hyvää palvelua he saivat. Myös tilaukseen viime metreillä tulleesta muutoksesta selvittiin HOISKOn kanssa hienosti.

Marttakahvio palvelee Joensuun Kauppatorilla arkisin klo 7-17.30 ja lauantaisin klo 8 –16. Kahvilasta löytyvät kaikki perinteiset pohjoiskarjalaiset leivonnaiset, joita myydään myös mukaan. Ennakkovarauksella voi osallistua myös Piirakkapajan piirakkakouluun, joka on etenkin turistien suosiossa.

Marttakahvion löydät Facebookista ja Instagramista.

Lue myös:

“HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” – Hoisko CLT

The post CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän appeared first on Hoisko CLT.

Kun rakennusmateriaaleja kilpailutetaan, voivat palvelu ja yhteistyön mielekkyys nousta hyvinkin keskeiseen rooliin. Tämän totesivat Karelia-ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat Niina Hiltunen, Juho Leppänen ja Kiril Pippola, kun he puntaroivat Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy:n uuden Marttakahvion CLT-elementtitarjouksia.

He toimivat Joensuun Kauppatorille valmistuneen kahvilan työmaalla rakennuttajan tehtävässä Marttapalveluiden toimitusjohtaja Heli Hjälmin oikeana kätenä ja vastasivat muun muassa kilpailutuksista.

– CLT-elementtitarjouksissa hinnoilla ei suurta eroa ollut, mutta palvelulla sitäkin enemmän. HOISKO CLT erottui selkeästi muista, ja päädyimme esittämään sitä elementtien toimittajaksi, sanoo Hiltunen.

– HOISKO CLT:n kanssa toimiessa erottui se, miten asiakkaaseen otettiin kontaktia. Tuli välittävä fiilis ja sellainen tunne, että meitä halutaan auttaa ja olla mukana hankkeessamme. Se oli todella tärkeää, varsinkin, kun hankkeessamme ei ollut aiempaa CLT-kokemusta, Pippola sanoo.

– HOISKO ja siellä kontaktimme Jukka Peltokangas hoitivat asian todella hyvin, ja saimme valtavasti apuja ja neuvoja, sanoo Leppänen.

– Tärkeitä olivat esimerkiksi vinkit pintakäsittelyyn. Kosteisiin tiloihin meille ehdotettiin halvempaa ja hengittävämpää ratkaisua kuin mitä alkuperäinen suunnitelma oli. Siinä toimittaja ajatteli meidän etuamme sen sijaan että olisi vain myynyt kalliimman ratkaisun. Myös nostolenkkien palautusajassa joustettiin, porukka listaa.

Martat haastoivat opiskelijat yhteistyöhön

Pohjois-Karjalan Marttapalvelut halusi tarjota CLT-kahvilansa rakennushanketta oppimisprojektiksi alueen oppilaitoksille erityisesti siksi, että rakennusmateriaalina oli uudehko, kovassa kasvussa oleva rakennusmateriaali, CLT. Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Hiltunen, Leppänen ja Pippola valmistuvat pian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi. Projekti oli samalla heidän opinnäytetyönsä.

– Kun tulimme mukaan, piirustukset olivat jo valmiina ja rakennusmateriaali valittu. Lähdimme laskemaan, mitä tarvitaan ja mihin aikatauluun ja aloimme pyytää tarjouksia eri toimijoilta. Kaiken kaikkiaan oli todella iso yllätys, miten suuri merkitys on myynti- ja yhteistyötaidoilla ja toimittajien halukkuudella viedä omaa tuotettaan eteenpäin. Näissä tuli vastaan valtavan suuria eroja, he kertovat.

CLT on armollinen ja helposti työstettävä materiaali

CLT:stä hanke opetti heille paljon. Aluksi oli tutustuttava esimerkiksi siihen, miten elementit varastoidaan työmaalla, miten ne asennetaan ja millaiset ikkunat kannattaa hankkia, kun ne upotetaan huullokseen.

– Elementtien asentaminen osoittautui todella nopeaksi, sanoo Leppänen.

Sekin todettiin, että CLT-elementti on helppo ja armollinen materiaali työmaalla. Vaikka erilaiset aukot ja läpiviennit tehdään jo tehtaalla, työmaallakin elementtejä on tarvittaessa helppo työstää.

– Toki betoniakin voi piikata, mutta se vie aikaa ja tuo työmaalle pölyä ja melua, ja vastaan tulee myös teräs betonin sisällä. Jos taas CLT-elementtiin pitää tehdä reikä, se onnistuu yksinkertaisesti porakoneella, vertaa Pippola.

– Jos jotain muutostarpeita työmaalla tuli, oli helppo sanoa, että “Sehän on vain puuta”. Sitä paitsi: onhan CLT myös todella kaunista, sanoo Hiltunen.

Arvokasta CLT-osaamista uusille ammattilaisille

Projektin läpivienti oli kolmikolle iso rutistus muun koulutyön rinnalla. Vaivannäkö kuitenkin kannatti. He ovat erittäin kiitollisia Martoille siitä, että saivat mahdollisuuden olla mukana ja saada arvokasta kokemusta.

– Oli mukava olla mukana konkreettisessa projektissa. Tämä opetti valtavasti hankkeen läpiviennistä ja siitä, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, summaa Leppänen.

– Hankkeessa pääsi laajasti perehtymään rakennuttamiseen ja siihen, miten kannattaa tehdä, miten ei. Mieltä lämmittää tietenkin se, miten näkyvälle paikalle kohde tuli, Pippola sanoo.

– Käytännön projekti antoi varmuutta koulussa opitulle. Oli kiva huomata, että kyllähän me osaamme. Onneksi lähdettiin tähän mukaan, sanoo Hiltunen.

Hän näkee, että projektilla on iso merkitys koko alueelle.

– CLT-rakentamista ei meillä päin vielä kovin paljon ole. Nyt alueelta löytyy yhtäkkiä valtavan paljon niitä, joilla on kokemusta CLT-rakentamisesta: muutama insinööri ja tosi monta tulevaa rakennusalan ammattilaista. Alueen näkökulmasta se on lottovoitto.

Merkityksellinen hanke Riverian opiskelijoille

Riveria-ammattiopistosta tuli työmaalle kymmeniä eri ammattialojen opiskelijoita talonrakentajista sähköasentajiin. Marttakahvion rakennushanke oli poikkeuksellinen tavallisiin koulutöihin verrattuna.

– Opiskelijat pääsivät toimimaan rakennustyömaalla ja oppivat sekä CLT-elementin asennusta että kiinnitystekniikoita. Hyvää oppia tuli myös koneista ja laitteista. Isossa, konkreettisessa rakennushankkeessa rakentamisen perusteet vahvistuivat ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät, sanoo talonrakennusalan lehtori Miika Räätäri.

– Merkityksellistä opiskelijoille ja koko oppilaitokselle on myös se, että olimme mukana hankkeessa, joka jättää jälkeen näkyvällä paikalla olevan, pysyvän maamerkin.

Työt sujuivat hänen mukaansa moitteettomasti ja hyvässä yhteistyöhengessä.

– Mikäli työn aikana ilmeni haasteita ja mutkikkaita paikkoja, yhteistyössä opiskelijoiden, muiden osastojen ja kaikkien toimijoiden kanssa tilanteet ratkaistiin todella nopeasti ja kivuttomasti. Pääsääntöisesti haasteita oli todella vähän, hän sanoo.

Hän sanoo, että CLT-kokemusta opiskelijat tulevat varmasti tulevalla työurallaan tarvitsemaan.

– Uskon ja toivon, että rakenteille tulee entistä enemmän CLT-kohteita, varsinkin pientaloja. CLT on erittäin potentiaalinen rakennusmateriaali. Toisaalta on tärkeätä saada sille näkyvyyttä erityisesti julkisen rakentamisen kautta.

Marttakahvio onkin CLT-rakentamisen mannekiini parhaasta päästä ja arvokas kohde uraansa aloittavien ammattilaisten ansioluetteloon.

Pohjois-Karjalan Marttojen sivut löydät täältä.

Lue myös:

CLT-rakenteinen Marttakahvio on Joensuun Kauppatorin sydän – Hoisko CLT

The post “HOISKO CLT:n palvelu teki vaikutuksen ja toi säästöä” appeared first on Hoisko CLT.

Kerrostasoja on kolme ja neliöitä reilu tuhat. Maanpäällisistä kerroksista löytyy keittiö, oleskelutiloja, kirjasto, baari ja makuuhuoneet; kellarista kuntosali, spa, elokuvateatteri ja viinikellari. Vessoja on yhdeksän, niistä yksi kissojen oma.

Taloa kuvatessa voidaan ”tyypillinen” heittää sanavarastosta pois. Perheen toiveena oli yllätyksellisyys ja näyttävyys mutta myös kodikkuus.

– Kotiin haluttiin erilaisia tiloja ja tunnelmia. Sen iso kohde mahdollistikin hyvin, sanoo sisustussuunnittelusta vastannut Maru Hautala.

Suunnittelijoiden kerran elämässä -kohde

Projektia on tehty kaksi vuotta suunnittelijoiden, työmaan ja perheen tiiviissä vuoropuhelussa. Arkkitehti SAFA Maxim Troyanovskiy, vastaava työnjohtaja / urakoitsija Veikko Kristo ja sisustussuunnittelija Maru Hautala (Suunnitteluhuone NIONIO Oy) ovat kaikki massiivipuun ammattilaisia. Kohde on antanut mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa ratkaisuja, joita ei yleensä pääse tekemään. Perhe on esittänyt visioita ja ollut hyvin avoin suunnittelijoiden ideoille.

– Oikea arkkitehdin unelma, sanoo Troyanovskiy.

– Kyllä tämä sellainen kerran elämässä -kohde on, sanoo Hautala.

Samaa mieltä on Veikko Kristo, joka on pitkästä urastaan huolimatta tutustunut hankkeessa moniin uusiin materiaaleihin ja opiskellut niiden käyttöä. Hän kiittää siitä, että sai perheeltä vapaat kädet sopivien ammattilaisten etsimiseen. Ammattilaisten osaaminen näkyy, ja siitä kuuluu heille tunnustus.

Kaikki antavat kiitosta perheelle ja tiimille luottamuksesta ja yhteistyöstä, joka on tehnyt projektista niin mukavan.

CLT oli toimiva materiaali epätyypillisissä ratkaisuissa

Talon paikka räjäytettiin kalliorinteeseen. Maata ja kalliolouhetta poistettiin noin 500 kuormaa. Piha muodostuu suurelta osin kallion ja talon väliin rakennetusta 500-neliöisestä, suojaisasta terassista, jonne on myös suunniteltu erilaisia tiloja.

Perheelle oli selvää, että rakennus tehdään massiivipuusta. CLT-vaihtoehdon nosti esiin Veikko Kristo, ja sitä tukivat myös suunnittelijat. Materiaali ja HOISKO CLT:n korkea laatu vakuuttivat perheen.

– Rakentamisen näkökulmasta CLT on jäykkänä ja kantavana rakenteena ainut järkevä puumateriaali tällaisessa isossa kohteessa, jossa rakenteet eivät ole perinteisiä, sanoo Kristo.

Sisustuksellisesti elementti mahdollistaa modernin, pelkistetyn ilmeen: listattomat ovet ja ikkunat sekä selkeät, suuret, saumattomat pinnat.

Niin paljon perhe materiaaliin mieltyi, että sitä on käytetty alkuperäistä suunnitelmaa enemmän: viherhuone muutettiin kattoa myöten CLT:lle, ja siitä tehdään myös takapihan kesäkeittiö.

– HOISKOn toimitukset sujuivat hyvin eikä elementtejä joutunut työmaalla työstämään, sanoo Kristo.

Kahden talon ratkaisusta monta hyötyä

Kodin jakaminen kahdeksi rakennukseksi on rakennusmääräysten sanelema juttu: yli tonttien ulottuvaa taloa ei saanut rakentaa, ja yhden tontin neliörajat eivät talolle riittäneet.

– Ensimmäisiä kysymyksiä olikin se, miten talot yhdistetään ja saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena, sanoo Troyanovskiy.

Pakon sanelemasta ratkaisusta seurasi paljon hyvää, ja asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.

Arjen toiminnot on voitu sijoitella näppärästi ja niille saadaan eri tavalla rauhaa kuin yhden katon alla. A-talon keskikerroksessa on muun muassa keittiö-olohuone; yläkerrassa vanhempien tilat. B-talon keskikerroksessa ovat kirjasto, baari ja työtila; yläkerta on nuorison valtakuntaa.

– Kahden rakennuksen myötä saatiin lisäksi enemmän julkisivua, ikkunoita ja valoa, sanoo Troyanovskiy.

Talojen julkisivuista päätettiin pohdinnan jälkeen tehdä reilusti eri näköiset. Tummahko, harmaan vihreä A-talo on modernimpi ja siinä on vähemmän kontrasteja. Sen ulkoverhouksessa on käytetty kolmen kokoista pystypaneelia. Perinteisemmän näköinen B-talo on oranssinkeltainen. Paneelit ovat A-taloa paksumpia ja vaakasuunnassa. Katot ovat samanlaisia.

Isosta näkymästä upeisiin yksityiskohtiin

Koti on niin iso ja yksityiskohtia on niin paljon, että kaikkea ei heti hahmota. Ensin näkee avaruuden, sitten katse poimii yksityiskohdan toisensa jälkeen. Arkkitehdin suosimat kaarevat muodot, sisustussuunnittelijan harkiten valitsemat kauniit valaisimet tyylikkäine painikkeineen, kalusteet, tekstiilit, kahvat ja vetimet, epäsuorat valaistusratkaisut, suuret, listattomat ikkunat kuin maisemataulut…

Puusepäntyötä on hyödynnetty paljon. Lattiamateriaaleina ovat puuparketti ja keraamiset laatat. Mukavuutta lisäävää älytekniikkaa on käytetty runsaasti.

Suklaanruskeaa ja hiilenharmaata

Värisuunnittelu alkoi haluttujen tunnelmien pohtimisesta. Kotiin toivottiin järvenranta-resortin fiilistä ja erilaisia maailmoita, esimerkiksi baaritilaan ripaus New Yorkia.

Resort-tunnelmaa Hautala lähti hakemaan isojen pintojen tummista sävyistä. A-talon alakerrassa seinät käsiteltiin suklaanruskeiksi, B-talossa hiilenharmaiksi. Yläkerran makuutiloihin eli lähimmäksi taivasta haluttiin vaaleita pintoja.

Tumma seinä tuo arvoituksellisuutta, sillä värin takia materiaalia ei ehkä heti tunnista CLT:ksi. Kuultavan pinnoitteen läpi näkyvät kuitenkin kauniit puun syyt. Hautala sanoo, että tummuutta on turha pelätä.

– Kokonaisuuteenhan vaikuttavat tila, valo ja arkkitehtuuri. Isoissa tiloissa tummia värejä uskaltaa käyttää rohkeammin. Tummalla voidaan loihtia pesämäisiä tunnelmia ja ylellisyyden tuntua, ja tummaa seinää vasten voidaan korostaa sisustuksen yksityiskohtia.

Järvi- ja kalliomaisema liki joka huoneessa

Talon jokaisesta huoneesta näkee järvelle ja liki jokaisesta lisäksi kalliolle. Tummansävyiset seinät antavat näille ”luonnontauluille” upeat raamit.

Erityinen haaste järvimaiseman tavoittamiseen oli saunassa: se kun sijaitsee kellarissa, ja näkymään uhkasi tulla myös järven ja talon välissä olevan kadun liikenne. Arkkitehdin nerokas ratkaisu löytyi strategisesti sijoitetusta ja mitoitetusta pyöräkatoksesta, joka blokkaa liikenteen, mutta päästää järvimaiseman sisälle.

Kattoikkunoita on kaikkiaan parikymmentä. Niistä voi nähdä kallion päällä humisevien mäntyjen latvat.

Yhdessä kellarin kattoikkunassa voivat vilahtaa varpaatkin. Se on nimittäin arkkitehdin ideoima valopolku, jonka päällä ulkona voi kävellä.

Miten piilotetaan salaovi?

Kodintekniikka ja johdot on piilotettu näkyvistä.

– CLT-elementti on tässä näppärä materiaali, sillä kaikki johtojen aukot tehdään jo lähtökohtaisesti tehtaalla elementin sisään. Muuta tekniikkaa, esimerkiksi hanoja, on integroitu kalusteisiin, sanoo Hautala.

Keskikerrokseen tuo ilmettä CLT-elementtien vaakauritus, jonka syvyys ja välitys ovat tarkkaan mietittyjä.

– Yksi CLT-elementtien hauska mahdollisuus on se, että ovien ja ikkunoiden aukkopaloja voidaan hyödyntää pienempien sisustuselementtien tekemisessä. Tähän taloon sellaisesta syntyi salaovi oleskelutilasta baarihuoneeseen.

Haastattelua tehtäessä Hautala mietti juuri sitä, miten ovi kätketään.

Kokonaisuus ihastuttaa

Kun kokonaisuus alkaa olla valmis, ovat tekijätkin voineet huokaista monta kertaa ihastuksesta. Kokonaisuus näyttää upealta. Moni asia on livenä vielä paremman näköinen kuin osasi odottaa, ja vaikuttavuutta lisäävät ikkunoista sisään tulevat luonto ja valo.

Kristo sanoo, että talo on toiminut alueella myös CLT:n mannekiinina. Ainakin pari muuta CLT-taloa on parhaillaan nousemassa.

– On hienoa nähdä kaikki valmiina, mutta myös haikeaa, kun yhteistyö perheen ja mahtavan tiimin kanssa päättyy, sanoo Hautala.

Ellei sitten asettuisi taloksi salaoven taakse.

The post Tuhat neliötä tyyliä, tunnelmia ja yllätyksiä – yksi koti kahden katon alla appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskyläläisen Heikki Timlinin johtaman ja perustaman Alpan kestävät, laadukkaat alpakanvillaiset Alpa®-neuleet ovat valloittaneet sydämiä sekä menestyneet Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Kova kasvu on asettanut haasteita juuri kymmenen vuotta täyttäneen yrityksen toimitiloille.

– Kuuden vuoden aikana olemme muuttaneet viisi kertaa, kun tilat ovat käyneet ahtaiksi. Aina uudessa paikassa on tuntunut, että jotain puuttuu, Timlin kertoo.

Muuttokierteen katkaisee vuoden 2022 joulusesonkiin valmistunut oma liikerakennus Jyväskylän Keljossa. Liki 700-neliöinen, Villa Alpaksi nimetty rakennus on toteutettu HOISKO CLT:n elementeistä.

CLT-elementin elävä puupinta on jätetty näkyviin sekä sisällä että ulkona. Kaikkialla huokuu sen rauhoittava, lämmin tunnelma. Asiakkailta ja työntekijöiltä on tullut ihastelevaa palautetta. Villa Alpaa kehutaan seesteiseksi ja rauhalliseksi. Juuri sitä materiaalivalinnalla haettiinkin.

– Massiivipuussa on sama yksinkertaisuus ja kauneus kuin luonnonmateriaalisissa tuotteissammekin. Se on puuta, ei mitään muuta. Sitä paitsi puuhan kaunistuu vanhetessaan. Samoin meidän neuleemme paranevat ajan kuluessa: ne pehmenevät ja mukautuvat omistajansa käyttöön, Timlin kiteyttää.

Puu antaa kauniit puitteet tuotteille ja työntekoon

Villa Alpan alakerrasta löytyy myymälä, jossa seinien puupinta antaa harmonisen taustan tuotteille. Kahdeksan metriä korkeassa, automatisoidussa varastossa hyllyt kohoavat kattoon asti. Täällä pakataan tilauksia 25 000 paketin vuositahtia.

Puusepän rakentamat, upeat CLT-portaat johtavat yläkertaan, joka on suunnittelijoiden valtakuntaa: yhdeksän kodikkaasti sisustettua työhuonetta, neuvotteluhuone ja iso, viihtyisä oleskelutila. Timlin halusi luovan työn tekijöille puitteet, joissa katse lepää puun elävässä pinnassa ja kauas metsäiseen maisemaan kantavassa ikkunanäkymässä. Yhteisissä tiloissa maisema tulee sisään kokonaisen seinän kokoisesta ikkunasta.

Rakennuksesta löytyy lisäksi oma valokuvausstudio ja kierrätystuotteiden huoltotila.

Miksi massiivipuu?

Vastuullisuus ja pitkäikäisyys ovat Timlinille merkittäviä sanoja. Ne kuvaavat yrityksen valmistamia neuleita ja ovat keskeisiä syitä siihen, että hän halusi rakentaa toimitilat massiivipuusta.

– Massiivipuu on massiivipuu. Olen aina pitänyt siitä. Ensikosketuksen CLT:hen olen saanut kesämökistäni, jonka HOISKO CLT toimitti muutama vuosi sitten. Kun sitten aloimme miettiä toimitilojen rakentamista, massiivipuiset toimitilat olivat unelmani. Siksi lähdimme selvittämään massiivipuuvaihtoehtoja, hän kuvaa.

Lähtökohtana oli rakentaa Alpan koti, jossa on hyvä olla ja rauhoittua tekemään työtä.

– Yrittäjänä koen, että minulla on vastuu ja velvollisuus tarjota työntekijöille hyvät, viihtyisät toimitilat, joissa on mukava tehdä töitä ja olla kuin kotonaan. Uskon myös vahvasti siihen, että kun töissä on hyvä olla ja hengittää, se johtaa pidemmässä juoksussa hyviin ideoihin ja yrityksen kehittymiseen.

Kuinka CLT sopii toimitilarakentamiseen?

Timlin painottaa, että kustannustehokkuus on toimitilarakentamisessa tietenkin tärkeää.

– Sitä haettiin erityisenkin paljon. Meillä oli budjetti, josta ei ollut varaa lipsua.

CLT osoittautui monella tapaa järkeväksi ja kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

– Yksi sen etu on, että elementti on suoraan kantava runko. Tämä mahdollisti myös korkean varaston toteuttamisen yksinkertaisesti, ilman erillisiä palkkirakenteita. Varaston toteuttamisen helppous vaikutti siihen, että hirsivaihtoehto jäi pohdinnasta pois jo alkuvaiheessa.

Toinen CLT:n etu oli rakentamisen nopeus, mikä merkitsee myös kustannustehokkuutta. Liiketilan piti olla valmis puolen vuoden päästä siitä, kun kaivurin kauha raapaisi maata.

CLT:llä päästiin molempiin tavoitteisiin: liki 700 neliötä oli valmiina aikataulun ja budjetin mukaan.

Suunnitteluun panostaminen kannattaa

Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto arkTimlin Oy:n arkkitehti SAFA Eevamaria Timlin. Toimisto on kokenut CLT-kohteiden suunnittelija. Rakennesuunnittelija oli HavuPlanin Tomi Aho, jonka erikoisosaamiseen kuuluu niin ikään CLT. Sisustuspuolen rakentamisesta vastasi Rakennuspalvelu Henura Oy.

Jo luonnosvaiheessa, ennen tarjousten kysymistä ja lopullisia valintoja, lähdettiin siitä, että suunnitelma toimii erityisesti CLT:lle. Suunnittelussa avainasia oli hyvä yhteistyö arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennushankkeesta itse vastanneen Timlinin kesken.

– Lähtökohtana oli miettiä, millaisilla mitoilla ja ratkaisuilla hukkaa syntyisi elementtivalmistuksessa mahdollisimman vähän. Tilojen mittoja ja toimivuutta pohdittiin 3D-mallinnuksen avulla. Esimerkiksi ikkuna-aukot pyrittiin tekemään elementtijaolla. CLT:n mahdollisuudet avautuivatkin toden teolla suunnitteluvaiheessa, Timlin sanoo.

Yksi kantava ajatus alusta asti oli se, että ovi- ja ikkuna-aukoista jäävät aukkopalat hyödynnetään kalusteissa. Työhuoneiden oviaukoista jääneistä levyistä onkin syntynyt puusepän käsissä pöytiä, istuimia ja portaikon kauniit askelmat.

– Se toi huomattavaa kustannussäästöä, että kalusteita ei jouduttu paljon hankkimaan.

Arkkitehtuuri haluttiin pitää yksinkertaisena ja tuoda siihen näyttävyyttä pienillä, yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi yläkerran käytävään tuo ilmettä pieni kaarevuus.

HOISKO CLT:n plaanaus on hyvä pohja pintakäsittelylle

Se oli selvää, että CLT-pinta jätetään rakennuksessa näkyviin sekä ulkona että sisällä. Ulos haettiin vielä näyttävyyttä tehtaalla elementteihin tehdystä pystyurituksesta.

Ulkopinnoille on tehty tehtaalla HOISKOn itse kehittämä viimeistely, plaanaus. Se karhentaa pinnan siten, että käsittelyaine tarttuu hyvin.

– Se osoittautuikin hyväksi pinnaksi. Käsittelyaineet tarttuivat todella hyvin.

Villa Alpassa on nyt puitteet kunnossa kasvutarinan jatkamiselle ja uusien markkinoiden valloittamiselle.

– HOISKO CLT:n palveluita tulen käyttämään jatkossakin, kun tarvetta tulee, sanoo Timlin.

Alpan tarina

• Alpan tarina alkoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun Heikki Timlin reissasi Perussa reppu selässä ja paikallinen alpakanvillaneule yllään. Alpakanvillan ainutlaatuisen hyvät ominaisuudet valkenivat kelien vaihdellessa. Siitä syntyi liikeidea, joka johti vaikeuksien jälkeen hurjaan kasvuun. Yritys on nyt kolmen omistajan osakeyhtiö.
• Alpasta lähtee 25 000 neuletilausta vuodessa Suomeen ja Ruotsiin. Koemarkkinointia tehdään parhaillaan useissa Euroopan maissa.
• Viiden viime vuoden aikana liikevaihto on kasvanut 700 000 eurosta kolmeen miljoonaan.
• Palkkalistoilla on 16 työntekijää, jotka vastaavat suunnittelusta, markkinoinnista ja Jyväskylän myymälän toiminnasta. Neuleet valmistetaan Liettuassa, langat tulevat Perusta. Laatu ja vastuullisuus leimaavat kaikkea toimintaa.
• Valtaosa myynnistä tulee verkkokaupasta. Alpan oma myymälä palvelee Jyväskylässä uudessa toimitalossa.

The post Vastuullinen yrittäjä halusi rakentaa toimitilat CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.

Tiina ja Petri Tikkisen uuden kodin ideana on helppo asuminen ilman jatkuvia rakennuksen ja pihan huoltotöitä ja turhia neliöitä. Kuulostaa osakkeelta taloyhtiössä, vai mitä?

Tikkisten koti on kuitenkin upealla paikalla mäen päällä seisova, uniikki CLT-talo. Arkkitehti on istuttanut sen 88 neliöön kaikki asukkaiden toiveet. CLT antaa kodille kauniit, ekologiset raamit, puun lämpimän ja rauhoittavan tunnelman ja niin hyvän sisäilman, että talossa nukutaan kuin tukit.

– Vieraatkin kiinnittävät aina huomiota massiivipuun tuomaan todella hyvään sisäilmaan, sanoo Tiina.

Tilan tuntua on haettu huonekorkeudesta, joka on enimmillään, oleskelutiloissa, liki kuusi metriä. Se tuo valtavasti valoa ja avaruutta.

– CLT on tosi ihana materiaali. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä valintaamme, Tikkiset sanovat.

Toista kertaa rakentamassa

Suotta eivät Tikkiset kutsu kotiaan nimellä Cltsnadi. Neliöitä on vain vajaa kolmannes aiempaan kotiin verrattuna. Hyppy entisestä, 15 vuotta sitten rakennetusta kodista uuteen oli suuri, mutta tarkkaan yhdessä harkittu.

– Ensimmäistä taloa rakentaessamme aloittelimme lapsiperhe-elämää. Talo oli ihana, ja sanoin monta kertaa, etten koskaan tule muuttamaan sieltä pois. Oli kaiken maailman tiloja ja huoneita, Tiina sanoo.

Kääntöpuoli oli se, että Tikkiset huomasivat asuvansa työleirillä, josta tuli taukoa vain talveksi.

– Oli tullut tehtyä materiaalivalintoja, jotka tarkoittivat jatkuvaa huoltoa. Isot terassit ja rimakaiteet oli sudittava uudestaan joka kesä. Ulkomaalauskin ehdittiin uusia jo kahdesti.

CLT:n ominaisuudet ja ulkonäkö ihastuttivat

Tiina oli kiinnostunut CLT:stä lukiessaan sen ominaisuuksista. Materiaalin pinnan näkeminen vahvisti ajatusta siitä, että ollaan oikealla tiellä. Yhteistyö HOISKOn kanssa alkoi ennen kuin toimittajaa oli edes valittu.

– Muihinkin toimittajiin olimme yhteydessä, mutta HOISKOn kanssa syntyi paras keskusteluyhteys. Petri ja HOISKOn Tero Yli-Sikkilä kävivät monia tärkeitä keskusteluja. Saimme Terolta valtavasti tietoa, ja hän nosti esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon. Huomasimme, että kaikessa ajateltiin meidän ja myös kukkaromme parasta. Se oli iso plussa, Tiina sanoo.

Talotoimitus ostettiin HOISKOn yhteistyökumppanilta, Finnlogilta.

Arkkitehti sai neliöt toimimaan

Yhtä tyytyväisiä Tikkiset ovat arkkitehtiinsa Tapani Takkuseen.

– Arkkitehdin käyttö oli meille uutta. Ensimmäisen kodin kohdalla se ei tullut edes mieleen. Nyt ymmärsimme, että suunnitteluun panostaminen on se tapa, jolla kodista saadaan näillä neliömäärillä toimiva. Tapani on suunnitellut paljon CLT:stä, etenkin juuri pieniä omakotitaloja kaupunkiin.

Mahdollisimman vähän huoltotyötä. Se oli tärkein toive arkkitehdille. Ulkopintojen puuosat ovatkin lehtikuusta, joka saa harmaantua rauhassa. Toinen tärkeä toive oli, että kaikille löytyy vetäytymispaikkoja. Tällaisia ovat parvelle tehdyt makuutilat, oleskelutilojen siirtoseinällä suljettava monitoimitila ja kattoterassi.

Myös jotain tavallisesta poikkeavaa toivottiin.

– Onkohan liian hullu idea, jos tiilikate jatkuisi katolta alas julkisivulle, arkkitehti kysyi.

Se kuulosti Tikkisten mielestä vain juuri sopivan hullulta.

Nuoren unelmahuone kahdessa kerroksessa

Talon L-muoto takaa sen, että terassi jää joka suunnasta täysin suojaan. Kirjaimen lyhyempi sakara on talon varsinainen yllätys, monitoimitila. Tavallisena arkipäivänä se näyttää tavalliselta, nätiltä työhuoneelta, mutta sen kymmenkunta neliötä muuntuvat tarvittaessa myös vierashuoneeksi, ruokailutilaksi ja jumppatilaksi.

Muunneltavuuden avain on kalusteissa. Salpaa kääntämällä seinästä saa laskettua alas mukavan sängyn yövieraille. Vastakkaisella seinällä oleva kaunis peili on myös suuren ruokapöydän kansi, joka nostetaan alas, kun kaverit kutsutaan syömään.

Perheen nuoren kaksikerroksinen huone ei taatusti jätä kylmäksi. Sen alakerrassa on työtila, yläkerrassa nukkumasoppi ikkunanäkymällä kodin alakertaan. Parven kruunaa seinien väliin pingotettu oleskeluverkko.

Kodin seinät valmistuivat silmien edessä tehdasvierailulla

Arkkitehdin kautta taloa kysyttiin mukaan MTV3:n Grand Designs Suomi -ohjelmaan. Osin siihen liittyen suunniteltiin vierailu HOISKO CLT:n tehtaalle Alajärvellä päivänä, jona siellä valmistuivat CLTsnadin elementit.

– Olihan se huikeaa nähdä, miten puutavara ajettiin halliin sisään ja kuinka se kulki läpi koko prosessin, Tiina sanoo.

Heidän silmiensä edessä sahatavara muuttui kokonaiseksi, kaunispintaiseksi elementiksi, johon CNC-kone leikkasi ikkunat ja porasi sähköjohtojen aukot.

– Voi vitsit, tuossahan on nyt meidän olohuoneen seinä, saivat Tikkiset huomata.

Sillä reissulla sovittiin, että elementtien mukana lähtee tontille myös ikkunoiden ja oviaukkojen aukkopaloja, joista Tiina voi rakentaa kotiin huonekaluja.

Omin käsin tehdyt kalusteet

Yksi taloprojektin hedelmistä onkin se, että se sysäsi Tiinan toteuttamaan pitkään mielessä kyteneen ajatuksen käsillä tekemisestä ja puusepän taitojen opiskelusta. Hän on suunnitellut ja valmistanut kotiin 15 upeaa huonekalua ja esinettä. Vaikka päätyö onkin ihan muuta, käsillä tekeminen tulee jatkumaan piharakennuksen verstaassa.

Siellä hääräämiseen on nyt aikaa.

Talon kuulumisia voi seurata Instagramista.

– Sain itse valtavasti apua ja ideoita projektiimme toisten somessa jakamista kokemuksista. Siksi jaan vuorostani omia kokemuksia ja ideoita mielelläni muille rakentajille somessa, Tiina sanoo.

Katso myös Grand Designs Suomi -sarjan jakso Cltsnadin rakennusprojektista.

The post Cltsnadi – Kekseliäs ja kaunis CLT-koti appeared first on Hoisko CLT.

– CLT on kiinnostanut minua kovasti jo vuosia, ja olen työssäni seurannut puutalokohteita, hän kertoo.

Savisalolla on pitkä kokemus asuntoarkkitehtuurista ja toimisto- sekä julkisesta rakentamisesta. Jo opiskeluaikana nykyisessä Aallossa hän oli hyvin kiinnostunut puurakentamisesta, ja kiinnostus vei hänet muun muassa vaihto-opiskelijaksi puurakentamisen ”mallimaahan” Sveitsiin.

Nykyään hän työskentelee rakennuttajana. Oman talon rakentaminen onkin hänelle samalla kiinnostava mahdollisuus tutustua CLT:hen ja käytännön oppikurssi rakentamisesta.

– Onhan se eri asia suunnitella kuin itse raudoittaa, hän kuvaa.

Savisalo tekee työmaalla mahdollisimman paljon itse, ja myös perheen nuoriso kantaa kortensa kekoon. Tärkeä tukipilari on vastaavana mestarina toimiva oma isä, jolla on rakennusalalta 55 vuoden kokemus.

– Apuna on ollut myös mahtavasti talkooporukkaa, hän kiittää.

Kompakti ja muunneltava CLT-koti

Kuusivilla-talo on suunniteltu äidin ja kahden teinin kodiksi. Suunnittelussa on otettu huomioon tilojen helppo muunneltavuus erilaisille perheille. Tavoitteena oli kompakti, reilun sadan neliön koti, jossa on iso keittiö—olohuone yhteistä oleskelua varten sekä nuorten omat huoneet ja äidin makuuhuone omassa rauhassaan. Neliöitä tuli lopulta 112.

Esteettömyys on yksi lähtökohta suunnittelussa. Terassia on paljon. Aurinkoinen, lämmin tontti takaa sille käyttöä.

CLT jää näkyviin sisällä talossa. Savisalo oli ehdoton siinä, että myös sisäkatto tulee samasta, kauniista massiivipuusta. CLT on hänestä kodikas materiaali, ja samalla puupinta toimii tyylikkäänä, selkeänä visuaalisena taustana kodin arjelle ja elämälle.

– En ole mikään tiukka minimalismin kannattaja, mutta ajattelen, että yksiaineisuus ja simppeliys sisustuksessa tuo tilaa asumisen monimuotoisuudelle ja elämiselle. Tavarat saavat näkyä.

Myös CLT:n tekniset ominaisuudet, rakenteelliset mahdollisuudet ja hiilijalanjälki ovat hänelle tärkeitä.

– Lattia on betonia. Se on hyvä kontrasti, kun seinät ja katto ovat puuta. Muutenkin olen sitä mieltä, että mitään materiaaleja ei ole järkeä kuorruttaa. Betoni saa olla betonia ja puu puuta.

HOISKO CLT:ltä hyvä palvelu ja parhaat kontaktit

Elementtien toimittajaksi löytyi HOISKO CLT, jonka neuvoihin ja palvelualttiuteen Savisalo on erittäin tyytyväinen.

– Sain aina vastauksen heti, kun kysyttävää oli, ja kaikki eteni tosi sujuvasti. Juuri kokemus siitä, miten asiakasta palveltiin, oli hintaakin ratkaisevampi kriteeri elementtitoimittajan valinnassa. Tuli sellainen olo, että vaikka minulla on rakenteilla vain pientalo, tätä tehdään kanssani yhdessä.

Kiitollinen hän on myös siitä, että HOISKOn antamasta vinkistä löytyi osaava ja hyvällä asenteella työskentelevä asennustiimi, Teuvarakenteen Jaakko Sukari ja Aarno Rintala.

– Minulla oli ensin epäonnea asennusporukan etsimisessä, ja useampi oharikin minulle tehtiin. Siinä alkoi olla neuvoton olo. Rakennusalalla on valitettava ongelma, että aina ei voi luottaa luvattuihin aikatauluihin.

Teuvarakenteen asennustiimi oli sen sijaan luottamuksen arvoinen ja lisäksi alan rautainen ammattilainen.

– Kaikki meni sujuvasti. Kaverit tiesivät, mitä tekivät. Myös nosturissa oli ammattilainen, Turun Nostopalvelu. Nosturifirman ja asentajien yhteispeli toimi hyvin. Se on myös todella tärkeä asia.

CLT-elementtien asennus oli hieno näytös

Runkoa ja sisäkattoa asennettiin kaksi päivää. Ne olivat Savisalolle itselleen taukoa rakentamisesta.

– Otin lomapäivän voidakseni seurata asennusta. Istuin vain ja ihailin seinien nousemista ja ammattilaisten tekemistä. Sitä oli tosi hienoa ja jännittävää katsoa. On aina mahtava seurata, kun porukka tekee hommaa ilolla. Se näkyy.

Kun elementit olivat pystyssä, tunne oli Savisalon mukaan uskomaton. Vaikka hän arkkitehtinä oli osannut hahmottaa mielessään sen, miltä tilassa tulisi näyttämään, seinistä katonharjaan ulottuvan puun kauneus pääsi kuitenkin yllättämään.

Ennen elementtien asennusta jännitti se, ovatko perustukset tarpeeksi tarkat. Pientä viilausta tarvittiin, mutta kaikki meni hyvin.

– Mittatarkassa CLT-kohteessa toleranssi on tosi pieni: sentin tai parin heitto mitoissa on jo merkittävä. Se on erilaista, mihin perustusten tekijät ovat meillä tottuneet. Mittatarkkuudessa onkin monella tekijällä vielä opittavaa ja omaksuttavaa, eikä sitä voi perustuksia tehdessä koskaan painottaa liikaa.

Maalämpöä uudella tavalla

Oma talohanke tarjoaa rakentamisen ammattilaiselle mahdollisuuden moniin kiinnostaviin kokeiluihin. Yksi tällainen on maalämpökeräimien yhdistäminen talon kantaviin, 18 metrin syvyyteen meneviin paaluihin.

Jotta energian kulutus saadaan mahdollisimman pieneksi, on apuna ollut energiakonsultti. Energiaoptimoinnin teki kohteeseen NollaE. Hankintavaiheessa lisäkustannuksia poikivat u-arvoltaan tavallista paremmat ikkunat. Energiakriisin keskellä on helppo olla tähän satsaukseen tyytyväinen.

Yksi kokeilu on luvassa julkisivulaudoitukseen.

– Olen ajatellut kokeilla rautavitrillikäsittelyä, joka edistää puun harmaantumista. Tai ehkä jätän ulkoverhouslaudoituksen kokonaan käsittelemättä.

Savisalon CLT-kodin rakentamista voit seurata Instagramissa tilillä Kuusivilla.

The post Oman CLT-kodin elementtien asennuspäivä oli arkkitehdille hieno näytös appeared first on Hoisko CLT.

Jyväskylän Halssilan historiallisen ja suositun asuinalueen rakentamista sääntelee tiukka kaava. Alue on niin erityinen, että kun kaupunki huutokauppasi sieltä tonttia, ei tilaisuutta voinut jättää väliin. Anniina ja Samuli Salmela saivat tontin. Pohdinnan paikka oli kuitenkin siinä, että Samulin haaveilemaa hirsitaloa ei tontille saanut rakentaa. Hänelle oli ehdottoman tärkeää, että rakennusmateriaalina olisi puu ja että rakennus olisi eristevillaton.

– Olen asunut ikäni hirsitalossa, ja tiedän, miten hyvä ilmanlaatu massiivipuisessa rakennuksessa on. Emme myöskään halunneet ottaa riskiä mahdollisesti kastuvista eristevilloista ja sen seurauksista tai halunneet talosta muoviloukkua. Massiivipuutalo on ekologinen ja terve, Samuli sanoo.

Samulin isä vinkkasi heitä tutustumaan CLT:hen. Se oli suunnilleen ensimmäinen kerta, kun pariskunta törmäsi materiaaliin ja kuuli, että elementtiä valmistetaan Suomessa – ja vieläpä heidän synnyinseudullaan Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä.

Alueen tiukkaan kaavaan CLT-rakennus sopi. Ulkopinnaksi kaava vaati ulkoverhouslaudoituksen, joka muutenkin CLT-kohteisiin usein tehdään.

Vierailu HOISKOn tehtaalle oli kiva kokemus

Yhteydenotto johti vierailulle HOISKOn tehtaalle. Se oli Salmeloista mukava ja tärkeä kokemus.

– Se, että pääsimme näkemään elementtien valmistuksen, teki koko prosessista läpinäkyvän. Vierailulta jäi kuva ammattimaisuudesta, laadukkaasta tuotannosta ja siitä, että kaikki toimi hyvin, sanoo Anniina.

Anniina, joka ei ollut ollut ehdoton materiaalivalinnassa, ihastui CLT:n kauniiseen ja rauhoittavaan ulkonäköön ja ekologisuuteen.

– Kliinisen valkoista emme kotiin halunneet. Puu tuo lämpöä ja kotoisuutta, ja CLT:n pinta on hyvin kaunis, hän sanoo.

Kestävyys kuului myös CLT:n puolesta puhuneiden ominaisuuksien listalle.

Ekologiset valinnat laajenivat

Ratkaisu materiaalipohdintoihin löytyi siis omalta kotiseudulta – eikä vain runkomateriaalin osalta.

– Niin siinä sitten kävi, että vaikka olemme itse muuttaneet Keski-Suomeen, raahasimme koko talon Jyväskylään synnyinseudultamme, nauraa Samuli.

CLT-elementtejä täydensivät Vimpelissä valmistetut Ruukin kattopellit ja Perhosta tulevat Oksapuun portaat ja Jet-Puulta hankittu ulkoverhouslauta. Katto- ja läpivientiluukut tulivat puolestaan Samulin omalta vimpeliläisfirmalta, Plastec Finlandilta.

Ekologiset valinnat eivät lopulta jääneet CLT-elementteihin, vaan ajatus laajeni kaikkiin mahdollisiin valintoihin. Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö, väliseinien eristeeksi ekovilla ja keittiöksi Puustellin ekologinen Miinus-keittiö.

CLT:llä voitettiin neliöitä

Muiden CLT-kotien asukkaiden Instagram-tilit olivat alkuvaiheessa mielenkiintoinen tieto- ja idealähde. Suunnittelijaksi löytyi arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen.

– Hän teki aluksi kaksi pohjaluonnosta, joista valitsimme hyvältä tuntuvan. Lopullista suunnitelmaa lähdettiin työstämään siitä. Myös valaistussuunnitelma teetettiin samalla arkkitehdillä.

Varsinaisessa asuinrakennuksessa on 140 neliötä. Sen lisäksi pihassa on 30 neliön ulkorakennus. Se pitää sisällään autotallin ja myöhemmin valmistuvan pihasaunan ja -tuvan. Kaikkiaan neliöitä on 170 eli juuri se maksimimäärä, mitä tontille sai rakentaa.

Salmelat pohtivat, että osaava arkkitehti osoittautui kullanarvoiseksi.

– Hän osasi esittää oikeat, yksityiskohtaiset kysymykset. Lopputuloksena on talo, jossa on hyvin tilaa ja se on juuri siellä, missä me sitä tarvitsemme, Anniina sanoo.

Se oli erityisen tärkeää, koska neliömäärä oli rajallinen.

– Yksi massiivipuuelementin etu on se, että sen ansiosta saimme käyttöömme monta neliötä enemmän kuin mitä olisi jäänyt monikerroksisessa rakenteessa: villoitettu rakennehan olisi ollut paljon paksumpi, Samuli sanoo.

Massiivipuu eristää liikenteen melun

Salmelat halusivat kotiinsa värejä, jotka ovat harmoniassa näkyvän puupinnan kanssa. Sen myötä kevytrakenteisiin väliseiniin valikoitui maanläheisiä, murrettuja sävyjä. Ulkoseinien CLT-sisäpinnasta halutaan puolestaan nauttia sellaisenaan. CLT-seinät on käsitelty himpun verran pellavaan vivahtavalla Helo-hirsivahalla.

Alakerran lattia on betonia, joka toimii kauniisti CLT:n kaverina.

Koska talon vieressä on vilkasliikenteinen tie, oli melunsuoja keskeinen kysymys. CLT itsessään toimii äänien vaimentajana erittäin hyvin. Sen lisäksi elementtirungon ja ulkoverhouslaudoituksen väliin laitettiin varalta tuulensuojalevy.

– Niin hyvin rakenne sulkee äänet talon ulkopuolelle, että rakennustarkastaja ei desibelien tarkastuksessa mittareita tarvinnut. Ei ollut, mitä mitata, kun talossa oli niin hiljaista, Samuli sanoo.

Ääneneristävyysvaatimukset huomioitiin myös ovien ja ikkunoiden valinnoissa. Esimerkiksi terassin ovi painaa noin sata kiloa ja siinä on neljä saranaa.

CLT-talo nousi hämmästyttävän nopeasti

Kotinsa elementit Salmelat saivat nähdä ensimmäisen kerran HOISKOn tehtaalta lähetetystä kuvasta siinä vaiheessa, kun elementtejä tehtiin.

– Se, miten nopeasti elementit sitten asennettiin, oli mahtavaa. Molemmat rakennukset olivat pystyssä muutamassa päivässä, Samuli sanoo.

Kiitosta heiltä saavat hyvät timpurit ja perustuksista vastannut Perustava, joka tunsi CLT-asennuksen salat. Kaiken lähtökohta asennukselle on tasainen ja mittatarkka perustus.

Joidenkin muiden materiaalien kanssa odotteluaikaa tuli tavallista enemmän, sillä kulunut vuosihan osoittautui rakennusmateriaalien saatavuuden suhteen haastavaksi.

– Emme kuitenkaan halunneet tehdä kompromisseja materiaaleista vaan odotimme mieluummin niin kauan, että saimme juuri sitä, mitä oli ajateltukin, Anniina sanoo.

– HOISKOlle kiitokset siitä, että kaikki hoitui hyvin ja juuri niin kuin oli sovittu, vaikka aika oli varmasti elementtivalmistajallekin haastava, he sanovat.

CLT-kodissa unenlaatu parani

Salmelat pääsivät muuttamaan taloon huhtikuussa. Yksi uusista kalusteista on pinnasänky, jonka omistaja on joulukuussa syntynyt esikoinen, pikkuinen Emilia.

– Tosi onnellinen tässä on ollut joka päivä, kiteyttää Samuli perheen tunnelmat uudessa kodissa.

Molemmat toteavat nukkuvansa talossa erittäin hyvin. Unenlaatu on eri luokkaa kuin aiemmassa kerrostalokodissa.

– Ja hyvin täällä nukkuu myös vauva. Ilma on niin puhdas ja hyvä.

Varmemmaksi vakuudeksi Emilia tuhisee unessa tyytyväisenä koko haastattelun ajan pitkäksi venyneillä päiväunilla.

CLT-työmaa kiinnosti ohikulkijoita

Oman kokemuksensa perusteella Salmelat voivat suositella CLT-kotia ja HOISKO CLT:tä muillekin. Sen he saivat rakennusaikana huomata, että materiaali kiinnostaa ihmisiä todella paljon.

– Töissä asiakkaat kyselivät aina tavatessamme talosta, ja moni heistä kävi seuraamassa työmaatakin, kertoo jalkaterapeuttiyrittäjä Anniina.

Kiinnostus näkyi myös tontilla, jossa väkeä pysähtyi tämän tästä. Salmelat keksivätkin mainion idean tuleville rakentajille.

– Perinteisen työmaakyltin lisäksi kannattaa laittaa tontille iso kyltti, jossa lukee ”Tähän nousee CLT-talo”. Sitten ei tarvitse timpureiden niin usein vastata samaan kysymykseen, Salmelat nauravat.

The post Salmelat eivät halunneet tinkiä ekologisuudesta ja sisäilman laadusta appeared first on Hoisko CLT.