Nurmekseen on noussut muutaman vuoden sisällä harmoninen CLT-elementtirunkoisten kerrostalojen parivaljakko: kunnallista vuokra-asumista tarjoava Yhteisöpiha 1 ja toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opiskelija-asuntola, Yhteisöpiha 2. Talot omistaa Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalot. Yhteisöpiha 2 valmistui tänä kesänä. Sen massiivipuuelementit valmisti HOISKO CLT.

Kohteet suunnitellut arkkitehti Samuli Sallinen sanoo, että talojen rakentamisen välissä tapahtui rakennusten energiamääräyksissä CLT:n kannalta merkityksellinen muutos. Vielä Yhteisöpiha 1:tä rakennettaessa energiatehokkuuslaskelmat edellyttivät tämän kaltaisessa kohteessa lisäeristyksen käyttöä CLT-rakenteessa. Uudet määräykset ottavat huomioon massiivipuun lämmöneristysominaisuuden ja antavat sille kompensaatiota siten, että kerrostalokohdekin voidaan tehdä ilman lisäeristystä, paksummasta CLT-elementistä.

Uudet säädökset tunnistavat massiivipuun ominaisuudet

Yhteisöpiha 2:n runkona on 200-millinen CLT-elementti; aiemman kohteen runkona 100-millinen CLT-elementti koolauksella ja lämmöneristyksellä. Ulkoisesti rakenteiden eroa ei näe. Kumpikin kohde on muoviton, ja seinäelementillä on puun kosteutta tasaava ominaisuus.

– Ero on siinä, että pelkästään massiivipuisesta rungosta saadaan täydellisesti puutalo ja erittäin hyvä hiilinielu. Juuri se on tärkeä syy lisätä puurakentamista, Sallinen sanoo.

Toinen hyvä, viimeaikainen muutos on palomääräyksissä, joiden mukaan puupintaa voidaan jättää korkeissakin kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa näkyviin aiempaa enemmän. Taulukkomitoitus salli Yhteisöpihassa puupinnan näkyviin jättämisen sisätilojen ulkoseinissä. Väliseinät piti levyttää.

– Toiminnallisella paloluokituksen mitoituksella puuta pystyttäisiin jättämään näkyviin enemmän. Se on kuitenkin työläämpi prosessi kuin normaaleihin paloluokkiin tukeutuminen, Sallinen sanoo.

Parhaillaan odotetaan vahvistusta sille, millaiset kertoimet eri materiaaleille määritellään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta tulee pakolliseksi. Tässä muutoksessa hän uskoo massiivipuun olevan vahvoilla.

CLT mahdollistaa aidosti puiset, korkeat rakennukset

Sallinen on julkiseen rakentamiseen painottuvan Arkkitehtitoimisto Arcadian osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksellä on asemapaikat Joensuussa ja Helsingissä; toimialueena on koko Suomi. Arcadia tunnetaan edistyksellisenä puukerrostalojen suunnittelijana. Sallisen käsialaa on muun muassa Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo Lighthouse Joensuussa. Vuonna 2019 valmistunut kohde on palkittu Rakennusinsinöörien RIL-palkinnolla sekä Puu-palkinnolla.

Sallisen suunnittelema on myös aikanaan Suomen laajin CLT-rakenteinen opiskelija-asuntojen kokonaisuus Joensuussa.

CLT on hänen mukaansa tulevaisuuden tapa tehdä kerrostaloja.

– Se mahdollistaa julkisen ja korkean puurakentamisen. Perinteinen rankarakentaminenhan työmailla rajoittuu muutamaan kerrokseen. Rankarakentaminen altistaa aina myös virheille. CLT:stä rakennettaessa taas malli menee suunnittelijalta suoraan tehtaaseen, jossa kokonainen seinäelementti tehdään aukotuksia myöten valmiiksi. Virheiden mahdollisuutta työmaalla ei juurikaan jää.

Muovittoman massiivipuurakentamisen markkinat

Sallinen näkee, että massiivipuun kiinnostus markkinoilla kasvaa, koska ihmiset haluavat muovittomia rakenteita. Ennakkoluuloihin CLT-elementin korkeista kustannuksista hänellä on tapana todeta, että kannattaa selvittää laskemalla mikä on kokonaishinta silloin, jos seinä onkin umpipuuta ja useita työvaiheita jää näin välistä. Sen lisäksi kannattaa miettiä materiaalin ominaisuuksien kiistattomia etuja ja brändiarvoa.

Teollisessa rakentamisessa puu on Sallisen mielestä ylivoimainen elementtimateriaali keveytensä takia. Betonista vastaavia suurelementtejä ei voi tehdä.

– Teollisen puurakentamisen pitäisi mennä entistä enemmän siihen, että se tehdään säältä suojassa ja esivalmistettuna mahdollisimman pitkälle, jonka jälkeen osat tuodaan ”muovipussissa” työmaalle ja vain kasataan siellä. Tehdasvalmistus on ainut tapa saada rakentamisen kustannukset ja kosteusolosuhteet haltuun, hän sanoo.

Vain sillä tavalla talot voidaan pystyttää ilman vettä – joko säiden tuomaa tai betonirakentamiseen liittyvää. Betonirakentamistahan ei pystytä kuivana tekemään, sillä se vaatii paikalla valuja, joiden kuivattamiseen tarvitaan aikaa ja kovaa lämmitystä, mistä puolestaan voi koitua ongelmia.

Suomella kurottavaa puurakentamisessa

Sallinen on kiertänyt monissa maissa tutustumassa CLT-rakentamiseen. Juuri äsken hän kävi katsomassa Norjassa aidosti korkeita, jopa yli 80 metrisiä CLT-kerrostaloja.

Suomella on hänestä kuromista puurakentamisessa. Vertailukohdaksi sopii Itävalta.

– Siellä lähes kaikki rakentaminen on CLT:tä, oli sitten kyse omakotitaloista tai isoista julkisista kohteista. Puurakentamista myös arvostetaan todella paljon. Meillä puurakentamisen perinne pääsi sotien jälkeen katkeamaan, ja se näkyy.

Hän haluaisi nähdä puurakentamisen ja sen arvostuksen nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle.

– Sen pitäisi olla arkipäivää kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Jo kilpailutustilanteessa pitäisi ottaa lähtökohdaksi käyttää puuta. Tilaajan on oltava valveutunut, että hän vaatii oikeasti puun käyttöä.

Siihen ollaankin jo matkalla. Näin muun muassa Nurmeksessa.

Lue myös Yhteisöpiha 2:n rakennuttajan ja rakentajan kokemuksista.

The post Rakentamismääräysten muutokset edistävät CLT:n käyttöä kerrostaloissa appeared first on Hoisko CLT.

Suunnittelija etsii toimivat ratkaisut

Suunnittelijan työtä ja ammattitaitoa on osata pukea asiakkaiden toiveet toteutettaviksi suunnitelmiksi. Hirvaskoski-Leinonen näkee, että kaava, tiukkakin, on arkkitehdille vain yksi lähtötieto kuten esimerkiksi tontin ilmansuunnat ja korkeuserotkin.
– Suunnittelijan on oltava niin kekseliäs ja kunnianhimoinen, että löytää asiakkaan toiveiden mukaiset ratkaisut. Kompromisseista pitää pyrkiä luopumaan, kun on kyse perheen elämän suurimmasta hankinnasta.
Yksi Hirvaskoski-Leinosen suunnittelema “tiukan kaavan talo” on Salmelan perheen koti Jyväskylän Halssilassa.

Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin

Hirvaskoski-Leinonen näkee, että suunnittelun ei saa olla asiakkaalle rakennushankkeen lisäkustannus vaan sen pitää maksaa itsensä takaisin. Kun arkkitehti miettii neliöt oikeisiin paikkoihin ja karsii turhat pois, hän säästää merkittävän lohkareen kokonaiskustannuksista. Jo muutaman hukkaneliön karsiminen maksaa suunnittelun hinnan.
Kaunis, tehokas, toimiva, taloudellisesti ja järkevästi toteutettavissa: se on hänestä pätevä lähtökohta omakotitalon suunnittelussa. Oikeisiin ratkaisuihin pääseminen vaatii asiakkaan tarkkaa kuuntelua ja keskustelua. Suunnittelijan on uskallettava myös sanoa asiat suoraan.
Kun asiakkaalla on kädessään talonsa arkkitehtikuvat, hän ei osaa edes arvata kaikkea sitä, mitä arkkitehti on kuvia suunnitellessaan jo miettinyt. Hän on ajatellut esimerkiksi sitä, että asukas voi aikanaan sijoittaa ruokapöydän pitkittäin tai poikittain: ja tästä huolimatta valaistus palvelee häntä mahdollisimman hyvin. Tai, että sisäpintojen materiaalivaihdokset onnistuvat ja rytmittyvät tilojen mukaan.
Toki erillisellä valaistus- ja sisustussuunnitelmalla tällaisiin asioihin pureudutaan vielä paljon tarkemmin.

Arkkitehdin sydän sykkii massiivipuulle

Hirvaskoski-Leinosen sydän sykkii vanhoille massiivipuurakennuksille, mutta yhtä vakuuttunut hän on tehdasvalmisteisista massiivipuumateriaaleista, CLT:stä ja lamellihirrestä. Vanhat hirsitalot kestävät sukupolvelta toiselle. Saman kestävyyden ja ekologisuuden hän näkee toteutuvan massiivipuun moderneissa muodoissakin.
– CLT on helppo, vaivaton ja mukautuva materiaali, joka avaa uudenlaisia mahdollisuuksia eikä aiheuta ylimääräistä päänvaivaa ja ”harmaita hiuksia” suunnittelussa. Painumattomana rakenteena CLT mahdollistaa erilaiset kulmat ja muodot ja vapauttaa perinteisestä massiivipuurakentamisen tasakerta-ajattelusta, hän listaa.
Jos taloon halutaan vaikkapa moderni, pitkä pulpettikatto, tehdään seinäelementti yhtenäisenä pääty- tai sivukolmio mukaan lukien. Yhtä helppoa on toteuttaa seinäelementit harjakattoiseen taloon.

CLT-elementin vaivattomuus miellyttää suunnittelijaa

Asennuksen vaivattomuus ja nopeus ovat hänestä myös CLT:n ehdottomia etuja.
– Isot elementtikappaleet nousevat nopeasti, ja niissä on kaikki valmiina ikkuna-aukkoja ja johdotusten aukkoja myöten. Tämä tarkoittaa toki sitä, että nämä asiat on mietittävä valmiiksi ja “lukittava” ennen elementtien valmistusta.
Toisaalta: mitä enemmän asioita päätetään etupainotteisesti suunnitteluvaiheessa, sitä helpommalla rakentajaperhe pääsee rakennusvaiheessa. Kaikkien toisiinsa vaikuttavien ratkaisujen pohtiminen jo hyvissä ajoin varmistaa, että toiveet toteutuvat kaikilta osin ja kokonaisuudesta on alusta asti selkeä kuva.

Kuka?

• Arkkitehti Kaisa Hirvaskoski-Leinonen suunnittelee omakotitaloja sivutyönään. Hän tekee myös sisustus- ja valaistussuunnitelmia.
• Päävirkanaan hän vetää Jyväskylän kaupungin merkittävintä aluekehityshanketta vanhalla Kankaan paperitehtaan alueella, josta muokkautuu pitkässä projektissa yli 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan yhteisö. Hän opettaa lisäksi tulevia rakennusinsinöörejä ammattikorkeakoulussa.
• Taustallaan hänellä on niin suunnittelu- kuin viranomaistyötä rakennuslupien parissa, mikä antaa laajan perspektiivin ja ymmärryksen suunnittelutyöhön.
• Oma rakas projekti on vanhan kyläkoulun kunnostus.
• Kaisan saat kiinni numerosta 040-5254779 tai sähköpostilla hhirvask@hotmail.com

Lue lisää

CLT on vastuullinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali – Hoisko CLT

The post “CLT:stä on helppo suunnitella ja rakentaa” appeared first on Hoisko CLT.

Kun lähdetään rakentamaan kaupungin keskustan tuntumassa, saattaa vastaan tulla monenlaisia rajoituksia.

– CLT on rakennusmateriaali, jonka valitessaan ei törmää rajoituksiin vaan siihen, että materiaali itsessään ratkaisee monia kaupunkirakentamiseen liittyviä haasteita. Siksi se sopii oikein hyvin jopa Helsingin keskusta-alueelle, sanoo professori, arkkitehti Matti Rautiola ARRAK Arkkitehdit Oy:stä.

Tällainen CLT-citykoti on Rautiolan Resi Markkaselle suunnittelema kaunis pikkutalo Helsingin Laajasalossa.

CLT täytti toiveet ja tontin vaatimukset

Rautiola kuvaa, että kun arkkitehti tapaa asiakkaansa, lähtee yhteistyö liikkeelle haaveiden ja tilanteen kartoituksesta. Resi Markkasen haaveena oli ekologisen kodin rakentaminen pienelle tontille, jolla oli jo yksi talo. Hän oli miettinyt muun muassa hirsitaloa. Rautiola päätyi ehdottamaan talon materiaaliksi CLT:tä. Se täytti toiveet ekologisuudesta ja tarjosi ratkaisun, josta saadaan tiivis, kaunis, hyvän tuoksuinen ja akustiikaltaan miellyttävä talo.

– CLT-valinnalla pystyttiin samalla ratkaisemaan kaikki tonttiin liittyvät haasteet: energiatehokkaan rakentamisen vaatimus, liikenteen aiheuttamat meluhaitat ja ahtaan rakennuspaikan tiukat paloturvallisuusvaatimukset. Materiaali antoi mahdollisuudet myös asiakkaan toivomaan edullisella budjetilla rakentamiseen.

CLT täytti tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset

Rakennuspaikka oli suikaleen mallinen ja sitä rajasivat tontin toinen rakennus ja toisaalla naapuritontin talo. Rakennusoikeutta oli 80 neliötä.

– Tällaisella kaupunkitontilla talo on käytännössä sovitettava kenkälusikalla paikoilleen, Rautiola kuvaa.

Naapurin ja toisen talon sijainti vain parin metrin päässä teki palomääräyksistä tavallista kovemmat (EI30). Niihin vaatimuksiin tiivis ja paloturvallinen CLT istui kuitenkin täydellisesti.

Vahva elementti suojaa liikenteen ääniltä

Koska liikenne aiheuttaa alueella melua, piti myös sen haitat eliminoida.

– Tämä onnistui 240-millisellä CLT-elementillä, joka sulkee äänet kodin ulkopuolelle tehokkaasti.

Rakennuskustannuksiin vaikutti puolestaan simppeli, yksinkertainen rakenne. Rautiolan näkemys onkin, että kun panostetaan perusmateriaaliin ja luodaan sillä mielenkiintoinen, hallittu tilanäkymä, esteettisyys syntyy siitä. Erityisiä kommervenkkejä ja kalliita materiaaleja ei höysteeksi tarvita.

Palolaseilla lisää ikkunapinta-alaa

Markkasen kodissa on monia arkkitehdin ideoita. Listat on upotettu elementin sisään jyrsittyyn roiloon, jonka takana ovat puolestaan sähköjohdotukset. Ikkunoiden suhteen oli sovellettava poikkeavaa ratkaisua: Finnglass Oy:n palolaseja. Tavallista lasielementtiä käytettäessä olisi jouduttu jättämään ikkunat pois tai tyytymään hyvin pieneen lasipinta-alaan. Palolasit upotettiin suoraan runkoon ilman karmeja.

Rakentaminen siirtyy työmaalta työpöydälle

Rautiola on koko 70-luvulta alkaneen uransa suosinut myös puurakentamista ja on sen puolestapuhuja. CLT:n valtteja on hänestä muun muassa yksiaineisuus ja arkkitehtoninen kauneus, joka vastaa vaatimuksiin ympäristöystävällisyydestä ja hiilineutraalisuudesta.

– Se on myös materiaali, jota käytettäessä suuri osa rakentamisesta siirtyy työmaalta arkkitehdin pöydälle, sillä monet detaljit ja rei’itykset on suunniteltava jo siinä vaiheessa, hän sanoo.

Toiveena moni-ilmeisempi rakentaminen

Rautiola toivoo, että urakoitsijat oppisivat käyttämään CLT:tä entistä enemmän ja materiaali löytäisi yhä useammin tiensä erilaisiin kohteisiin.

– Rakentaminen on ollut Suomessa kovin yksi-ilmeistä. Toivoisin moni-ilmeisempää rakentamista ja erilaisten materiaalien käyttöä.

Hänellä itsellään on juuri tulossa työn alle niin kerrostaloa kuin lomarakentamistakin CLT:stä. Jokainen puurakennus lisää on konkariarkkitehdin mukaan hyväksi.

ARRAK Arkkitehdit Oy on kansainvälisesti tunnettu julkisten kohteiden, liikerakennusten ja asuinrakennusten suunnittelija sekä korjausrakentamisen sekä aluesuunnittelun asiantuntija. 70-luvulta alalla toiminut Matti Rautiola toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Suunnittelun raamit, joihin CLT oli valmis ratkaisu:

• energiansäästövaatimus
• liikenteen melun eliminoiminen
• rakennuspaikasta johtuvat, tavallista tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset
• pieni budjetti
• rungon nopea pystytys.

Lue citykodin asukkaan kokemus.

The post Professori, arkkitehti Matti Rautiola: CLT on vastaus moneen kaupunkitontin haasteeseen appeared first on Hoisko CLT.

Vaasalainen rakennusarkkitehti Johan Ångerman on vieraillut säännöllisesti Petolahden lukion rakennustyömaalla Maalahdessa.

Lukio kuuluu hänen uransa ”lempilapsiin”. Sen materiaali on puuta, jonka vankkumaton puolestapuhuja hän on, ja kaiken lisäksi CLT:tä eli puuta modernissa ja uusia mahdollisuuksia antavassa muodossa.

– Vaikka koulu ei ole vielä ollut valmiskaan, siellä on huomannut jo, miten raikasta CLT-rakennuksessa on, hän sanoo.

Ångerman pitää erityisen tärkeänä sitä, että juuri kouluja rakennetaan puusta.

– On tärkeää, että nuoret viettävät aikaa rakennuksissa, jotka ovat puuta. Se auttaa heitä ymmärtämään, miksi se on niin hyvä materiaali. Nostan hattua kunnille, jotka rakentavat puusta.

Strömsöstäkin tuttu rakennusarkkitehti

Ångerman on paljon nähnyt ja tehnyt rakennusarkkitehti, jolla on laaja-alainen kokemus rakentamisesta 80-luvun puolivälistä alkaen.

Kasvot ovat monille tutut Strömsö-tv-sarjasta, jossa hän toimi vuosikymmenen rakennusprojektien vetäjänä. Tv-sarjan tekemistä hän pitää mahtavana kokemuksena.

Uransa hän aloitti timpurina eli käytännön rakennustyössä. Sitä hän pitää suunnittelutyössä vahvuutena. Hän on myös opettanut rakentajia niin Suomessa kuin Afrikassakin.

Rakennusarkkitehtina hän on painanut kädenjälkensä lukemattomiin kohteisiin. Muutama vuosi sitten Arkkitehtipalvelu Johan Ångerman sai maakunnallisen Vuoden yksinyrittäjä -tunnustuksen.

Puurakennusta on helppo huoltaa

Puurakentamista tarvitaan Ångermanin mielestä jo pelkästään ympäristönäkökulmasta.

– Puu on uudistuvaa, paikallista materiaalia, jolla on tärkeä merkitys hiilidioksidivarastona. Suomessa on käytetty puuta niin kauan, ja täällä on taito jalostaa sitä. Puurakennusta on helppo huoltaa. Sitä paitsi puurakennuksessa on ihmisen hyvä olla ja puu tuoksuu hyvältä, hän listaa.

Aina, kun Ångerman saa suunniteltavakseen puukohteen, se on hänelle herkkupala.

– CLT antaa mahdollisuuden suunnitella eri tavalla kuin mitä pystypuusta voidaan toteuttaa.

CLT:ssä on hänestä samaa kuin vanhoissa pohjalaistaloissa.

– Ne ovat esimerkki siitä, miten kiertotalous pitää hoitaa. Ne tehtiin kestämään pitkään, ja tarvittaessa niitä voitiin siirtää ja muunnella: CLT-elementtikin on muunneltavissa ja käytettävissä uudestaan, jos jostain syystä rakennusta ei enää tarvita.

CLT-rakennus säästää työmaalla aikaa, vaivaa ja korvia

Kaikki puurakentaminen on lähellä Ångermanin sydäntä.

CLT:hen hän tutustui Itävallassa ja Sveitsissä jo ennen kuin se tuli Suomeen. Suomalaista CLT-valmistusta odotellessa ensimmäiset CLT-elementit hänen kohteisiinsa tuotiin Ruotsista.

CLT vastaa hänestä ajan tarpeisiin. Valmis elementti nopeuttaa rakentamista, sillä moni työvaihe jää työmaalta pois, kun aukot ja läpiviennit on tehty jo tehtaalla.

– Työmailta kuulee usein palautetta myös hyvästä työturvallisuudesta: CLT-työmaalla syntyy vähemmän jätettä, johon voi kompastella. CLT-elementeistä rakennettaessa työmaalla on myös tavallista vähemmän melua. Puurakennusten työmaat ovat muita hiljaisempia.

Hän muistuttaa, että puurakentaminen säästää myös koneita.

Suunnittelijan on tärkeä tuntea CLT

Kustannustehokkaan rakentamisen avaimia ovat Ångermanin mukaan aina hyvä suunnittelu ja materiaalin tuntemus.

– Kun CLT:stä rakennetaan, suunnittelijan pitää tietää, miten se toimii ja etenkin se, miten elementit liitetään toisiinsa. Tällöin hän osaa suunnitella selkeät ratkaisut.

Puuteollisuudelta hän kaipaisi CLT:n detaljipiirustuksia eli selkeää ohjekirjaa, josta olisi helppo tarkistaa, miten ratkaistaan yhtä ja toista vastaan tulevaa kysymystä.

– Muille rakennusmateriaaleille sellainen löytyy, toivottavasti sellainen on CLT:llekin jo tekeillä.

Suunnitteluun käytetty aika tuo säästöä

Rakentamisessa on arkkitehdin mielestä tärkeä pitää katse kaukana tulevaisuudessa.

– Rakennus on rakennettava hyvin ja sitä pitää huoltaa hyvin, että siitä tulee niin pitkäikäinen kuin mahdollista.

Ångermanin vinkki niin julkisiin kuin muihinkin rakennushankkeisiin on se, että suunnittelulle ja arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakennuttajan vuoropuhelulle olisi tärkeä antaa aikaa.

– Monta kertaa hypätään liian nopeasti lupavaiheeseen.

Hän muistuttaa, että rakennuksella on pitkä käyttöikä, jonka aikana ylläpito, käyttökustannukset ja remontit maksavat enemmän kuin itse rakennus.

– Voi laskea, että varsinainen investointikustannus on vain 20 prosenttia näistä kuluista. Suunnittelu maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Rakentamisen strategia olisi kunnille hyvä työkalu

Kunnista puhuttaessa Ångerman pitäisi tärkeänä sitä, että niissä otettaisiin tavoitteeksi rakennusstrategian laatiminen. Se tuo suunnitelmallisuutta, selkeyttä ja säästöä rakennushankkeisiin.

Hyviä esimerkkejä löytyy jo monia, vaikkapa Maalahti, Pietarsaari ja Porvoo.

– Strategialla kunta tekee selväksi, miten haluaa rakentaa. Sillä tavalla syntyy parempia ratkaisuja, jotka sopivat sekä tilaajalle että käyttäjille. Strategiassa tulisi linjata, mitä halutaan rakennusmateriaaleilta, lämmitysmuodoilta, sähköistykseltä, verkostolta ja miten rakennuksia ylläpidetään – mikä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Kunta voi esimerkiksi linjata haluavansa rakentaa puusta.

Ångerman heittää kunnille myös kysymyksen, kannattaako kaikkea rakentamista aloittaa nollasta. Niin olemassa olevia rakennuksia kuin piirustuksiakin kannattaa hänestä hyödyntää tarpeen mukaan muunnellen. Se on taloudellista, ja samalla on helppo toteuttaa strategian mukaista, yhtenäistä rakentamista.

CLT pitäisi tehdä tutuksi alan opiskelijoille

Ångerman toivoisi, että rakennusalan koulut panostaisivat CLT:n tutuksi tekemiseen ja opettamiseen – niin ammattikoulussa kuin ammattikorkeakouluopetuksessa.

Mutta osaajat eivät tietenkään riitä.

– Loppukäyttäjähän sen ratkaisee, mitä haluaa.

Puukoulu onkin myös siksi satsaus tulevaisuuteen ja ekologiseen rakentamiseen.

The post CLT:llä rakentaminen sujuu kuin Strömsössä appeared first on Hoisko CLT.

Massiivipuulevy CLT osoittautui hänen mukaansa selkeästi nopeimmaksi ja edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Nämä ominaisuudet liittyvät pitkälti toisiinsa.

– CLT on rakentamisen nopeuden kannalta ihan eri kategoriaa kuin muut rakenneratkaisut. Siitä rakennettaessa saadaan nopeasti valmista pintaa. Sitä kautta työkustannukset jäävät alhaisiksi. Minua kiinnosti myös rakennuksen yksiaineisuus ja yksinkertainen, pomminvarma rakenne, hän kuvaa.

Elementit toimitti ja asensi Kotilehto. Ne on valmistanut HOISKO CLT.

CLT:tä lattiasta kattoon

Rakennuksessa kaikki on massiivipuulevyä seinistä lattiaan ja kattoon. Tällä haettiin sekä yksiaineisuutta että tunnelmaa. Mökissä on neliöitä 22. Ne pitävät sisällään tuvan, pesutilat, saunan ja nukkumaparven.

Tällaisessa vapaa-ajankohteessa paksu massiivipuulevy voi toimia katossa myös eristeenä.

– Yläpohjassa on siis pelkkä CLT ja sen päällä tuuletusrako ja vesikatto.

Alueen vaatimusten mukainen ulkoverhous ja sisätilojen rakentaminen tehdään itse. Sisällä CLT-elementtiä ei haluta peittää.

CLT ei rajoita vaan antaa mahdollisuuksia

Siirtolapuutarha-alueella rakennukset on tehtävä tyyppipiirustusten mukaan. Siksi rakennuksen muodossa ei voi irrotella. Sisällä suunnittelijalla on kuitenkin vapaat kädet.

– CLT on materiaali, joka ei rajoita suunnittelua vaan antaa vapauksia. Esimerkiksi tukirakenteita ei mökissä tarvittu, vaikka tila on korkea. Vain parven kulmassa on pilari, ja se liittyy porrasratkaisuun, hän sanoo.

Tässä kohteessa CLT:n ominaisuuksista oli erityistä hyötyä ikkuna-aukkojen sijoittamisessa. Aukot voi tehdä elementissä mihin vain. Keskellä kaupunkia sijaitsevalla siirtolapuutarha-alueella sillä on suuri merkitys.

– Alueen ympärillä on isoja kerrostaloja. Ikkunoiden sijoittelu ratkaisee, näkeekö parvella herätessään kauniin metsämaiseman vai parkkihallin.

Tiedon lisääntyessä myös CLT:n kysyntä on lisääntynyt

Kotilehdon tavaramerkki ovat CLT-mökit, -saunat ja -lisärakennukset, jotka toimitetaan täysin valmiina asiakkaan tontille. Myös isompia mittatilausrakennuksia kysytään.

Tämä kohde toteutettiin asiakkaan kuvista ja elementit asennettiin tontilla. Perustuksena on pilariharkot.

CLT-rakentamisen kasvu näkyy Kotilehdon arjessa. Tänä vuonna Jaakko Sukarin yhden miehen yritys kasvoi, ja hommat jakaa nyt kollega Aarno Rintala.

Tämän päivän asiakas arvostaa heidän mukaansa laatua. CLT istuu näihin vaatimuksiin niin ulkonäkönsä kuin ekologisuutensa ja vastuullisuutensakin puolesta.

– Erityisen tärkeää on kuitenkin asumisen terveellisyys. Se tulee sekä massiivipuun ominaisuuksista että materiaalin vähäpäästöisyydestä, josta kertoo HOISKO CLT -elementin M1-tunnus, he sanovat.

Sukari ja Rintala toteavat, että kysynnän ohella tietämys CLT:stä on kasvanut todella paljon.

– Kun alkuaikoina menin messuille, en juuri tuotetta päässyt esittelemään: aika meni selvittäessä kyselijöille, mitä on CLT. Nyt asiakas tietää yhteyttä ottaessaan jo valmiiksi, mitä se on – ja ottaa yhteyttä juuri siksi, sanoo Sukari.

Lue myös artikkelimme Kotilehdon lisätilaratkaisuista.

The post Arkkitehdin kesäkodissa kaikki on massiivipuuta lattiasta kattoon  appeared first on Hoisko CLT.

–CLT on kiehtova materiaali. Halusin päästä kokeilemaan sen mahdollisuuksia omassa projektissani siksikin, että todella monet asiakkaat ovat nykyään kiinnostuneita CLT:stä, sanoo Mäntylä.

CLT antaa hänen mukaansa suunnittelulle paljon mahdollisuuksia. Talo pitääkin sisällään paljon yksityiskohtia. Mökissä ei ole yläreunastaan suoria seiniä ollenkaan. CLT-levyt ja ikkunat ovat viistottuja. Näin mökki ikään kuin myötäilee maaston muotoja, laskee rinteiden mukaan.

Mökki koostuu kahdesta massasta, päärakennuksesta ja saunarakennuksesta, jotka on yhdistetty toisiinsa lasitetulla terassilla. Asuinpinta-alaa on 85 neliötä.

–Pidän CLT:n yksiaineisuudesta verrattuna monikerroksisiin sandwich-rakenteisiin, joissa on erilaisia materiaaleja. Yhden materiaalin käyttö tuntuu rakennusfysikaalisista syistä turvalliselta ratkaisulta.

Talon toteutti Järkikoti. CLT-elementit toimitti HOISKO CLT. Mäntylä antaa kiitosta siitä, miten osaavat tekijät työmaalle tuli Järkikodin kautta.

Luontoon sopiva CLT-kohde rakennettiin ympäröivää luontoa säästäen

Villa Jäkälä istuu kauniisti sitä ympäröivään, kumpuilevaan jäkälämaastoon. Se on myös esimerkki siitä, miten talon voi rakentaa maastoa ja metsää liki täysin rikkomatta. Ympäristön kunnioitus ja säilyttäminen otettiin huomioon kaikissa rakentamisen vaiheissa.

–Lähtökohtamme oli, että emme halua pilata kaunista luontoa tullessamme sen keskelle, sanoo Mäntylä.

Jo rakennuksen paikka suunniteltiin niin, että puita ei tarvitsisi kaataa sen tieltä. Vain kaksi puuta jouduttiin kaatamaan. Jäkälä kerättiin rakennuspaikalta tarkasti talteen. Siitä syntyy ensi kesänä taloon jäkäläkatto. Väliaikaisesti jäkälä on varastoitu läheisille poluille.

CLT mahdollisti ympäristöä säästävän rakentamisen

Perustukset tehtiin ruuvipaaluihin, jotta maata ei tarvinnut aukoa. Viemäröinti rakennettiin puolestaan suuntaporaamalla. Viemäröintiä varten porattiin siis putki syvälle maahan parkkipaikalta käsin, ja varsinainen viemäröinti tehtiin putken kautta. Kansankielisesti voisi siis sanoa, että viemäröinti vedettiin ”tähystyksellä”.

Elementtien asennusajankohdaksi valittiin talvi, jotta lumikerros suojasi jäkälämaastoa koneiden tullessa tontille. Tämän mahdollisti se, että CLT-elementti sopii hyvin talvirakentamiseen.

Ympäröivän luonnon kannalta etu oli Mäntylän mukaan sekin, että CLT-elementit asennetaan nopeasti eikä niistä rakennettaessa tule tarvetta varastoida isoja rakennusmateriaaleja pitkään tontilla, mikä olisi kuluttanut kasvustoa.

Suoria elementtejä ja erikoinen kattoratkaisu

Tavallisesti poikkeava ratkaisu on katon harjan rakentaminen nurkasta nurkkaan.

–CLT:llä tämä oli helppo toteuttaa, sanoo Mäntylä.

Jäkäläkatto vaatii loivan kattokulman ja omat pohjatyönsä salaojamattoineen.

Ikkunat hän halusi toteuttaa kokonaisina pintoina lattiasta kattoon. Näin CLT-elementteihin ei tarvinnut tehdä lainkaan ikkuna-aukkoja, vaan ne ovat suoria, aukottomia ja erillisiä elementtejä. Näin elementin valmistuksessa ei jäänyt hukkapaloja, mikä on järkevää myös kustannusten kannalta.

CLT:stä oli helppo toteuttaa ikkuna-aukkojen reunojen pelkistetty ilme, joka miellyttää Mäntylän silmää. Ikkuna- ja CLT-elementtien reunat ovat harmonisia, eikä niissä ole listoja. Lasielementti on istutettu CLT-elementtien ulkolaitoihin tehtyihin uurteisiin.

Ulkoapäin ikkunan reuna piiloutuu ulkovuorauksen sisään. Mäntylän silmään olisi sopinut hyvin myös CLT-pinnan jättäminen näkyviin myös ulkona.

–Ulkovuoraukseen päädyin siksi, että se suojaa rakenteita ja pidentää siten talon käyttöikää. Halusin lisäksi piilottaa sadevesijärjestelmän sen taakse. Nyt ulkovuoren ja CLT-elementin välissä on tuuletusrako, joka kätkee sisäänsä rännit. Näin ulkonäöstä sai minimalistisen.

CLT-seinä hivelee silmää ja yllättää

Sisällä CLT:tä ei ole peitetty.

–Meille oli tärkeää säilyttää alkuperäinen puun sävy ja puun tuntu mahdollisimman hyvin. Siksi elementin pinta on käsitelty Rubio Monocoat -öljyllä.

Silmä lepää materiaalin kauneudessa. CLT:n suojassa rauhoittuu ja rentoutuu. Vapaa-ajan asunto on perheen mielestä unelmien täyttymys.

–Uni tulee täällä todella hyvin. Se, mikä oli itselle yllätys, niin voimakkaassa sivuvalossa CLT:n pinta näyttää kolmiulotteiselta. Se muuttuu kuin eläväksi metsäksi.

Tontti sijaitsee upeiden ulkoilumaastojen varressa. Kotiin Ouluun on tunnin ajomatka, ja vapaa-ajanasunnolla vietetään aikaa joka viikko.

Viherkatto on pitkäikäinen ratkaisu

Ensi kesänä tehtävä jäkäläkatto on Villa Jäkälän erikoisuus. Tietoa etsiessään Mäntylä ei löytänyt yhtään aiemmin toteutettua jäkäläkattoa.

–Viherkattoja kyllä on, mutta ei jäkälästä tehtyjä. Muihin viherkattoihin verrattuna jäkälä vaatii vaatimattomana, juurettomana kasvina vähän erityyppisen pohjan. Yleensä käytettävää lekasorakerrosta ei tarvittu. Juurisuojattua huopaa tuli kuitenkin kattolevyn päälle kolme kerrosta mahdollisten rikkakasvien varalta.

Jäkäläkaton valintaan on Mäntylän mukaan monta hyvää syytä. Paitsi että se on kaunis ja persoonallinen, se on myös pitkäikäinen ratkaisu. Viherkatto pidentää katon iän jopa kaksin-kolminkertaiseksi, sillä se suojaa kattoa auringolta sekä sitoo vettä ja saasteita.

Vapaa-ajan asunnon suunnittelun ja toteuttamisen rinnalla on kulkenut myös Mäntylän opinnäytetyön tekeminen jäkäläkaton toteuttamisesta ja luonnon ehdoilla rakentamisesta. Opinnäytetyöhön voi tutustua täältä.

CLT on puuta modernissa muodossa

Mitä arkkitehti sitten voisi sanoa vinkiksi CLT:stä kiinnostuneille?

–No ennen kaikkea sen, että CLT on uudenlainen tapa rakentaa puusta. Puuta, etenkin hirttä, on aina käytetty paljon vapaa-ajanrakentamisessa. Tähän CLT antaa uusia mahdollisuuksia: se on puurakentamista modernissa muodossa. CLT antaa myös mahdollisuuksia erilaisempiin rakenteellisiin ratkaisuihin.

Sitä on Mäntylästä turha pelätä, näyttääkö sitten liikaa ”puulta” tai tuleeko puusta rauhaton tunnelma.

–Meillä puuta on kaikki katosta lattiaan. Sileänä pintana CLT ei tuo rauhatonta tunnelmaa, vaan päinvastoin sen vaikutelma on hyvin rauhallinen. Luulen, että sileydessä on se ero perinteisen hirsi- tai paneeliseinän vaikutelmaan.

Tiina Mäntylän yritys Arkite D toimii Oulussa ja on erikoistunut pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen suunnitteluun. Hän tekee myös sisustussuunnittelua.

Kuvat: Tiina Mäntylä. Lisää kuvia kohteesta referensseissämme.

The post Ympäristöä vaaliva rakennusarkkitehti toteutti oman unelmiensa vapaa-ajankodin CLT:stä appeared first on Hoisko CLT.